Stjernvall

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Stjernvall (['ʃæːrnvalː])[1] on suomalainen aatelissuku, jonka eräs haara on korotettu vapaaherralliseen arvoon. Suvussa oli varsinkin Suomen autonomian aikana paljon merkittäviä sotilaita ja virkamiehiä.

Suku on lähtöisin Ruotsin Taalainmaan Stora Kopparbergetin alueelta.[1] Varhaisin tunnettu esi-isä oli vuoritilallinen Claes Eerikinpoika (k. 1651).[2] Hän nai 1630 Elisabet Terseran, joka oli kuningas Juhana III:n sihteerin Elof Terseruksen tytär.lähde? Pariskunnan poika Jöns Claesinpoika (1631–1691) käytti ensin nimeä Aeribergius ja sittemmin Wallwijk. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Turusta vuonna 1644, toimi Falunin kaupunginsihteerinä ja teki 1666–1668 laajan Euroopan kiertomatkan.[3] Palattuaan Jöns piti kuningas Kaarle XI:lle puheen, johon ihastuttuaan kuningas kutsui hänet Tukholman hovioikeuden asessoriksi.lähde? Hän nai 1662 Magdalena Rudbeckin,[4] kuuluisan Västeråsin piispan Johannes Rudbeckin pojantyttärenlähde?. Jöns Wallwijkin poika Erik Vallwik (1685–1729) muutti Suomeen, jossa hän hankki omistukseensa useita tiloja Turun seudulla ja yleni 1727 Turun hovioikeuden hovioikeudenneuvokseksi.[2][5] Hänet aateloitiin samana vuonna nimellä Cedervall, jonka hän kuitenkin pian muutti muotoon Stjernvall.[2] Suku introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneelle aatelisena sukuna numero 1810. Suomen ritarihuoneen järjestäytyessä vuonna 1818 se sai numeron 117.[1] Sukuun kuulunut kenraalimajuri ja todellinen valtioneuvos Knut Stjernvall korotettiin vuonna 1875 vapaaherralliseen arvoon ja hänen sukuhaaransa esiteltiin vuonna 1889 vapaaherrallisena sukuna numero 59.[6]

Suvun eräs haara on omistanut pitkään Linnaisten kartanon.[2]

Suvun jäseniä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki Suomessa eläneet Stjernvallit ovat olleet Erik Stjernvallin ja hänen vaimonsa Brita Hirvon jälkeläisiä.

Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri Johan Richard Alfred Schleussner (1831–1908) oli Clas Alfred Stjernvallin avioton poika.[2]

Aakkosjärjestyksessä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Stjernvall, aatelinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u v w x y z aa ab ac ad ae af ag ah ai Veli-Matti Autio: Stjernvall (1600-) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007 (päivitetty 15.8.2012). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. Kotivuori, Yrjö: Johan (Jöns) Aeribergius, myöhemmin Wallwijk. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  4. Magdalena (Nilsdotter) Rudbeckia Fredrikahlander.com.
  5. Kotivuori, Yrjö: Erik Wallvik. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  6. Stjernvall, vapaaherrallinen. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  7. Stjernvall, Carl Johan (1764 - 1815) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  8. a b Stjernvall, Gustav Alexander Robert Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.