Suomen kansantasavalta

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen kansanvaltainen tasavalta
Demokratiska republiken Finland
1939–1940
Suomen-kansantasavalta.png

Neuvostoliiton suunnitelma Suomen luovuttamista alueista Neuvostoliitolle on merkitty punaisella ja Suomen kansantasavaltaan liitettäväksi suunniteltu alue vihreällä.

Valtiomuoto kansantasavalta

Kansanhallituksen puheenjohtaja Otto Wille Kuusinen

Historia
– perustettiin 1. joulukuuta 1939
– lakkautettiin 31. maaliskuuta 1940lähde?

Kielet suomi, ruotsi, venäjä, karjala

Suomen kansantasavalta (hallituksen julistuksessa ja avunannon ja ystävyyden sopimuksessa Suomen Kansanvaltainen Tasavalta[1]) oli Neuvostoliiton talvisodassa miehittämilleen alueille perustama sosialistinen nukkevaltio. Valtion toteuttamista varten Neuvostoliitto perusti Suomen Kansanhallituksen eli niin sanotun Terijoen hallituksen.

Neuvostoliitto solmi Andrei Ždanovin, Kliment Vorošilovin, Josif Stalinin ja Vjatšeslav Molotovin (kirjoittaa) johdolla perustamansa Suomen kansanhallituksen pääministerin O. W. Kuusisen (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen.

Moskovan radio ilmoitti, että kansantasavalta on perustettu 1. joulukuuta 1939 Terijoella. Suomalaiset kuitenkin vasta vetäytyivät sieltä tuona päivänä, eikä perustamispaikkaa siksi pidetä todennäköisenä.[2]

Kansantasavalta teki Moskovassa 2. joulukuuta Neuvostoliiton kanssa avunannon ja ystävyyden sopimuksen, jossa muun muassa sovittiin osan Neuvosto-Karjalasta liittämisestä kansantasavaltaan ja osan Karjalankannaksesta Neuvostoliittoon, Hangon niemimaan vuokraamisesta ja Suomenlahden ulkosaarien myymisestä Neuvostoliitolle.[3].

Suomen kansantasavallan päämiehenä toimi Terijoen hallituksen puheenjohtaja ja ulkoasiainministeri Otto Wille Kuusinen 12:een maaliskuuta 1940 astilähde?. Pääosa Suomen rauhansopimuksella luovuttamista alueista yhdistettiin pian sen jälkeen Karjalan autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan kanssa Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Kuusinen nimitettiin kyseisen neuvostotasavallan presidenttiksi ja Terijoen hallituksen entinen Karjalan asiain ministeri Paavo Prokkonen pääministeriksi.

Terijoen hallituksen ja Neuvostoliiton temppu vieraannutti Suomen kommunistit Neuvostoliitosta, koska siltä puuttui kansan tuki.[4]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen kansanhallituksen julistus
  2. Osmo Jussila: Terijoen hallitus, s. 20. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12686-1.
  3. Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus Neuvostoliiton ja Suomen Kansanvaltaisen Tasavallan välillä
  4. Jonathan Clements, Mannerheim. Presidentti, sotilas, vakooja. Docendo: Jyväskylä 2009. s. 240

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]