Sophie Wilmès

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sophie Wilmès
Tehtävät
Euroopan parlamentin jäsen
French-speaking electoral college (en) (käännä suomeksi)
member of the Chamber of Representatives of Belgium (käännä suomeksi)
Nathalie Gilson (d)
Minister of Foreign Affairs in Belgium (d) (käännä suomeksi)
Philippe Goffin (en)
Minister of European Affairs (d) (käännä suomeksi)
Koen Geens (en)
Deputy Prime Minister of Belgium (d) (käännä suomeksi)
David Clarinval (en)
Belgian pääministeri
member of the Chamber of Representatives of Belgium (käännä suomeksi)
member of the Chamber of Representatives of Belgium (käännä suomeksi)
Elämä
Kansalaisuus
Asuinpaikka
Sint-Genesius-Rode (käännä suomeksi) [2]View and modify data on Wikidata
Ammatti
Puoliso
Chris Stone (käännä suomeksi) ( – ) [3]View and modify data on Wikidata
Muita tietoja
Verkkosivusto
Sophie Wilmès
Wilmès tammikuussa 2020
Wilmès tammikuussa 2020
Belgian ulkoministeri
sekä Belgian varapääministeri
1.10. 2020–
Monarkki Philippe
Pääministeri Alexander De Croo
Edeltäjä Philippe Goffin
Belgian pääministeri
27.10.2019–1.10. 2020
Monarkki Philippe
Edeltäjä Charles Michel
Seuraaja Alexander De Croo
Belgian valtiovarainministeri
1.10.2015–27.10.2019
Monarkki Philippe
Pääministeri Charles Michel
Edeltäjä Hervé Jamar
Seuraaja David Clarinval
Henkilötiedot
Syntynyt15. tammikuuta 1975 (ikä 49)
Bryssel, Belgia
Puoliso Christopher Stone (2002–2023)
Lapset 4
Tiedot
Puolue Reformiliike
Tutkinnot Saint-Louis'n yliopisto
Aiheesta muualla
www.sophiewilmes.be

Sophie Wilmès (s. 15. tammikuuta 1975[4]) on belgialainen poliitikko, joka toimi Belgian pääministerinä lokakuusta 2019 lokakuuhun 2020. Hän oli myös maan ensimmäinen naispääministeri.[5]

Tausta ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilmès syntyi Brysselin Ixellesin kaupunginosassa ja vietti lapsuutensa Grez-Doiceau’n kaupungissa Valloniassa. Myöhemmin hän palasi Brysseliin opiskelemaan.[6]. Wilmès on äitinsä puolelta aškenasijuutalainen, ja hän on siksi myös Belgian ensimmäinen juutalainen pääministeri.[7]

Wilmès opiskeli viestintätieteitä IHECS-opistossa (Institut des Hautes Etudes de Communications Sociales) ja sittemmin talousjohtamista Saint-Louis’n yliopistossa. Hänellä on työkokemusta niin Euroopan komissiosta kuin asianajajatoimistosta, joissa kummassakin hän työskenteli taloushallinnossa ja neuvonantajana.[6].

Poliittinen ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilmès on kertonut, että hänen lapsuudenkodissaan puhuttiin paljon politiikasta.[8] Hänet valittiin Ucclen kunnanvaltuustoon vuonna 2000 ja Belgian edustajainhuoneeseen vuonna 2014.[4] Ennen pääministeriksi nousuaan Wilmès toimi Michelin toisessa hallituksessa valtiovarainministerinä.[8]

Ennen valtakunnalliseen politiikkaan tuloaan Wilmès toimi Reformiliikkeen luottamustehtävissä Brysselin lähettyvillä Sint-Genesius-Roden kunnassa vuosina 2009–2013 ja Brysselin alueella vuonna 2013.[4]

Kun Charles Michel nousi Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi Wilmès nousi uudeksi pääministeriksi. Hänen kautensa alkoi 27. lokakuuta 2019.[9] Aluksi Wilmès johti Micheliltä perimäänsä toimitusministeriötä, mutta 16. maaliskuuta 2020 kaikki edustajainhuoneen suurimmat puolueet suostuivat antamaan tukensa Wilmèsin hallitukselle koronaviruspandemian vuoksi. Wilmèsille myönnettiin pandemian vuoksi myös tavallista laajemmat valtaoikeudet kolmeksi kuukaudeksi, joille olisi mahdollista saada jatkoa tarvittaessa. Kuningas Philippe nimitti Wilmèsin hallituksen virallisesti virkaan samana päivänä.[10]

Wilmèsin pääministerikausi päättyi 1. lokakuuta 2020, jonka jälkeen hänestä tuli ulkoministeri, sekä varapääministeri, Alexander De Croon hallituksessa. Wilmèsista tuli maan ensimmäinen naispuolinen ulkoministeri.[11]

Wilmès ilmoitti heinäkuussa 2022 jäävänsä pois ministerintehtävistään, koska hänen miehensä oli aiemmin keväällä saanut aivosyöpädiagnoosin.[12][13] Wilmès erosi ministerintehtävistään, muttei jättänyt paikkaansa edustajainhuoneessa.[14]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wilmès on naimisissa australialaisen jalkapalloilijan Christopher Stonen kanssa vuodesta 2002 lähtien. Parilla on neljä lasta.[7][12] Perhe on kaksikielinen.[8] Christopher kuoli syöpään 25. marraskuuta 2023.[15]

Hieman pääministerikautensa päättymisen jälkeen Wiernès kertoi saaneensa COVID-19-tartunnan ja joutui myöhemmin tehohoitoon.[16]

  1. a b Members of the European ParliamentView and modify data on Wikidata . Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. https://www.facebook.com/wilmes.sophie/about?section=living&lst=100000582831790%3A596439334%3A1572124738. Tieto on haettu Wikidatasta.
  3. https://www.brusselslife.be/fr/article/les-bruxellaustraliens. Tieto on haettu Wikidatasta.
  4. a b c Biography 2020. belgium.be. Viitattu 3.2.2020.
  5. Belgia on saamassa ensimmäistä kertaa naisen pääministeriksi Helsingin Sanomat. 26.10.2019. Viitattu 3.2.2020.
  6. a b Qui suis-je? 2020. Sophie Wilmès. Viitattu 3.2.2020. (ranskaksi)
  7. a b Belgium names first ever Jewish, female prime minister Israel Hayom. 31.10.2019. Viitattu 3.2.2020. (englanniksi)
  8. a b c Qui est vraiment Sophie Wilmès, notre nouvelle Première ministre Sudinfo. 28.10.2019. Viitattu 3.2.2020. (ranskaksi)
  9. Rankin, Jennifer: Belgium gets first female PM as Sophie Wilmès takes office The Guardian. 28.10.2019. Viitattu 27.3.2024. (englanti)
  10. Rankin, Jennifer: Belgium hands powers to caretaker PM to fight Covid-19 after 15-month stalemate The Guardian. 16.3.2020. Viitattu 27.3.2024. (englanti)
  11. Finally, a government after 652 days: New Belgian PM debuts at EU summit Reuters. 1.10.2020. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
  12. a b Qui est Christopher Stone, le mari de Sophie Wilmès qui lutte contre un "cancer agressif du cerveau"? RTL Info. 21.4.2022. Viitattu 27.3.2024. (ranska)
  13. Belgian Vice-PM Wilmes resigns to take care of ill husband Euronews. 15.7.2022. Viitattu 27.3.2024. (englanniksi)
  14. Sophie Wilmès (MR) stopt definitief als buitenlandminister door ziekte echtgenoot, opvolger wellicht vandaag bekend VRT NWS. 14.7.2022. Viitattu 27.3.2024. (hollanti)
  15. Le mari de Sophie Wilmès, Christopher Stone, est décédé Le Vif. 25.11.2023. Viitattu 27.3.2024. (ranska)
  16. Belgium's deputy PM in intensive care with coronavirus the Guardian. 22.10.2020. Viitattu 25.4.2021. (englanniksi)