Siirry sisältöön

Semanttiset roolit

Wikipediasta

Semanttisella roolilla tarkoitetaan verbin argumentin (esimerkiksi subjektin, objektin tai adverbiaalin) merkitystehtävää eli sitä, millä tavalla (esimerkiksi tekijänä, toiminnan kohteena tai välineenä) se osallistuu verbin kuvaamaan tapahtumaan tai tilanteeseen. Semanttiset roolit voidaan koodata eri tavoin eli niitä voivat edustaa eri lauseenjäsenet. Esimerkiksi toiminnan kohdetta eli patienttia edustaa usein lauseen objekti, mutta lauseessa Marjat jäivät poimimatta patientti (toiminnan kohde) marjat on kieliopillinen subjekti.[1][2][3]

Samantapaisia tai lähes samaa merkitseviä käsitteitä ovat sijakieliopissa käytetty ”syväsija” sekä joissakin teoreettisissa (etenkin Noam Chomskyn ajatteluun perustuvissa) lauseopin kuvausmalleissa käytetty temaattinen rooli eli theta-rooli. Theta-rooleilla kuvataan verbin argumenttien merkitystehtäviä, joita ajatellaan olevan suppea, universaali joukko.[4] Tekstin tasolla semanttisen roolin käsite on toisinaan yhdistetty semiotiikassa käytettyyn aktanttianalyysiin, jossa kuvataan tarinoissa tai muissa teksteissä yleisen, universaalin kaavan mukaan esiintyviä toimijoiden rooleja, esimerkiksi ”subjekti” (joka tavoittelee ”objektia”), ”auttaja” tai ”vastustaja”.[1]

Semanttisten roolien luetteloja on esitetty erilaisia, mutta mitään yleisesti vakiintunutta roolistoa ei ole olemassa. Jotkut tutkijat ovat pyrkineet tiivistämään kaikki roolit kahteen perustehtävään tai makrorooliin: ”tekijän” ja ”kokijan”. Toisten näkemysten mukaan roolit ovat prototyyppisiä käsitteitä eli niihin kuhunkin sisältyy sekä tyypillisin ydin että epätyypillisempiä tapauksia, eikä niitä voi tyhjentävästi luetella. Usein kielitieteellisessä kirjallisuudessa esiintyvät ainakin seuraavat:[3][1][5]

  • agentti eli aktiivinen, tarkoituksellinen toimija;
  • patientti eli olio, johon toiminta vaikuttaa;
  • väline, jonka avulla toiminta suoritetaan tai jotain tapahtuu;
  • teema eli olio, joka siirtyy jonnekin tai jonka sijaintia kuvataan;
  • kokija eli olio, joka tuntee tai tiedostaa verbin kuvaaman tapahtumisen tai tilan mutta ei hallitse sitä;
  • hyötyjä (benefaktiivi) eli olio, jonka hyväksi toiminta suoritetaan;
  • lokaatio (lokatiivi) eli sijainti, paikka, jossa jokin on tai jokin toiminta tapahtuu;
  • kohde eli sijainti, jota kohti jokin siirtyy;
  • lähde eli sijainti tai olio, josta pois jokin siirtyy.
  1. 1 2 3 Kielitiede:semanttinen rooli – Tieteen termipankki tieteentermipankki.fi. Viitattu 21.6.2026.
  2. VISK - § 908 Yleiskatsaus lauseenjäseniin scripta.kotus.fi. Arkistoitu 1.2.2025. Viitattu 21.6.2026.
  3. 1 2 § 446 Mitä valenssilla ja täydennyksillä tarkoitetaan? Iso suomen kielioppi.
  4. Crystal, David: A dictionary of linguistics and phonetics, s. 483. Malden, MA ; Oxford: Blackwell Pub, 2008. ISBN 978-1-4051-5296-9
  5. Crystal 2008: 428