Suttungr (kuu)
Ulkoasu
| Suttungr (kuu) | |
|---|---|
| Löytäminen | |
| Löytäjät | useita |
| Löytöaika | 2000 |
| Kiertoradan ominaisuudet | |
| Planeetta | Saturnus |
| Keskietäisyys | 19 476 700 km |
| Eksentrisyys | 0,1139 |
| Kiertoaika | 1 016,68 d |
| Inklinaatio | 173,888° |
| Fyysiset ominaisuudet | |
| Päiväntasaajan halkaisija | ~7 km |
| Pinta-ala | 153,94 km2 |
| Massa | 2,0981 x 1014 kg |
| Keskitiheys | 2,3 g/cm3 |
| Painovoima pinnalla | 0,001 m/s2 |
| Pakonopeus pinnalla | 0,166 km/s |
| Albedo | 0,06 |
| Kaasukehän ominaisuudet | |
| Kaasunpaine | 0 |
Suttungr on yksi Saturnuksen lukuisista kuista. Se kuuluu viikinkiryhmään, jotka kiertävät Saturnusta retrogradisesti eli planeetan pyörimissuuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan. Kuun löytämisestä kunnian saivat Brett J. Gladman, John J. Kavelaars, Jean-Marc Petit, Hans Scholl, Matthew J. Holman, Brian G. Marsden, Phillip D. Nicholson ja Joseph A. Burns. He käyttivät kanadalais-ranskalais-havijilaista tähtikaukoputkea Mauna Keassa, Havaijiilla. He löysivät samalla myös seitsemän muuta Saturnuksen kuuta: Tarvosin, Ijiraqin, Thrymrin, Skathin, Siarnaqin, Erriapon ja Mundilfarin.[1]
Suttungria kutsuttiin aluksi nimellä S/2000 S12. Kuun nimi tulee skandinaavien mytologian Suttung-jättiläisestä.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b Suttungr: Overview solarsystem.nasa.gov. The Solar System Exploration. Arkistoitu 14.4.2013. Viitattu 31.3.2013. (englanniksi)
| Paimenkuut | |
|---|---|
| Samarataiset | |
| G-rengas | Aegaeon |
| Sisemmät suuret kuut | |
| Alkyonidit | |
| Ulommat suuret kuut | |
| Inuiittiryhmä | |
| Viikinkiryhmä | |
| Gallialaisryhmä | |
| Varmistamattomat |