Punavihreä kupla
 |
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Määritelmä epäselvä, sanapari on luokiteltu haukkumasanaksi ja se olisi hyvä mainita myös heti johdannossa. Punavihreä kupla on osa suomalaista poliittista debattia ja vaatii jonkinlaisen selvityksen johdantoon siitä, ketkä herjaa käyttävät. Eroaako "kupla" jotenkin politiikan perinteisestä jaosta vasemmistoon ja oikeistoon? |
Punavihreä kupla on suomalaisessa poliittisessa keskustelussa esiintynyt nimitys ”sosiaalisen kuplan” eli eräänlaisen sosiaalisen umpion muodostavalle samanmielisten yhteisölle, jonka edustajat kannattaisivat punavihreitä ja liberaaleja arvoja.[1][2][3]
Sosiaaliset kuplat 2010-luvun keskustelussa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Sosiaalinen kupla
Sosiaalisilla kuplilla tarkoitetaan samanmielisten yhteisöjä, ”joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista”. Sosiaalisen kuplan käsitettä ovat kehittäneet viestintätutkijat Esa Väliverronen ja Janne Seppänen kirjassaan Mediayhteiskunta (2012).[4][5] Tämänkaltaisia samanmielisten ”umpioita” on nähty muun muassa anarkistien ja äärioikeiston toiminnassa sekä perussuomalaisten kannatuksen nousussa Suomessa.[6]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tammikuussa 2012 toimittaja Antti Pikkanen kirjoitti City-lehdessä Anu Silfverbergin kirjoituksista, että niissä ”haisevat Kallio ja ihana punavihreä kupla”.[7] Huhtikuussa 2012 Anu-Elina Lehti käytti käsitettä ”punavihreä kupla” Vihreässä Langassa julkaistussa Erkki Perälän haastattelussa.[8] Helsingin kaupungin nuorisojohtaja Tommi Laitio käytti käsitettä punavihreä kupla Helsingin Sanomien haastattelussa vuonna 2013 kuvaamaan, miten Amsterdam on suvaitsevampi kuin muu Hollanti.[9] Toimittaja Marko Hamilo teki vuonna 2015 perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perustalle selvityksen Punavihreä kupla. Perussuomalaiset ja media.[10] Kielitoimisto listasi puna-viherkuplan yhdeksi vuoden 2015 uudissanoista.[11]
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Punavihreä kupla sijoitetaan maantieteellisesti usein Helsingin itäiseen kantakaupunkiin. Kalliossa, Vallilassa ja Alppilassa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yli 50 prosenttia.[12] Kuplan katsotaan syntyneen vuonna 2000, jolloin vihreät ja vasemmistoliitto saivat kuntavaaleissa Kallion peruspiiristä yhteensä 48,6 prosentin kannatuksen. Vuoden 2004 kuntavaaleissa kannatus hieman laski, mutta sen jälkeen puolueiden yhteinen kannatus on lähentynyt 50:tä prosenttia.[13]
Vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli Kalliossa 57 prosenttia ja Kumpulassa 61 prosenttia. Helsingin tietokeskuksen tutkija Vesa Keskinen kommentoi Helsingin Sanomien artikkelissa vuonna 2017: ”Kupla ei ole mikään saippuakupla, vaan se on varsin vahvaa tekoa. Sanoisin, että Ympyrätalon vieressä oleva metallinen pallo symboloi sitä hyvin. Niin pysyvä ja vahva se on.”[13]
Presidentinvaalissa 2018 Sauli Niinistö sai selvästi eniten ääniä lähes kaikilla Suomen alueilla, mutta Helsingin itäisessä kantakaupungissa hän hävisi selkeästi vihreiden Pekka Haavistolle. Esimerkiksi Kallio D -äänestysalueella Haaviston kannatus oli 52,5 prosenttia ja Niinistön vastaava 29,3 prosenttia. Haavisto voitti Niinistön myös useilla äänestysalueilla Alppilassa, Hermannissa, Käpylässä, Kumpulassa, Sörnäisissä ja Vallilassa. Kaupungin kokonaistilanteessa Niinistö oli ylivoimainen. Helsingin Sanomien aiheesta tekemän artikkelin mukaan ”Helsingin itäinen kaupunki on vihreiden valtakuntaa, johon edes Sauli Niinistön ylivoima ei ulotu”.[14]
Käsitteen kritiikki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2015 ollut tietokirjailija Juha Kuisma kirjoitti Aamulehdessä, että vuoden 2015 vaalitulosta tulkittaessa olisi esitetty väite, että pääkaupungissa on ”punavihreä kupla”, jossa elävät kulttuuri- ja viestintävaikuttajat eivät tunne muuta Suomea. Hänen mukaansa tosiasiassa sosiaalisen median logiikka tuottaa sulkeutuvia samanmielisten kuplia kaikkien puolueiden ympärille.[15]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Hamilo, Marko: Helsingissä Kalliossa muhii punavihreä kupla. Suomen Uutiset, 7.7.2014. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Elääkö media punavihreässä kuplassa? (video) Suomen uutiset. 12.6.2015. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Riikonen, Jose: Uusinta: Tervetuloa Kallion punavihreään kuplaan! (tilaajille) Helsingin uutiset. 21.4.2015. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Väliverronen, Esa: Sosiaalinen kupla kaventaa mediamaisemaa (samannimistä kirjaa esittelevä blogi) Mediayhteiskunta. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Seppänen, Janne & Väliverronen, Esa: Mediayhteiskunta, s. 9-19. Tampere: Vastapaino, 2012. ISBN 978-951-768-397-5. Kirjan johdannon verkkoversio (PDF) (viitattu 21.10.2017).
- ↑ Piikkilä, Mimmi & Rydenfelt, Henrik: Luokkaretki umpioon Etiikka.fi. 19.7.2015. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Pikkanen, Antti: Anu Silfverberg City. 18.1.2012. Viitattu 2.5.2022.
- ↑ Lehti, Anu-Elina: Erilainen nuori Vihreä lanka. 27.4.2012. Viitattu 5.5.2022.
- ↑ Saavalainen, Heli & Harju, Jukka: Abu-Hanna kirjoituskohusta: Suomi ei kestä kritiikkiä ulkomaalaisilta (tilaajille) Helsingin sanomat. 2.1.2013. Viitattu 2.5.2022.
- ↑ Lehto, Mika: Selvitys: Tällainen on perussuomalaisten Punavihreä kupla Ilta-sanomat. 12.6.2015. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Kivimäki, Petri: Nakukakku, puna-viherkupla, emoji – Kielitoimisto listasi vuoden 2015 uudissanoja Yle uutiset. 21.12.2015. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ Kallion punaviherkupla ei puhjennut (TS–STT) Turun sanomat. 20.4.2015. Arkistoitu 9.4.2017. Viitattu 9.4.2017.
- ↑ a b Laitinen, Joonas & Mäkinen, Esa & Saarinen, Juhani: Pääkaupunkiseudun konservatiivisin alue on keskellä Vantaan peltoja, liberaalein Helsingin Vallilassa (tilaajille) Helsingin sanomat. 5.5.2017. Viitattu 5.5.2017.
- ↑ Niskakangas, Tuomas & Räisänen, Kari: Niinistö on lähes koko Suomen presidentti – Helsingin ja Espoon eri alueilla huimia eroja kahden kärkiehdokkaan kannatuksessa Helsingin sanomat. 28.1.2018. Viitattu 29.1.2018.
- ↑ Kuisma, Juha: Puheenaihe: Vaaliviesti: kyse koko Suomesta. Aamulehti, 26.4.2015. Artikkelin arkistoitu verkkoversio Archive.org -palvelussa. Viitattu 9.4.2017.