Suomalaiset kodinhaltiat
| Suomalaiset kodinhaltiat | |
|---|---|
| Kirjailija | Martti Haavio |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirjallisuus |
| Kustantaja |
WSOY[1] SKS Kirjat (uudistettu laitos) |
| Julkaistu | 1942 |
| Sarja: Kirjokansi 271 | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Suomalaiset kodinhaltiat on Martti Haavion kirjoittama tietokirja, joka käsittelee pihapiirien ja kotien yliluonnollisia olentoja suomalaisessa kansanperinteessä. Teos on julkaistu ensimmäistä kertaa vuonna 1942.[2]
Kodinhaltiat olivat osa elävää suomalaista kansanperinnettä sukupolvien ajan. Teos käsittelee kotitonttujen ja saunatonttujen lisäksi mitä erilaisimpia pihapiirien ja kotien yliluonnollisia olentoja, kuten elättikäärmeitä ja maanhaltioita. Teos pohjautuu Haavion omiin tutkimuksiin suomalaisesta haltiauskosta ja sen eri kerrostumista.[2]
Teoksen huomattavan suuren aineiston keräämienen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistoon alkoi vuonna 1935 eli Kalevalan 100-vuotisjuhlavuonna. Haavio ei kuitenkaan tyytynyt vain tähän aineistoon, vaan käytti lähteinään niin Viron kuin Ruotsinkin perinnearkistoja ja lisäsi aineistonsa tueksi ja selitystensä pohjaksi lisäksi aineistoja kaukaisista kulttuureista ympäri Eurooppaa ja muualtakin.[3]
Haavio keskittyy teoksessaan kulttuuripaikkojen haltijoihin, kuten teoksen nimikin kertoo. Kodinhaltiat hän sitten jakaa esiintymisyhteyden mukaan varsinaisiin kodinhaltioihin, riihenhaltioihin, viljatonttuihin ja karjasuojanhaltioihin. Lisäksi hän tarkastelee haltioille uhraamista, tarinoita haltian kuolemasta ja erilaisia kotipiirin eläimiä, joihin liittyy haltijamotiiveja. Kustakin haltiaolennosta esitetään niihin liittyvät kertomusmotiivit, jotka vastaavat Kansanrunousarkiston arkistoluokittelua. Teoksessa erilaisiin tarinatyyppeihin liitetään myös niiden esiintymis- eli levinneisyyskartta, joka kertoo missä päin mitäkin tarinatyyppiä suomalaisella kulttuurialueella esiintyy. Haavio rikastuttaa kerrontaansa lainaamalla kirjaan valtavan määrän suoraan arkistosta otettua näyteaineistoa.[3]
Kirjasta on myös julkaistu SKS Kirjat -kustantamon juhlapainos, jonka uudet jälkisanat on kirjoittanut folkloristiikan dosentti FT Kaarina Koski.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ https://finna.fi/Record/eepos.124563?sid=3447084145
- ↑ a b c Suomalaiset kodinhaltiat kirjat.finlit.fi. Viitattu 30.11.2023.
- ↑ a b Lämmitettyjä klassikoita agricolaverkko.fi. Viitattu 1.12.2023.