Subjekti (lauseenjäsen)

Subjekti, aiemmin suomeksi myös alus, on lauseenjäsen. Se on lauseen ykkösargumentti, eli jokaisessa lauseessa on vähintään subjekti ja predikaatti. Tästä poikkeuksena ovat persoonattomat lauseet, jotka liittyvät yleensä säähän, esimerkiksi “Sataa vettä.”

Lauseen subjekti on tavallisesti substantiivi tai pronomini, mutta se voi olla myös adjektiivi, numeraali, lause tai nominaalimuoto. Suomessa subjektiksi riittää myös verbin taipunut muoto (kuten “juoksen”) eikä ilmisubjektia tällöin tarvita. Subjekti ei ole suomen kielessä niin välttämätön kuin se on esimerkiksi ruotsissa tai englannissa.

Subjektin määrittäminen

Subjektin määrittämiseksi on alla mainittuja muoto- ja merkitystason kriteereitä, jotka eivät usein kaikki toteudu.

Merkitystason kriteereitä:

• Semanttinen rooli: Subjekti on lauseen agentti, eli tekijä, tai lauseen agentinkaltaisin argumentti.
• Informaatiorakenteen rooli: Subjekti on lauseen teema (tai topiikki) eli puheenaihe, jonka puhuja ja kuulija jo tuntevat edeltävästä diskurssista, kielen ulkopuolisesta puhekontekstista tai voivat päätellä näistä.

Muototason kriteerejä

• Morfologinen merkintä: Subjekti koodataan subjektin sijalla. Yleensä on kyseessä kielen tunnusmerkittömin sija, nollamorfeemi. Suomessa subjektin sija on yleensä nominatiivi, määräehdoin myös genetiivi (nessessiivirakenteissa) tai partitiivi.
• Paikka lauseessa: Subjekti sijoittuu lauseessa subjektipositioon. Suomessa, joka on SVO-kieli, tyypillinen subjektipositio on lauseen etukenttä.

• Kongruenssi: Verbi kongruoi juuri subjektin kanssa.
• Lauseiden välinen ellipsi: Subjekti on lauseiden välisessä syntaksissa ns. syntaktinen napa (engl. syntactic pivot), joka mahdollistaa ellipsin (poisjätön) seuraavassa lauseessa. Esim. "Matti lähti maailmanympärysmatkalle, mutta [hän] ei pitänyt Intiasta."

Prototyyppinen subjekti toteuttaa kaikki edellä mainitut kriteerit. Usein kuitenkin vain osa ehdoista toteutuu, jolloin subjektin määritteleminen on vaikeaa tai tulkinnanvaraista.

ESIMERKKI: "Liisa on luokan kaunein tyttö. Häneen ovat rakastuneet kaikki pojat."

Edeltävän esimerkin toisessa lauseessa "Liisa/hän" on lauseen (ensimmäisestä lauseesta tunnettu) teema, mutta agentiivisin lauseenjäsen on kuitenkin "kaikki pojat". Muodollisilla kriteereillä taas "Liisa/hän" sijoittuu lauseen etukenttään. Nominatiivilla koodataan ja verbikongruenssin laukaisee kuitenkin "kaikki pojat". Useimmat suomen kieliopit määrittelevät lauseen subjektiksi "kaikki pojat".

Subjekti-käsitteen ongelmia

Subjekti on ongelmallinen käsite kielissä, jotka eivät ole nominatiivi-akkusatiivi -kieliä. Ergatiivi-absolutiivi -kielissä "subjektia" koodataan eri sijamuodolla tai adpositiolla riippuen siitä, onko lause transitiivinen (ergatiivilla) vai intransitiivinen (absolutiivilla).

Esim. ruotsin lauseessa "Stenen såg pojken." voidaan "pojke" olettaa agentinkaltaisimmaksi argumentiksi luonnollisen semantiikan avulla. Kivet harvoin näkevät poikia. Mikään edellä mainituista muodollisista koodauskriteereistä ei kuitenkaan tue "pojke"n analysoimista subjektiksi. Kielessä ei ole verbikongruenssia. Substantiivilauseke ei sijoitu etukenttään, eikä morfologista sijamerkintää ole kummassakaan substantiivilausekkeessa. Yksittäisestä lauseesta ei voi sanoa mitään lauseiden välisistä suhteista.