Sosiaalinen kupla

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sosiaalinen kupla, samanmielisten kupla[1] tai kaikukammio[2] on viestinnän tutkimuksen piirissä kehitetty käsite, jolla tarkoitetaan 2010-luvulla merkittäväksi mediailmiöksi nousseita samanmielisten yhteisöjä, ”joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista” ja ”joissa mielipiteet vahvistuvat”[3] eikä saada muuta kuin ”samanlaista sisältöä eikä mitään yllättävää”[2]. Sosiaalisen kuplan käsitettä ovat kehittäneet viestinnän tutkijat Esa Väliverronen ja Janne Seppänen kirjassaan Mediayhteiskunta (2012).[4][5] Filosofi Ilkka Niiniluodon mukaan sosiaalisia kuplia on ollut aina[6]. Internet on korkean valinnanvaran ympäristö[7] ja sosiaalinen media on mahdollistanut sen että jokaisella on omat tosiasiansa, mistä on aiheutunut totuudenjälkeinen politiikka.[8]

Sosiaalisessa kuplassa henkilö pysyy mukavuusalueellaan[9][10] ja sosiaalisessa kuplassa törmää informaatioon josta henkilö on samaa mieltä[7]. Sosiaalisen kuplan taustalla on se, että henkilö voi valita informaatiolähteensä[7]. Voi kuitenkin olla liioiteltua, että henkilö välttää ristiriidassa olevan informaation ja ideat täysin[11]. Mukavuusalueella pysymiselle vastakkaista on erimielisten kanssa tekemisissä oleminen ja aiheista väitteleminen, jotka tuottavat siiloutumisen sijaan edistystä. Sosiaaliset kuplat ovat siis este edistykselle.[9][10] Sosiaalisten kuplien tuottama uhka demokratialle ja poliittisen informaation ja julkisen keskustelun vähenemiselle on huoli.[12][13] Yhdysvaltalainen konservatiivi William F. Buckley on argumentoinut Yhdysvaltojen korkeimman oikeuden jäsenen Louis Brandeisin kirjoituksiin sananvapaudesta viitaten, että sosiaaliset kuplat ovat demokratian vihollisia, sillä ne rajoittavat "ideoiden markkinapaikkaa" ja sananvapautta. Brandeisin ja Buckleyn mielestä julkinen keskustelu on poliittinen velvollisuus ja paha täytyy tasapainottaa hyvällä.[14]

Tämänkaltaisia samanmielisten ”umpioita” on nähty muiden muassa vasemmistoanarkistien ja järjestäytyneen äärioikeiston toiminnassa sekä Perussuomalaisten kannatuksen nousussa Suomessa. Lopulta aatetovereita löytävät kaikkein äärimmäisimmissäkin marginaaleissa olevat, kuten suomalaiset kouluampujat tai norjalainen joukkomurhaaja Breivik.[15]

Perussuomalainen-lehdessä ja Suomen Uutiset -verkkolehdessä julkaistussa kirjoituksessaan ”Helsingissä Kalliossa muhii punavihreä kupla” tiedetoimittaja Marko Hamilo esitti edellä kuvattujen lisäksi erityisen ”punavihreän kuplan” muodostuvan vasemmistolaisia ja vihreitä aatteita kannattavien helsinkiläisten ympärille, jotka Hamilon mukaan ”rakastavat myyttiään Impivaarasta, ulkomaailmasta mitään tietämättömien junttien ahdistavan samanmielisistä yhteisöistä, joita heidän mielikuvituksessaan on Suomen maaseutu täynnä”.[16] Keskustan kansanedustajaehdokkaana eduskuntavaaleissa 2015 ollut Juha Kuisma kiistää Hamilon näkemyksen, koska Perussuomalaiset saivat enimmät äänensä kaupungeista, ja siksi Kuisman mukaan ajatus siitä, että Perussuomalaisten menestys eduskuntavaaleissa 2015 samalla ilmentäisi liberaalin kaupungin ja konservatiivisen maaseudun vastakohtaa, ei ole tosi, vaan syyt Perussuomalaisten menestykseen ovat muualla.[17]

Aktiivinen Twitterin käyttäjä, toimittaja Jari Sarasvuo on kertonut, että suomalaisilla vasemmistolaisilla keskustelijoilla on palvelussa yhteinen 1 800 nimen blokkilista, jolla olevat eivät näe blokanneiden tilien tweettejä eivätkä blokkaajat näe näitä tilejä.[18]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/02/15/valheenpaljastaja-sosiaalinen-media-sumentaa-lahdekritiikin
  2. a b https://www.tekniikkatalous.fi/uutiset/kaikukammio-ongelma-vaivaa-sosiaalisia-verkkopalveluita-nain-netflix-haluaa-laajentaa-kayttajien-makua/dc807a58-7f09-30a7-806f-f54be008e067
  3. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/12/07/elatko-samanmielisten-kuplassa-myos-geenit-itsetunto-ja-julkimot-ohjailevat-mielipiteitamme
  4. Väliverronen, Esa: Sosiaalinen kupla kaventaa mediamaisemaa Mediayhteiskunta. Viitattu 9.4.2017.
  5. http://www.mv.helsinki.fi/home/valiverr/MY-johdanto.pdf
  6. https://yle.fi/uutiset/3-10377751
  7. a b c https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/1369118X.2018.1428656
  8. https://www.theguardian.com/media/2016/jul/12/how-technology-disrupted-the-truth
  9. a b https://medium.com/@dekecopenhaver/echo-chambers-and-silos-why-they-re-dangerous-and-a-constant-impediment-to-progress-732e4b29c5f1
  10. a b https://www.theguardian.com/australia-news/2018/nov/15/progressive-side-of-politics-must-not-retreat-into-comfort-zone-albanese-warns
  11. Garrett, R. K. (2009). Echo chambers online?: Politically motivated selective exposure among internet news users. Journal of Computer-Mediated Communication, 14(2), 265–285. doi: 10.1111/j.1083-6101.2009.01440.
  12. Ksiazek, T., Malthouse, E., & Webster, J. (2010). News-seekers and avoiders: Exploring patterns of total news consumption across media and the relationship to civic participation. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 54(4), 551–568. doi: 10.1080/08838151.2010.519808
  13. Prior, M. (2007). Post-broadcast democracy: How media choice increases inequality in political involvement and polarizes elections. New York, NY: Cambridge UP.
  14. https://www.bloomberg.com/opinion/articles/2018-09-07/steve-bannon-the-new-yorker-and-free-speech
  15. Piikkilä, Mimmi & Henrik Rydenfelt: Luokkaretki umpioon Etiikka.fi. Viitattu 9.4.2017.
  16. Hamilo, Marko: Helsingissä Kalliossa muhii punavihreä kupla. Suomen Uutiset, 7.7.2014. Artikkelin verkkoversio Viitattu 9.4.2017.
  17. Kuisma, Juha: Puheenaihe: Vaaliviesti: kyse koko Suomesta. Aamulehti, 26.4.2015. Artikkelin arkistoitu verkkoversio Archive.org -palvelussa Viitattu 9.4.2017.
  18. "Jos käytät väärää sanaa, olet belsebuupi.", kohdassa 53:30- 1.10.2018. Yle Areena.