Solar Foods

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Solar Foods
Solarfoods logo.jpg
Yritysmuoto Osakeyhtiö[1]
Perustettu 2017
Perustaja Juha-Pekka Pitkänen, Pasi Vainikka, Sami Holmström, Jero Ahola, Janne Mäkelä, Jari Tuovinen[2]
Toimitusjohtaja Pasi Vainikka
Kotipaikka Helsinki[3]
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet soleiini
Kotisivu www.solarfoods.fi

Solar Foods on suomalainen yritys, joka kehittää uutta ratkaisua globaaliin ruuantuotantoon. Se pilotoi teknologiaa, jolla hiilidioksidista tuotetaan sähkön energian avulla mikrobimassaa, jota voidaan hyödyntää ravintoproteiinina.[4] Solar Foodsin tavoitteena on kehittää hiilineutraali tapa tuottaa ruokaa ja pienentää siten maapallon kuormitusta.[5] Yhtiö on perustettu vuonna 2017.[6]

Solar Foods valmistaa soleiiniksi kutsumaansa proteiinijauhetta raaka-aineeksi elintarviketeollisuudelle ja suunnittelee myös teknologiansa lisensiointia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solar Foods on ns. spinoff, jonka alkuperäinen idea perustuu VTT:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) yhteiseen uusiutuvien energioiden tutkimukseen.[7] Kun tutkimusryhmä tiedotti kesällä 2017 onnistuneensa tekemään ruokaa ilmasta, keksintö sai valtavasti kansainvälistä julkisuutta.[6] Yrityksen perustivat samana vuonna tekniikan tohtorit Pasi Vainikka ja Juha-Pekka Pitkänen yhdessä Sami Holmströmin, Jero Aholan, Jari Tuovisen ja Janne Mäkelän kanssa.[6] Yrityksen tavoitteena oli aloittaa proteiinin ensimmäisen vaiheen kaupallinen tuotanto vuoden 2021 aikana[7] tehtaalla, jonka vuosikapasiteetiksi arvioitiin 100 tonnia proteiinia.[8]

Kevääseen 2018 mennessä Solar Foods oli kerännyt 800 000 euron siemenrahoituksen, jota se tuotantolaitospilotin rakentamiseen. Pääsijoittajana oli Lifeline Ventures, muiden sijoittajien joukossa oli muun muassa VTT Ventures ja LUT:n kampuksella toimiva sijoitusyhtiö Green Campus Innovations. Yhtiö sai myös Business Finlandilta yli miljoonan euron tuotekehityslainan. Solar Foods alkoi rakentaa bioreaktoritankkia, jossa mikrobia voidaan tuottaa päivittäin kilon verran. Yhtiön aiempi bioreaktori oli ollut noin kahvikupin kokoinen.[6] Syksyllä Solar Foods pääsi mukaan Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomoon. Yhtiön tavoitteena oli kehittää hautomossa järjestelmä, jolla ruokaa voidaan valmistaa Marsissa.[9][7] 40-litraisella bioreaktorillla voidaan tuottaa kuusihenkisen miehistön tarvitsemat proteiinit.[10] Yrityksessä oli kolme työntekijää.[6]

Maaliskuussa 2019 Solar Foods sai Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 50 000 euron rahoituksen.[5] Samana keväänä Solar Foods käynnisti pilottilaitoksensa, jonka tuotannosta kehitetään uusia tuotteita kumppaneiden kanssa.[11] Kesällä yritys kertoi suunnittelevansa ensimmäistä tehdasta suurempaa, noin 6000 tonnia vuodessa tuottavaa proteiinitehdasta. Siitä tehdään rakentamispäätös, kunhan yhtiöllä on kokemuksia pienemmän laitoksensa toiminnasta.[8] Syyskuussa 2019 Fazer-konserni ja Solar Foods kertoivat solmineensa kumppanuuden, jonka tavoitteena oli jatkokehittää Solar Foodsin kehittämää Solein-proteiinia. Kumppanuus oli osa Solar Foodsin rahoituskierrosta, jolla se keräsi 3,5 miljoonaa euroa omapääomaehtoisina vaihtovelkakirjalainoina Oy Karl Fazer Ab:ltä, Holdix Oy Ab:ltä ja Turret Oy Ab:ltä ja Lifeline Venturesilta.[9] Lokakuussa Atomico angel programme liitti rahoittajien joukkoon.[12]

Huhtikuuhun 2020 mennessä yhtiö oli saanut rahoitusta yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.[2] Kesällä yhtiön pilottilaitos tuotti proteiinia 300 grammaa päivässä. Se kertoi tavoittelevansa avaavansa parin vuoden päästä 100 kertaa nykyistä suuremman laitoksen. Sitä seuraava skaalaus olisi tehdasmittakaavaa, noin jalkapallokentän kokoinen laitos. Yhtiön mukaan tehtaita voisi rakentaa esimerkiksi sellaisiin paikkoihin, joissa ei voida tuottaa ruokaa nykymenetelmillä, mutta joissa on aurinko- tai tuulienergiaa: Saharassa, arktisilla alueilla tai avaruudessa. Yhtiö kertoi tuovansa vuoden 2022 loppuun mennessä markkinoille kaikkiaan 20 erilaista kuluttajatuotetta, joita voi käyttää aamupala-aineksina, meijerituotteiden tai lihan korvikkeina.[13]

Toimintaidea[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solar Foods kehittää ilman ja sähkön[5] avulla uudenlaista proteiinia. Sen käyttämä tuotantomenetelmä perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ja LUT-yliopiston tutkimushankkeisiin, joiden takana oleva ajatus ravinnon tuottamisesta pelkästä ilmasta sähkön avulla on peräisin 1960-luvulta.[9] Ratkaisu hyödyntää uusinta teollista bioteknologiaa ja energiateknologiaa ja se voi mullistaa elintarviketuotantoa maailmanlaajuisesti varmistamalla kestävän ruoantuotannon kasvavalle väestölle[14]. Solar Foodsin tavoitteena on kehittää hiilineutraalia ruuantuotantoa niin, ettei ruuantuotantoon tarvittaisi maataloutta ja näin vapautuneet maa-alueet voitaisiin muuttaa metsiksi ja muiksi hiilinieluiksi. Samalla myös maatalouden ravinnevalumat ja niistä johtuvat vesistöongelmat vähenisivät.[5]

Proteiinin tuotanto tapahtuu metallisessa bioreaktorissa, jossa kasvatus tapahtuu suljetuissa olosuhteissa sähkön avulla. Proteiinia tuottavia mikrobeja kasvatetaan fermentoinnilla[11]. Fermentointi on biotekninen prosessi, jossa kasvatetaan elävää mikro-organismia, kuten hiivaa, hometta tai bakteereita, jonkun hyödyllisen tuotteen tuottamista varten.[4] Solar Foodsin ratkaisussa "villistä, puhtaasta luonnosta, suomalaisesta maaperästä"[10] saatuja mikrobeja ruokitaan hiilidioksidilla, vedyllä ja pienellä määrällä hivenaineita. Menetelmässä käytettävä mikrobi pystyy valmistamaan hiilidioksidista aminohappoja, proteiineja, hiilihydraatteja, lipidejä ja vitamiineja. Mikrobi monistaa itseään vedyn energialla ja hiilidioksidin hiilellä.[9][7] [11]

Solein-tuote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solein-valmiste on vegaanista ja valmiissa tuotteessa proteiinia on noin 65 prosenttia, hiilihydraatteja 20–25 ja rasvoja 5–10 prosenttia. Solein sisältää pieniä määriä elintärkeitä alkuaineita kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Lihantuontantoon verrattuna yksisoluisen mikrobin viljelyn hiilidioksidipäästöt ovat noin sadasosa ja kasveihin verrattuna kymmenesosa.[10]

Solar Foodsin tuottama proteiini on samantapaista kuin proteiini kasvissyöjien tuntemissa Quorn-tuotteissa[6]. Ominaisuuksiltaan Solein muistuttaa soijaa ja kuivattuja leviä[10]. Maultaan tuote on hyvin mietoa, lettutaikinassa sen maku muistuttaa vähän kananmunaa[15], eli sitä voitaisiin hyödyntää erilaisissa elintarvikkeissa[16], kuten esimerkiksi kasvipohjaisten jogurttien, smoothieiden, leivän tai pastan valmistuksessa tai lihaa korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden raaka-aineena.[17] [8] Solar Foods aikoi hakea EU:n elintarviketurvallisuusvirasto ­EFSA:lta uuselintarvikkeen hyväksyntää, jotta sen tuottamaa proteiinia voitaisiin käyttää ihmisravintona.[6] Proteiinia voisi hyödyntää myös eläinten rehussa.[18]

Hinnaltaan ilmasta tuotettu proteiini on edullisempaa kuin eläinperäiset proteiinit.[13] Vuonna 2019 yhtiö arvioi, että ensimmäisessä tehtaassa tuotettu Solein olisi hinnaltaan lähellä silloisia proteiinilisiä kuten herne- ja heraproteiinit. Myöhemmin hinnalla voitaisiin kilpailla myös tuontisoijan kanssa.[17]

Tunnustukset ja palkinnot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2019 Solar Foods palkittiin huomattavilla tunnustuksilla. Se sai

  • Tanskan valtion tukeman Index Awars -designpalkinnon, jonka arvo oli 100 000 euroa[19]. Palkintoa kutsutaan "suunnittelumaailman Nobeliksi" ja se myönnetään ratkaisuille, jotka käsittelevät maailman tulevaisuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä, kuten ruuantuotantoa, muovisaasteita ja tasa-arvoa.[20]
  • Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnon, jonka arvo oli 30 000 euroa[14]
  • The Europas: The Hottest CleanTech Startup -palkinnon[21]

Lisäksi Pasi Vainikka sai Mission Innovation Champion -nimityksen[22].

Talouselämä valitsi Solar Foodsin yhdeksi vuoden kymmenestä lupaavimmista startup-yrityksistä vuonna 2019[11] ja 2020 [2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Solar Foods Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 17.8.2020.
  2. a b c d Elina Lappalainen: Virtuaalitodellisuutta, kvanttitietokoneita, uusia materiaaleja ja laite kuvankäsittelyyn – Tässä ovat Suomen 10 lupaavimmat startup-yritykset 2020 Talouselämä. Viitattu 17.8.2020.
  3. Kauppalehti: Solar Foods Oy | Yritys- ja taloustiedot | Kauppalehti Tärkeimmät talousuutiset | Kauppalehti. Viitattu 14.4.2020.
  4. a b VTT: Hiili ei olekaan pelkkää saastetta – hiilidioksidin uusiokäytöllä valmistetuilla tuotteilla ilmastonmuutoksen kannalta suotuisia vaikutuksia Yle Uutiset. Viitattu 14.4.2020.
  5. a b c d Sofia Virtanen: Ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods sai 50 000 euron rahoituksen ja aloittaa tehtaan suunnittelutyön Talouselama.fi. 11.3.2019. Alma Talent.
  6. a b c d e f g Elina Lappalainen: Kohta sinäkin voit nauttia ilmasta valmistettua proteiinia - Solar Foods -startup hakee elintarvikelupaa Talouselämä. Viitattu 14.4.2020.
  7. a b c d Miina Rautiainen: Ilmasta proteiinia tuottava suomalainen Solar Foods pääsi osaksi Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomoa – tavoitteena kehittää järjestelmä ruoan valmistukseen Marsissa Tekniikkatalous. Viitattu 14.4.2020.
  8. a b c Suomessa onnistuttiin valmistamaan proteiinia ilmasta – mullistava keksintö voi olla yksi ratkaisu maailman ruokapulaan Yle Uutiset. Viitattu 16.4.2020.
  9. a b c d Matti Keränen: Makeisista erittäin tunnettu suomalaisyhtiö liittoutuu sähköproteiinia kehittävän startupin kanssa – alkaa tehdä ilmasta ruokaa Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2020.
  10. a b c d I.-Mediat Oy: Espoolaisessa bioreaktorissa pöhisee munanmakuista avaruuskiljua – suomalainen proteiini-innovaatio nappasi maailman suurimman design-palkinnon Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 14.4.2020.
  11. a b c d Elina Lappalainen: Talouselämä valitsi Suomen 10 lupaavinta startup-yritystä Talouselama.fi. 20.4.2019. Alma Talent.
  12. Finnish angel investor has a taste for Solar Foods Solar Foods Ltd.. 1.10.2019. Viitattu 17.8.2020. (englanniksi)
  13. a b Uusi tapa tuottaa ruokaa on kuin tieteiselokuvasta! Ravintoa ilmasta tuottava espoolaisyritys tarjoaa ratkaisua maailman ruokapulaan mtvuutiset.fi. 22.7.2020. Viitattu 17.8.2020.
  14. a b Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinto Solar Foods Oy:lle ts.fi. 13.6.2019. Viitattu 8.4.2020.
  15. STT: Espoolaisessa bioreaktorissa pöhisee munanmakuista avaruuskiljua – suomalainen proteiini-innovaatio nappasi maailman suurimman design-palkinnon KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 17.4.2020.
  16. Matti Virtanen: Ruokaa ilmasta, suuri harppaus ja Suomen suurin ilmastoteko – Porissa ratkottiin ilmastonmuutosta Talouselämä. Viitattu 16.4.2020.
  17. a b Päivi Mäki-Petäjä: Onko sci-fi leffojen maailma jo täällä? Espoolainen yritys valmistaa ruokaa ilmasta bakteerien ja aurinkosähkön avulla! – "Sitä voi olla lisukkeena leivässä tai jugurtissa" mtvuutiset.fi. 21.3.2019. Viitattu 16.4.2020.
  18. VTT:n raportti: Uusiokäytetystä hiilidioksidista voidaan valmistaa jopa ruokaa – Tutkija: ”En osaa sanoa, miltä näyttäisivät kauppojen hyllyillä” www.iltalehti.fi. Viitattu 16.4.2020.
  19. Ruokaa ilmasta tuottava suomalaisyhtiö sai maailman suurimman design-palkinnon Yle Uutiset. Viitattu 8.4.2020.
  20. Solar Foods palkittiin taas – arvokas tunnustus Tanskasta Kemia-lehti. 8.9.2019. Viitattu 17.4.2020.
  21. The winners of The Europas Awards 2019 display Europe’s continuing diversity and ambition TechCrunch. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)
  22. Sanna Nuutila: Solar Foodsin Pasi Vainikalle Mission Innovation Champion -tunnustus www.businessfinland.fi. Viitattu 8.4.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]