Punavihreä kupla

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Punavihreä kupla on Suomen poliittisessa keskustelussa esiintynyt nimitys "sosiaalisen kuplan" eli eräänlaisen sosiaalisen umpion muodostavalle samanmielisten yhteisölle, jonka edustajat kannattaisivat punavihreitä ja liberaaleja arvoja.[1][2][3]

Sosiaaliset kuplat 2010-luvun mediailmiönä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Sosiaalinen kupla

Sosiaalisilla kuplilla tarkoitetaan 2010-luvulla merkittäväksi mediailmiöksi nousseita samanmielisten yhteisöjä, "joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista". Sosiaalisen kuplan käsitettä ovat kehittäneet tutkijat Esa Väliverronen ja Janne Seppänen kirjassaan Mediayhteiskunta (2012).[4][5] Tämänkaltaisia samanmielisten "umpioita" on nähty muuden muassa vasemmistoanarkistien ja järjestäytyneen äärioikeiston toiminnassa sekä perussuomalaisten kannatuksen nousussa Suomessa. Lopulta aatetovereita löytävät kaikkein äärimmäisimmissäkin marginaaleissa olevat, kuten suomalaiset kouluampujat tai norjalainen joukkomurhaaja Anders Behring Breivik.[6]

Käsitteen "punavihreä kupla" synty ja yleistyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Käsitteen "punavihreä kupla" lanseerasi perussuomalaisten verkkolehdessä Suomen Uutisissa ja puolueen äänenkannattajassa Perussuomalaisessa vuonna 2014 Marko Hamilo.[1][2][3] Myöhemmin hän teki perussuomalaisten ajatushautomo Suomen Perustalle selvityksen Punavihreä kupla – perussuomalaiset ja media.[7] Kielitoimisto listasi puna-viherkuplan yhdeksi vuoden 2015 uudissanoista.[8]

Todellisuusvastineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punavihreä kupla sijoitetaan maantieteellisesti usein Helsingin itäiseen kantakaupunkiin. Kalliossa, Vallilassa ja Alppilassa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli vuoden 2015 eduskuntavaaleissa yli 50 prosenttia.[9] Vuonna 2016 julkaistussa tutkimuksessa vihreiden ja vasemmistoliiton sekä jossain määrin myös SDP:n todettiin olevan toisilleen läheisiä puolueita.[10] Kuplan katsotaan syntyneen vuonna 2000, jolloin vihreät ja vasemmistoliitto saivat kuntavaaleissa Kallion peruspiiristä yhteensä 48,6 prosentin kannatuksen. Vuoden 2004 kuntavaaleissa kannatus hieman laski, mutta sen jälkeen puolueiden yhteinen kannatus on lähentynyt 50:tä prosenttia.[11]

Vuoden 2017 kuntavaaleissa vihreiden ja vasemmistoliiton yhteenlaskettu kannatus oli Kalliossa 57 prosenttia ja Kumpulassa 61 prosenttia.[11]

Presidentinvaalissa 2018 valitsijamiesyhdistyksen Sauli Niinistö sai selvästi eniten ääniä lähes kaikilla Suomen alueilla, mutta Helsingin itäisessä kantakaupungissa hän hävisi selkeästi vihreiden Pekka Haavistolle. Esimerkiksi Kallio D -äänestysalueella Haaviston kannatus oli 52,5 prosenttia ja Niinistön vastaava 29,3 prosenttia. Haavisto voitti Niinistön myös useilla äänestysalueilla Alppilassa, Hermannissa, Käpylässä, Kumpulassa, Sörnäisissä ja Vallilassa. Alueen erityisyyttä korostaa Helsingin Sanomien mukaan se, että kaupungin kokonaistilanteessa Niinistö oli ylivoimainen. Helsingin Sanomien aiheesta tekemän artikkelin mukaan ”Helsingin itäinen kaupunki on vihreiden valtakuntaa, johon edes Sauli Niinistön ylivoima ei ulotu”.[12]

»Kupla ei ole mikään saippuakupla, vaan se on varsin vahvaa tekoa. Sanoisin, että Ympyrätalon vieressä oleva metallinen pallo symboloi sitä hyvin. Niin pysyvä ja vahva se on.»
(Vesa Keskinen, tutkija, Helsingin tietokeskus[11])

Arvostelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen Keskustan eduskuntavaaliehdokkaana vuonna 2015 ollut tietokirjailija Juha Kuisma on arvostellut näkemystä punavihreästä kuplasta siitä, että se niputtaa samaan blokkiin maaseudun ja perussuomalaiset Suomessa, vaikka todellisuudessa enimmät äänensä perussuomalaiset saivat vuoden 2015 eduskuntavaaleissa kaupungeista, eikä kysymys siksi Kuisman mukaan ole mistään todellisesta oletetun konservatiivisen maaseudun ja liberaalin kaupungin vastakkainasettelusta vaan jostain muusta. Pikemminkin sosiaalinen media Kuisman mukaan luo kuplia kaikkien puolueiden kannattajien ympärille.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Hamilo, Marko: Helsingissä Kalliossa muhii punavihreä kupla. Suomen Uutiset, 7.7.2014. Artikkelin verkkoversio.
  2. a b Elääkö media punavihreässä kuplassa? (video) Suomen Uutiset. 12.6.2015. Viitattu 9.4.2017.
  3. a b Riikonen, Jose: Uusinta: Tervetuloa Kallion punavihreään kuplaan! Helsingin Uutiset. 21.4.2015. Viitattu 9.4.2017.
  4. Väliverronen, Esa: Sosiaalinen kupla kaventaa mediamaisemaa Mediayhteiskunta (samannimistä kirjaa esittelevä blogisivusto). Viitattu 9.4.2017.
  5. Janne Seppänen & Esa Väliverronen: Mediayhteiskunta, s. 9-19. Tampere: Vastapaino, 2012. ISBN 978-951-768-397-5. Kirjan johdannon verkkoversio (viitattu 21.10.2017).
  6. Piikkilä, Mimmi & Henrik Rydenfelt: Luokkaretki umpioon Etiikka.fi. Viitattu 9.4.2017.
  7. Lehto, Mika: Selvitys: Tällainen on perussuomalaisten Punavihreä kupla Ilta-Sanomat. 12.6.2015. Viitattu 9.4.2017.
  8. Kivimäki, Petri: Nakukakku, puna-viherkupla, emoji – Kielitoimisto listasi vuoden 2015 uudissanoja Yle Uutiset. 21.12.2015. Viitattu 9.4.2017.
  9. Kallion punaviherkupla ei puhjennut Turun Sanomat. 20.4.2015. Viitattu 9.4.2017.
  10. Ovaskainen, Teppo: Tutkijat julkaisivat kuvan: ”Punavihreä kupla on olemassa” Uusi Suomi. 21.10.2016. Viitattu 9.4.2017.
  11. a b c Laitinen, Joonas & Mäkinen, Esa & Saarinen, Juhani: Pääkaupunkiseudun konservatiivisin alue on keskellä Vantaan peltoja, liberaalein Helsingin Vallilassa – Katso HS:n kartasta, minne oma asuinalueesi sijoittuu Helsingin Sanomat. 5.5.2017. Viitattu 5.5.2017.
  12. Niskakangas, Tuomas & Räisänen, Kari: Niinistö on lähes koko Suomen presidentti – Helsingin ja Espoon eri alueilla huimia eroja kahden kärkiehdokkaan kannatuksessa HS.fi. 28.1.2018. Helsingin Sanomat. Viitattu 29.1.2018.
  13. Kuisma, Juha: Puheenaihe: Vaaliviesti: kyse koko Suomesta. Aamulehti, 26.4.2015. Artikkelin arkistoitu verkkoversio Archive.org -palvelussa Viitattu 9.4.2017.