Suomen presidentin virka-auto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Presidentin virka-auto vuonna 2017

Suomen presidentin virka-auto on Suomen tasavallan presidentin käytössä oleva auto. Se on tällä hetkellä musta panssaroitu Mercedes-Benz S 600 L Guard. Tasavallan presidentin kanslialla on myös käytössään arvohenkilöitä ja valtion virkamiehiä varten panssaroituja vuoden 2012- mallin Audi A8 L Security virka-autoja.

Presidentti käyttää virka-autoaan lähinnä valtiovierailujen yhteydessä ja muissa juhlavissa tilanteissa, esimerkiksi valtiopäivien avajaisissa. Presidentti ei itse aja autoa, vaan hänellä on aina kuljettaja. Yleensä presidentti ei matkusta yksin, vaan mukana tulevat usein presidentin puoliso, adjutantit, kanslia ja usein myös poliisi.

Virka-auton hankinta ja ylläpitoon liittyvät kulut katetaan valtiovarainministeriön budjetoiduista käyttömenoista. Virka-auton vuosittaiset kulut ovat noin puoli miljoonaa euroa.

Suomen vaakuna on ollut presidentin virka-auton rekisteritunnuksena vuodesta 1925 lähtien. Aiheesta käytiin keskustelua vuonna 2013, kun rekisterikilven tilalla olevan vaakunan kyseenalaistettiin olevan EU:n rekisterikilpiä säätelevän direktiivin mukainen. EU ei kuitenkaan puuttunut asiaan, joten autolla saa ajaa Suomen rajojen sisäpuolella ilman FIN-tunnusta.

Ajoneuvon tekniset tiedot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mercedes-Benz S 600 L Guard -auton teknisiä tietoja ei ole saatavilla, eikä niitä valmistajan toimesta tulla tarkemmin julkaisemaan auton turvallisuusluokituksen vuoksi. Auto on kuitenkin ensimmäinen, jolla on korkean ballistisen tason suojaluokitus VR9. Auton panssarikuori kestää suoran rynnäkkötulen ja auto on asesuojauksen lisäksi varusteltu myös kaasuhyökkäyssuojauksella, hätäuloskäynneillä, automaattisella sammutusjärjestelmällä sekä eri viestintälaitteilla. Autossa on myös normaalia isommat pyörät, joiden renkaat ovat puhkeamattomat ja ajokelpoiset myös ammuttuina. Auto on parikymmentä senttiä normaalia autoa pidempi limusiinimalli. Auton ikkunoita ei voi avata. Moottori on Mercedes-Benzin bensiinikäyttöinen V12, joka tuottaa vakiona reilun viidensadan hevosvoiman tehon. Vääntö on noin 800 newtonmetriä.

Presidenttien käytössä olleita virka-autoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Sauli Niinistön virka-auto on panssaroitu vuoden 2017 Mercedes-Benz S 600 L Guard, sekä Audi A8 L Security.
  • Tarja Halosen virka-auto vuonna 2009, panssaroitu Mercedes-Benz S 600 L Guard.
  • Martti Ahtisaaren virka-auto on vuoden 1994, panssaroitu (tunnetaan myös nimellä "panssarivaunu") Mercedes-Benz 600 SEL.
  • Mauno Koiviston virka-auto vuodelta 1984 panssaroitu Cadillac Fleetwood 75 Limousine.
  • Urho Kekkosen virka-auto on vuoden 1961 (ei panssarointia) Cadillac Fleetwood 75 Imperial Limousine. Kekkosen kaudella auton kyydissä on istunut merkittäviä ulkomaisia arvovieraita, sen 17 vuoden aikana lähes kaikki Suomessa vierailleet valtionpäämiehet. Kyydissä ovat olleet muun muassa Yhdysvaltojen presidentti George H. W. Bush, Ranskan presidentti François Mitterrand ja Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatšov sekä kuninkaallisista Englannin kuningatar Elisabet II ja Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa XVI. Kekkosen Cadillac Fleetwood 75 Limousinea ei panssaroitu, ja se poistettiin virkakäytöstä vuonna 1981.
  • Juho Kusti Paasikiven virka-auto oli Suomen Olympia vuonna 1952 lahjaksi saama Luksus Cadillac ZIS 110 Limousine, se oli Neuvostoliiton silloisen kommunistisen puolueen pääsihteerin Nikita Hruštšovin lahja Paasikivelle, Paasikivi sai lahjaksi myös vuoden 1946 Lincoln V12 -mallin auton Yhdysvaltain presidentti Franklin D. Rooseveltiltä.
  • Carl Gustaf Emil Mannerheimilla oli käytössään lukuisia virka-autoja, muuassa Adolf Hitlerin Mikkelissä 16. joulukuuta 1941 lahjoittama panssaroitu Mercedes-Benz 770 Offener Tourenwagen Pullmania (F-Cabriolet). Kun Mannerheimista tuli presidentti elokuussa 1944, hän ei enää käyttänyt autoaan poliittisista syistä ei edes hänen virkaanastujaisissaan, sillä hän saapui paikalle umpinaisella V12 Packardillaan, sillä Mannerheim arveli valvontakomission vaativan autoa. Vuoden 1946 jälkeen auto myytiin Ruotsiin, jonka jälkeen auton omistaja on vaihtunut useasti. Auto päätyi Yhdysvaltoihin, jossa sitä kaupattiin 1970-luvulla Hitlerin mersuna. Vuonna 1984 auton osti nykyinen omistaja William Lyon eläkkeellä oleva kenraali, joka pitää automuseota Kaliforniassa, William oli toisen maailmansodan aikana Euroopassa ilmavoimien lentäjänä vuoden 1943 jälkeen. Mannerheimilla oli käytössään ennen Hitlerin lahjoittamaa autoa vuoden 1939 Chrysler C-24 Custom Imperial Limousine. Autoon asennettiin keulaan ja perään rekisterikilvet, joissa luki SA-1, Suomen armeijan ensimmäinen auto, kilven SA-1 rekisteritunnusta käytettiin peräti neljässä ajoneuvossa samanaikaisesti vuoden 1937 Mercedes-Benz 320 Cabriolet F (W142):n, vuoden 1938 Packard Twelve 1608 Touring Limousinen (ex Nils Dahlström/Suomi-Filmi Oy) ja vuoden 1939 Chrysler C-24 Custom Imperialin rinnalla, tapaus oli ainutkertainen. Marsalkka Mannerheimin kuoleman jälkeen rekisterikilventunnus SA-1 (Suomen Armeija 1) jäädytetettiin. Muita virka-autoja olivat muun muassa 1938 Packard Twelve, 1948 Cadillac Fleetwood Series 75, 1939 Chrysler Imperial. (vastoin joitakin julkisuudessa esitettyjä väitteitä Mannerheimin syntymäpäivälahja oli Hitleriltä kolme tuliterää Steyr 1500A Kommandeurwagen Kfz. 21- maastoautoa jotka luovutettiin Mannerheimin 75-vuotissyntymäpäivillään 4.6.1942).
  • Kyösti Kallion virka-auto oli vuosimallin 1938 Buick Special Eight.
  • Pehr Evind Svinhufvudin virka-auto oli vuosimallin 1937 Studebaker Cruising Sedan. Svinhufvudin sai auton käyttöön 22. toukokuuta. 1937 Luumäellä. (auto tunnetaan paremmin nimellä "Ukko-Pekka").
  • Lauri Kristian Relanderilla oli virka-autona 1920-luvulla Packard, sekä kautensa lopussa Cadillac.
  • Kaarlo Juho Ståhlbergin virka-autoja olivat Fiat sekä vuoden 1916 Packard Twin Six.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]