Sudanin sota 2023–
 |
Tämä artikkeli tai osio kertoo ajankohtaisesta tapahtumasta. Tiedot voivat muuttua nopeasti tai olla vanhentuneita. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Päiväkohtainen tapahtumien tilastointi pois ja se tulee muuttaa yleisemmäksi katsonnaksi sodan tapahtumiin. |
| Sudanin sisällissota 2023– | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
.svg) Tilanne joulukuussa 2023: Sudanin asevoimat ja liittolaiset hallitsevat
Rapid Support Forces hallitsee
SPLM-N (al-Hilu) hallitsee
SLM (al-Nur) hallitsee | ||||||
| ||||||
| Osapuolet | ||||||
|
Liittolaiset: Tukijat ja väitetyt tukijat: |
Liittolaiset: Tamazuj Tukijat ja väitetyt tukijat: |
 SLM (al-Nur) | ||||
| Komentajat | ||||||
 Abdel Fattah al-Burhan |
 Mohamed Hamdan Dagalo | - | ||||
| Tappiot | ||||||
| Ainakin 6 000 kuollutta ja 6 000 haavoittunutta, yli miljoona pakolaista | ||||||
.svg){kind=small}
Sudanin sisällissota 2023– on 15. huhtikuuta 2023 Sudanissa alkanut valtataistelu Sudanin asevoimien ja puolisotilaallisen Rapid Support Forcesin (RSF) välillä. Taistelut alkoivat RSF:n hyökättyä hallinnon kohteisiin. Konfliktin alussa suurin osa taisteluista käytiin pääkaupunki Khartumissa ja Darfurin alueella, mutta sittemmin taistelut laajenivat koko maahan. Taisteluissa on mukana myös muita ryhmittymiä ja ajoittain myös muiden maiden on epäilty olleen osallisena.
Tausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sudanissa on ollut lukuisia konflikteja niin etnisistä, uskonnollisista kuin luonnovarojen hallitsemiseen liittyvistä syistä. Maassa on sodittu kaksi sisällissotaa hallinnon ja nykyisin itsenäisen Etelä-Sudanin välillä. Niiden lisäksi Darfurin alueella on yhä käynnissä oleva Darfurin konflikti. Sudanin itsenäisyyden aikana vuodesta 1956 lähtien maata on pääosin hallinnut demokraattisen hallinnon sijasta useat sotilaalliset ryhmät. Sotilasvallankaappauksia on Sudanissa ollut eniten Afrikan maista, vuodesta 1952 alkaen yhteensä 16.[1]
Poliittinen tilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entinen presidentti ja upseeri Omar al-Bashir johti sotaa maan länsiosassa ja valvoi valtion tukemaa väkivaltaa Darfurin alueella, mikä johti syytteisiin sotarikoksista ja kansanmurhasta. Darfurin konfliktin avainhenkilöihin kuului myös Mohamed Hamdan "Hemedti" Dagalo, RSF-joukkojen komentaja vuonna 2023. Vuonna 2019 vallankaappaus syrjäytti al-Bashirin massiivisten levottomuuksien yhteydessä, mitä on kuvailtu Sudanin vallankumouksen ensimmäiseksi vaiheeksi. Pääministeri Abdalla Hamdokin johtama väliaikainen siviili-sotilas -hallitus perustettiin. Lokakuussa 2021 armeija kuitenkin otti vallan vallankaappauksessa, jota johtivat Sudanin asevoimien johtaja Abdel Fattah al-Burhan ja RSF:n johtaja Dagalo. Al-Burhanista tuli myöhemmän juntan johtaja, joka monopolisoi vallan.[2]
Myöhemmin juntta suostui vallan siirtämisen siviilihallitukselle, ja sopimus oli määrä allekirjoittaa 6. huhtikuuta 2023. Sopimus kuitenkin viivästyi kenraali Burhanin ja Dagalon välisten erimielisyyksien takia, esimerkiksi RSF:n liittämisestä armeijaan.[3]
Dagalo on sopinut suhteita Venäjän kanssa, ja venäläinen Ryhmä Wagner on lisännyt toimintaansa Sudanissa. Venäjä on tiettävästi toimittanut aseita RSF:lle ja saanut siitä vastineeksi kultaa.[4]
Jännitteiden kiristyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
11. huhtikuuta 2023 RSF-joukot asettuivat Merowen kaupungin lähelle ja Khartumiin. Hallituksen joukot määräsivät heidät poistumaan, mutta he kieltäytyivät, mikä johti yhteenottoihin, kun RSF:n joukot ottivat hallintaansa Soban sotilastukikohdan Khartumin eteläpuolella. RSF aloitti mobilisaationsa 13. huhtikuuta 2023, mikä herätti pelkoa kapinasta junttaa vastaan.
Tapahtumat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
15. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RSF teki useita yllätyshyökkäyksiä sotilaskohteisiin ja väitti pitävänsä pääkaupunki Khartumin kansainvälistä lentoasemaa ja joitakin muita lentokenttiä hallussaan. Presidentinpalatsin luona puhkesi yhteenottoja ja kumpikin osapuoli väitti pitäneensä sitä hallussaan.[5]
Armeija teki ilma- ja tykistöiskuja RSF:n asemia vastaan.[6] RSF sanoi sulkeneensa kaikki tiet Khartumiin. Yhteenottoja oli myös muualla maassa, pääosin Darfurin alueella.
16. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armeija ilmoitti pelastaneensa upseereitaan, pidättäneensä RSF:n komentajia Merowen lentokentällä ja vallanneensa koko lentokentän. Armeija myös väitti, että RSF:n jäseniä oli paennut lentokentältä vangeiksi otettujen egyptiläissotilaiden kanssa.
Sudanin ilmailuvirasto ilmoitti koko Sudanin ja osan Etelä-Sudanin ilmatilan sulkemisesta. Teleoperaattori MTN Group sulki internet-yhteyksiä maassa viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Myös Sudan TV keskeytti lähetyksensä. Iskuista Sudanin rautateitä vastaan kerrottiin.[7]
Tšadin asevoimat pysäytti ja riisui aseista 320 maahan saapunutta sudanilaista sotilasta, jotka pakenivat RSF:ää Darfurin alueelta.[8]
17. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tykistön ääniä kuului Khartumissa. Merowen lentokentän alueella taisteltiin, ja RSF väitti vallanneensa sen. Armeija sanoi ottaneensa Sudan TV:n ja radion haltuunsa.[9]
Yhdysvaltain ulkoministeri Antony Blinken sanoi, että yhdysvaltalaista diplomaattisaattuetta kohti ammuttiin Darfurissa. Saattue pääsi kuitenkin pakenemaan vahingoittumattoneena.[10]
18. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulitauon piti alkaa, mutta taistelut jatkuivat silti.[11]
Khartumin asukkaat kertoivat BBC:lle RFS:n vaatineen vettä ja ruokaa siviilien kodeista.[12]
19. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taistelut jatkuivat raskaina pääosin Khartumin tärkeiden kohteiden luona, mutta myös asuialueilla ja lähellä Dagalon asuinpaikkaa. Vuorokauden tulitauosta oli sovittu, mutta taistelut jatkuivat silti. Isolta osalta taistelujen keskelle jääneiltä ihmisiltä oli sähköt ja vesi poikki sekä terveydenhuoltopalvelut pois käytöstä.[13]
20. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RSF väitti ampuneensa kaksi armeijan helikopteria alas torjuessaan hyökkäystä Omdurmanissa.[14]
21. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Muslimien paaston päättymisen Id al-Fitr -juhla alkoi, joten kolmen vuorokauden tulitauosta juhlimista varten yritettiin sopia. Raskaita taisteluita käytiin Port Sudaniin johtavalla moottoritiellä.[15]
22. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armeija sanoi, että Britannian, Yhdysvaltain, Ranskan ja Kiinan diplomaatit ja kansalaiset tullaan evakuoimaan sotilaslentokoneilla.[16]
23. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Intenet-yhteydet olivat poikki lähes kaikkialla maassa. Useat maat, mm Yhdysvallat ja Iso-Britannia evakuoivat diplomaattejaan pois maasta.[17]
24. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osapuolet suostuivat kolmen vuorokauden mittaiseen tulitaukoon, joka alkoi seuraavan vuorokauden alusta.[18]
25. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RSF valtasi vaarallisien tautien näytteitä säilyttävän laboratorion tulitauosta huolimatta. WHO sanoi sen olevan hyvin vaarallista ja että tauteihin liittyy leviämisriski.[19]
26. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tulitauko ei pitänyt kaikissa osissa maata. Entisen hallinnon sotarikoksista syytettyjä jäseniä pääsi vankilasta vapaaksi.[20]
27. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armeija teki hävittäjillä ilmaiskuja RSF:ää vastaan.[21]
28.–29. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Taisteluja käytiin erityisesti maan yleisradioyhtiön päämajan alueella Omdurmanissa, eikä mikään tulitauko pitänyt.[22]
30. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ensimmäinen Punaisen ristin avustuslento kuljetti noin kahdeksan tonnia avustus- ja lääkintätarvikkeita Sudaniin.[23]
1. toukokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
YK varoitti, että koko Sudanin terveydenhuolto saattaa romahtaa taisteluiden takia.[24]
2. toukokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yli 100 000 pakolaista oli lähtenyt Sudanista naapurimaihin.[25]
6. toukokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saudi-Arabia ja USA kutsuivat konfliktin osapuolet Saudi-Arabiassa käytäviin rauhanneuvotteluihin.[26]
12. toukokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Osapuolet saivat neuvoteltua Saudi-Arabiassa mm. sähkön ja peruspalveluiden turvaamisesta siviileille.[27]
YK:n mukaan noin 200 000 ihmistä oli paennut maasta.[28]
21. toukokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saudi-Arabiassa sovittiin viikon pituisesta tulitauosta, jonka on tarkoitus alkaa illalla 22. toukokuuta.[29]
29. toukokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vaihtelevasti sujunutta tulitaukoa päätettiin jatkaa viidellä päivällä.[30]
31. toukokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armeija kertoi vetäyteneensä tulitaukoneuvotteluista, koska sen mielestä RSF ei ole noudattanut aiempia sopimuksia.[31]
1. kesäkuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvallat asetti ensimmäiset konfliktiin liittyvät pakotteet, kun kaksi Sudanin armeijaan ja kaksi RSF:ään liittyvää yritystä saivat talouspakotteita, ja "väkivaltaa tukevia henkilöitä" kohtaan asetettiin viisumirajoituksia.[32]
9. heinäkuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ilmaiskussa Omdurmaniin kuoli ainakin 22 ihmistä. YK sanoi pelkäävänsä tilanteen muuttuvan täysimittaiseksi sisällissodaksi.[33]
14. heinäkuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Armeijan tekemä isku torille Omdurmanissa tappoi ainakin 30 ihmistä.[34]
3. elokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amnesty Internationalin raportti kertoi sekä armeijan että RSF:n tehneen paljon sotarikoksia koko konfliktin aikana, esim. seksuaalista väkivaltaa siviileille. Amnestyn esitettyä syytteet osapuolille, kummatkin väittivät noudattavansa kansainvälistä oikeutta ja syyttivät hirmuteoista toisiaan.[35]
15. elokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yli miljoona ihmistä oli paennut maasta, kertoi Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM. YK:n mukaan maan tilanne oli ajautumassa täysin hallitsemattomaksi.[36]
25. elokuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
YK varoitti, että tilanne saattaa levitä humanitaariseksi katastrofiksi koko Koillis-Afrikassa.[37]
20. syyskuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
CNN uutisoi ukrainalaislähteisiin vedoten, että Ukrainan erikoisjoukot olisivat olleet RSF:ää vastaan tehtyjen lennokki-iskujen ja maaoperaation takana.[38]
Muiden maiden osallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Venäjä ja Wagner[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Katso myös: Wagner#Sudan
The Wall Street Journalin mukaan libyalainen sotapäällikkö Khalifa Haftar, jota tukevat Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja venäläinen Ryhmä Wagner, lähetti ainakin yhden lentokoneen lentämään sotilastarvikkeita RSF:lle.[39] Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Wagner-ryhmä ovat myös mukana liikesopimuksissa RSF:n kanssa. CNN:n mukaan Wagner on toimittanut RSF:lle ilmatorjuntaohjuksia viemällä niitä lentokoneilla Haftarin valvomiin tukikohtiin Libyassa, josta ne toimitetaan RSF:lle. Muita tarvikkeita olisi pudotettu suoraan RSF:n asemiin Luoteis-Sudanissa.[40]
Wagnerin johtaja Jevgeni Prigožin kiisti RSF:n tukemisen, ja tarjoutui lähettämään humanitääristä apua[41]. Myös RSF kiisti Twitterissä Wagnerin tukeneen sitä[42]. Haftarin johtama Libyan kansallinen armeija kiisti toimittaneensa aseita kenellekään Sudanissa.
Egypti[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
16. huhtikuuta RSF väitti, että ulkomaiset hävittäjät olisivat hyökänneet heitä vastaan Port Sudanissa. CIA:n entisen analyytikon Cameron Hudsonin mukaan egyptiläiset hävittäjät ovat osa RSF:n vastaisia pommituksia, ja Egyptin erikoisjoukkojen yksiköitä on lähetetty tarjoamaan tiedustelu- ja koulutusapua Sudanin armeijalle.[43]
The War Zonen hankkimat satelliittikuvat paljastivat 17. huhtikuuta, että yksi Egyptin ilmavoimien MiG-29M2 -hävittäjä oli tuhoutunut ja kaksi muuta oli vaurioitunut tai tuhoutunut Merowen lentotukikohdassa. Tuhoutuneiden lentokoneiden joukossa oli myös Sudanin ilmavoimien Guizhou JL-9 -hävittäjä.[44]
Sotavangit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
RSF väitti ottaneensa 15. huhtikuuta egyptiläisiä joukkoja vangeiksi ja Egyptin ilmavoimien lentokoneen haltuunsa Merowen lentotukikohdasta. Aluksi Egypti ei antanut mitään selitystä sotilaiden ololle Sudanissa, mutta myöhemmin Egypti kertoi, että noin 200 sen sotilasta oli harjoittelemassa Sudanin armeijan kanssa. 19. huhtikuuta RSF kertoi siirtäneensä sotilaat Khartumiin, josta kolme egyptiläistä sotilaslentokonetta haki 177 sotilasta. Loput 27 egyptiläistä sotilasta vietiin turvaan Egyptin suurlähetystöön odottamaan evakuointia.[45]
Etiopia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
19. huhtikuuta sudanilainen sanomalehti Al-Sudani raportoi, että Sudanin armeija olisi torjunut Etiopian asevoimien hyökkäysyrityksen kiistellyllä Al-Fushqan alueella. Etiopian pääministeri Abiy Ahmed Ali kiisti kaikki yhteenotot ja varoitti jyrkästi Etiopiaan kohdistuvien valeuutisten levittämisestä,[46] ja myöhemmin Al-Sudanin toimittaja myönsi virheellisen uutisen.
Tšad[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
7. kesäkuuta 2023 tšadilainen toisinajattelija Hissein Alamine Tchaw-tchaw, joka kuuluu samaan etniseen ryhmään kuin Dagalo ja väittää olevansa maansa presidentin hallitusta vastaan taistelevan Movement for the Fight of the Pressure in Chad (MFOC) -ryhmän johtaja, julkaisi videon, jossa näkyy hänen osallistumisensa RSF:n hyökkäykseen ammustehtaalle Khartumissa.[47]
Yhdistyneet arabiemiirikunnat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuussa 2023 The Wall Street Journal raportoi, että sudanilaisille pakolaisille avustustarvikkeita Tšadiin vievästä arabiemiraattilaisesta koneesta olisi löydetty kesäkuussa avustuksen sijaan aseita ja ammuksia. Kone oli pysähtynyt Ugandassa, jossa sieltä oli löydetty viranomaisten mukaan "vihreisiin pakkauksiin pakattuja ammuksia, rynnäkkökivääreitä ja muita käsiaseita". Myöhemmin viranomaisia oli kielletty tarkastamasta Arabiemiraateista tulevia koneita. Arabiemiraattien ulkoministeriö kiisti heti kaikki yhteydet ja peräänkuulutti puolueettomuuttaan konfliktissa, mutta maan epäillään tukevan RSF:ää.[48]
Kenia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sudanin armeija torjui Kenian osallistumisen sovittelupyrkimyksiin konfliktin lopettamiseksi heinäkuussa 2023 sen jälkeen, kun kenraali Burhan syytti presidentti William Rutoa liikesuhteesta Dagalon kanssa ja turvapaikan tarjoamisesta RSF:lle maassa. Vastauksena Ruton johtamassa IGAD-komiteassa tehtyihin ehdotuksiin Afrikan maiden muodostamien rauhanturvajoukkojen sijoittamisesta Sudaniin, Sudanin armeijan apulaispäällikkö kenraaliluutnantti Yasir Alatta syytti Rutoa toisen maan palkkasoturiksi ja haastoi Ruton lähettämään Kenian armeijan ja väitetyn tukijansa armeijan Sudaniin taisteluihin. Sudanin hallitus uhkasi 7. syyskuuta 2023 vetää maan jäsenyyden IGADissa, ellei Rutoa eroteta sovittelukomitean puheenjohtajan paikalta.[49]
Vastauksena koko jupakkaan Kenian ulkoministeri Abraham Korir Sing'oei kutsui Keniaan kohdistuneita väitteitä perusteettomiksi, kun taas Kenian ulkoministeriö korosti maan puolueettomuutta konfliktissa.[50]
Ukraina[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
19. syyskuuta 2023 CNN uutisoi, että Ukrainan erikoisjoukot olivat todennäköisesti Wagnerin tukemaa RSF:ää vastaan tehtyjen lennokki-iskujen ja maaoperaation takana Khartumissa 8. syyskuuta.[51] Ukrainan sotilastiedustelupalvelun johtaja Kirilo Budanov tiedotti haastattelussa 22. syyskuuta, ettei voi kieltää tai vahvistaa Ukrainan osallisuutta Sudanissa, mutta että Ukraina rankaisisi venäläisiä sotatikollisia missä tahansa maailmalla.[52]
Ulkomaalaisten evakuoinnit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
19. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Japani kertoi aloittavansa noin 60 kansalaisensa evakuoinnin Sudanista, ja lähetti kolme ilmavoimien konetta Djiboutiin valmiuteen.[53]
22. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saudi-Arabia evakuoi diplomaattejaan ja muiden maiden kansalaisia ensin maata pitkin Port Sudaniin ja sieltä lentokoneilla ja laivoilla Saudi-Arabiaan.[54]
23. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Noin 100 yhdysvaltalaista evakuoitiin nopealla sotilasoperaatiolla, jossa yhdysvaltalaisia erikoisjoukkoja lensi Chinook-helikoptereilla ensin Djiboutista Etiopian kautta Sudaniin hakemaan evakuoitavat ja sitten takaisin tukikohtaan Djiboutiin.[55]
- Ranskalainen saattue joutui raportoidusti tulituksen kohteeksi lähdettyään suurlähetystöstä, ja joutui palaamaan takaisin. Ranska sanoi evakuoineensa ranskalaisten lisäksi myös EU:n ja muiden liittolaisten kansalaisia.[56] Myöhemmin ensimmäinen ranskalainen evakuointilento kuljetti noin 100 usean maan kansalaista Djiboutiin.[57]
- Iso-Britannia kertoi saaneensa diplomaattinsa pois maasta.[58]
- Saksa aloitti operaation maan kansalaisten ja muiden EU-kansalaisten evakuoimiseksi lentokoneilla. Aiempi yritys keskeytettiin liiallisten riskien takia.[59] Ensimmäinen kolmesta sotilaslentokoneesta kuljetti 101 Saksan kansalaista Jordaniaan.
- Ensimmäiset noin kymmenestä maassa olevasta suomalaisesta pääsivät eri reittejä pitkin pois maasta.[60]
- Egypti kertoi saaneensa noin 430 kansalaistaan maateitse Egyptiin.[61]
24. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen ulkomisteri Pekka Haavisto sanoi, että noin kymmenen suomalaista on evakuoitu Sudanista, mutta joitakin on vielä maassa.[62]
24. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Intia aloitti suuren operaation, operaatio Kaverin, intialaisten evakuoimiseksi. Sotalaiva INS Sumedha ankkuroitui Port Sudaniin ja C-130 -lentokoneita oli Saudi-Arabiassa valmiina.[63]
- Etelä-Korean ilmavoimien lentokone kuljetti 28 korealaista ja joitakin japanilaisia Port Sudanista Jeddaan.[64]
25. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ensimmäinen Britannian oma evakuointilento vei ihmisiä Kyprokselle.[65]
26. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Saksa lopetti evakuointinsa tuotuaan noin 700 kansalaistaan pois Sudanista.[66]
- Suomi lopetti evakuoinnit. Muutama suomalainen jäi omasta tahdostaan maahan.[67]
28. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Turkki sanoi, että sen evakuointilentoa ammuttiin Sudanissa, mutta kone pääsi laskeutumaan turvallisesti ilman loukkaantumisia.[68]
30. huhtikuuta 2023[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdysvaltain laivasto lähetti USNS Brunswick -laivan kuljettamaan ihmisiä Port Sudanista Jeddaan.[69]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Are military takeovers on the rise in Africa? BBC News. 7.1.2019. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Mohamed 'Hemeti' Dagalo: Top Sudan military figure says coup was a mistake BBC News. 20.2.2023. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan unrest: How did we get here? Middle East Eye. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudanin taistelut | Kullan salakuljetus sai Venäjän valitsemaan puolensa Helsingin Sanomat. 21.4.2023. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ Sudanissa puolisotilaalliset joukot ja armeija ovat ottaneet yhteen – kapinoivat joukot sanovat vallanneensa presidentinlinnan ja lentokenttiä Yle Uutiset. 15.4.2023. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ Sudan: Army and RSF battle over key sites, leaving 56 civilians dead BBC News. 15.4.2023. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan: 'I haven't slept, I'm terrified,' says Khartoum resident as fighting rages BBC News. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ 320 Sudanese soldiers crossed into neighboring Chad AP NEWS. 20.4.2023. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Mersiha Gadzo,Usaid Siddiqui: Updates: More than 180 people killed in Sudan fighting – UN envoy www.aljazeera.com. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan fighting: Blinken says US diplomatic convoy fired upon BBC News. 17.4.2023. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudanin taistelut | Asevoimat ja RSF pääsivät sopimukseen vuorokauden tulitauosta, taistelut kuitenkin jatkuneet Helsingin Sanomat. 18.4.2023. Viitattu 22.4.2023.
- ↑ No water, no light, as Sudan conflict rages on BBC News. 18.4.2023. Viitattu 22.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Arwa Ibrahim,Hafsa Adil: Fighting continues in Sudan’s capital despite new ceasefire www.aljazeera.com. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Redazione Agenzia Nova: Sudan, the Support Forces (RSF): two army helicopters shot down Agenzia Nova. 20.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Usaid Siddiqui,Umut Uras: Sudan updates: Fighting continues in Khartoum despite truce www.aljazeera.com. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudanin taistelut | BBC: Yhdysvaltain, Britannian, Kiinan ja Ranskan kansalaiset evakuoidaan, sanoo Sudanin armeija Helsingin Sanomat. 22.4.2023. Viitattu 23.4.2023.
- ↑ Usaid Siddiqui,Hamza Mohamed: Internet outage reported across Sudan as deadly fighting persists www.aljazeera.com. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan crisis: Warring sides agree to ceasefire BBC News. 24.4.2023. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ WHO:lta kylmäävä varoitus: Sudanin taistelijat valtasivat laboratorion, jossa on erittäin vaarallisia tauteja www.iltalehti.fi. Viitattu 26.4.2023.
- ↑ Taistelut leimahtivat Sudanissa tulitauosta huolimatta – sotarikollinen vapautettiin vankilasta Ilta-Sanomat. 25.4.2023. Viitattu 26.4.2023.
- ↑ More air strikes in Sudan as ceasefire expiry looms www.aljazeera.com. Viitattu 27.4.2023. (englanniksi)
- ↑ STT–AFP: Sudanin tulitauko jälleen repeytymässä riekaleiksi, taistelut jatkuvat Ilta-Sanomat. 29.4.2023. Viitattu 29.4.2023.
- ↑ First Red Cross aid flight lands in Sudan as fighting rages The Guardian Nigeria News - Nigeria and World News. 30.4.2023. Viitattu 30.4.2023. (englanniksi)
- ↑ YK: Sudanin terveydenhuolto on vaarassa romahtaa Yle Uutiset. 15.12.2022. Viitattu 1.5.2023.
- ↑ Reuters: Over 100,000 refugees crossed from Sudan to neighbouring countries - UN Reuters. 2.5.2023. Viitattu 2.5.2023. (englanniksi)
- ↑ Reuters: Sudan's warring parties to meet for talks in Saudi Arabia Reuters. 6.5.2023. Viitattu 6.5.2023. (englanniksi)
- ↑ USA: Sudanin taisteluiden osapuolet sopivat humanitaarisen avun suuntaviivoista Ilta-Sanomat. 12.5.2023. Viitattu 12.5.2023.
- ↑ Sudanin taistelut | Sudanista paennut jo arviolta 200 000 muihin maihin, arvioi YK Helsingin Sanomat. 12.5.2023. Viitattu 12.5.2023.
- ↑ Sudan | Sopimus syntyi viikon tulitauosta, alkaa maanantai-illasta Helsingin Sanomat. 21.5.2023. Viitattu 21.5.2023.
- ↑ Sudanin tulitaukosopimusta jatkettiin viidellä päivällä Ilta-Sanomat. 29.5.2023. Viitattu 30.5.2023.
- ↑ Sudanin taistelut | Sudanin armeija kertoo vetäytyneensä tulitaukoneuvotteluista Helsingin Sanomat. 31.5.2023. Viitattu 1.6.2023.
- ↑ Al Jazeera Staff: US imposes first sanctions over Sudan conflict www.aljazeera.com. Viitattu 6.6.2023. (englanniksi)
- ↑ YK: Sudan ajautumassa sisällissotaan – tulitauot rikkoutuneet kerta toisensa jälkeen Yle Uutiset. 9.7.2023. Viitattu 9.7.2023.
- ↑ Sudan | Konflikti kärjistyy: Tori-isku tappoi ainakin 30, Kansainvälinen rikostuomioistuin tutkii epäiltyjä raakuuksia Helsingin Sanomat. 14.7.2023. Viitattu 14.7.2023.
- ↑ Sudan | Amnesty: konfliktissa kumpikin osapuoli tehnyt laajamittaisesti sotarikoksia Helsingin Sanomat. 3.8.2023. Viitattu 4.8.2023.
- ↑ Sudan 'spiralling out of control' as one million flee country - UN Reuters. 15.8.2023. Viitattu 15.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan's military ruler Burhan begins tour as UN warns of war spreading Reuters. 25.8.2023. Viitattu 25.8.2023. (englanniksi)
- ↑ Mark Baron, Lauren Kent, CNN: Sudan: Ukraine's special services 'likely' behind strikes on Wagner-backed forces, a Ukrainian military source says CNN. Viitattu 20.9.2023. (englanniksi)
- ↑ Benoit Faucon, Summer Said and Jared Malsin: WSJ News Exclusive | Libyan Militia and Egypt’s Military Back Opposite Sides in Sudan Conflict WSJ. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Exclusive: Evidence emerges of Russia's Wagner arming militia leader battling Sudan's army CNN. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Redazione Agenzia Nova: Prigozhin (Wagner) offers his mediation in the conflict in Sudan Agenzia Nova. 21.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ https://twitter.com/RSFSudan/status/1649512592971374592 Twitter. Viitattu 23.4.2023.
- ↑ Sudan and a decade-long path to turmoil Middle East Eye. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sim Tack, Tyler Rogoway: Egyptian MiG-29s Destroyed In Sudan The War Zone. 17.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Reuters: Egyptian army says soldiers stuck in Sudan back home or at embassy Reuters. 20.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ PM Abiy Ahmed Warns parties working to incite war between Ethiopia, Sudan, refutes reports of Ethiopian forces incursion into Sudanese border Addis Standard. 20.4.2023. Viitattu 2.10.2023.
- ↑ SudanTribune: Kabbashi reaffirms Sudan's military leadership support for Burhan Sudan Tribune. 10.6.2023. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ AFP-Agence France Presse: UAE Denies Sending Weapons To Sudan War www.barrons.com. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ SudanTribune: Sudan threatens IGAD withdrawal over Kenyan chairmanship Sudan Tribune. 8.9.2023. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan military chief Yasir Alatta dares Kenya's Ruto to intervene in Khartoum conflict The East African. 24.7.2023. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Victoria Butenko,Nima Elbagir,Gianluca Mezzofiore,Tamara Qiblawi,Allegra Goodwin,Andrew Carey,Pallabi Munsi,Mahamat Tahir Zene,Barbara Arvanitidis,Alex Platt,Lauren Kent: Exclusive: Ukraine's special services 'likely' behind strikes on Wagner-backed forces in Sudan, a Ukrainian military source says CNN. 19.9.2023. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Budanov responds to CNN reports about Ukrainian drone strikes in Sudan The Kyiv Independent. 23.9.2023. Viitattu 2.10.2023. (englanniksi)
- ↑ No Author: Two more SDF planes leave Japan to prepare for Sudan evacuation The Japan Times. 22.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Saudi citizens, other nationals evacuated from Sudan arrive in Jeddah Al Arabiya English. 22.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan fighting: Diplomats and foreign nationals evacuated BBC News. 23.4.2023. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Valtiot kiirehtivät evakuoimaan kansalaisiaan Sudanista, mutta taistelut haittaavat pyrkimyksiä – nämä maat ovat tuoneet kansalaisensa kotiin Yle Uutiset. 23.4.2023. Viitattu 23.4.2023.
- ↑ Usaid Siddiqui,Hamza Mohamed: First French evacuation flight leaves Sudan www.aljazeera.com. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ STT: BBC: Britannia on onnistunut evakuoimaan diplomaattinsa pois Sudanista Ilta-Sanomat. 23.4.2023. Viitattu 23.4.2023.
- ↑ Sudan updates: German forces launch evacuation operation – DW – 04/23/2023 dw.com. Viitattu 23.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudanin taistelut | Haavisto: Suomalaisia on evakuoitu Sudanista – Myös Saksa ja Espanja onnistuneet satojen ihmisten siirtämisessä Helsingin Sanomat. 23.4.2023. Viitattu 24.4.2023.
- ↑ Egypt evacuates 436 citizens from Sudan Egypt Independent. 24.4.2023. Viitattu 24.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan | Haavisto: Enintään viisi suomalaista evakuoimatta, riskinä uusi pakolaiskriisi Helsingin Sanomat. 24.4.2023. Viitattu 24.4.2023.
- ↑ IAF planes on standby, INS Sumedha at Port Sudan as India seeks to expedite evacuation from Sudan The Economic Times. 23.4.2023. Viitattu 25.4.2023.
- ↑ Elizabeth Melimopoulos,Dalia Hatuqa: Sudan ‘risks catastrophic conflagration’: UN’s Guterres www.aljazeera.com. Viitattu 25.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Sudan: First UK flight evacuating British civilians lands in Cyprus - as PM says next 24 hours 'absolutely critical' Sky News. Viitattu 26.4.2023. (englanniksi)
- ↑ Arwa Ibrahim: No respite in Sudan fighting as ex-regime officials escape jail www.aljazeera.com. Viitattu 26.4.2023. (englanniksi)
- ↑ STT: Suomi lopettaa evakuoinnit Sudanista – maahan jää muutama suomalainen omasta halustaan Ilta-Sanomat. 26.4.2023. Viitattu 26.4.2023.
- ↑ Sudanin taistelut | Turkkilaisten evakuointikonetta ammuttiin, sanoo puolustusministeriö Helsingin Sanomat. 28.4.2023. Viitattu 28.4.2023.
- ↑ U.S. Navy Sends Nontraditional Ships to Support Sudan Evacuation USNI News. 1.5.2023. Viitattu 5.5.2023. (englanniksi)
