Solar Foods

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Solar Foods
Yritysmuoto Osakeyhtiö[1]
Perustettu 2017
Perustaja Juha-Pekka Pitkänen, Pasi Vainikka, Sami Holmström, Jero Ahola, Janne Mäkelä, Jari Tuovinen[2]
Toimitusjohtaja Pasi Vainikka
Kotipaikka Helsinki[3]
Toimiala elintarviketeollisuus
Tuotteet soleiini
Kotisivu www.solarfoods.fi

Solar Foods on suomalainen yritys, joka pilotoi teknologiaa, jolla hiilidioksidista tuotetaan sähkön energian avulla mikrobimassaa, jota voidaan hyödyntää ravintoproteiinina.[4] Yhtiö on perustettu vuonna 2017.[5]

Solar Foods valmistaa soleiiniksi kutsumaansa proteiinijauhetta raaka-aineeksi elintarviketeollisuudelle ja suunnittelee myös teknologiansa lisensointia.[2]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

2017–2019[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solar Foods on niin kutsuttu spin-off, jonka alkuperäinen idea perustuu VTT:n ja Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) yhteiseen uusiutuvien energioiden tutkimukseen[6], joiden takana oleva ajatus ravinnon tuottamisesta pelkästä ilmasta sähkön avulla on peräisin 1960-luvulta.[7] Kun tutkimusryhmä tiedotti kesällä 2017 onnistuneensa tekemään ruokaa ilmasta, keksintö sai kansainvälistä julkisuutta.[5] Yrityksen perustivat samana vuonna tekniikan tohtorit Pasi Vainikka ja Juha-Pekka Pitkänen yhdessä Sami Holmströmin, Jero Aholan, Jari Tuovisen ja Janne Mäkelän kanssa.[5] Yrityksen tavoitteena oli aloittaa proteiinin ensimmäisen vaiheen kaupallinen tuotanto vuoden 2021 aikana[6] tehtaalla, jonka vuosikapasiteetiksi arvioitiin 100 tonnia proteiinia.[8]

Kevääseen 2018 mennessä Solar Foods oli kerännyt 800 000 euron siemenrahoituksen tuotantolaitospilotin rakentamiseen. Pääsijoittajana oli Lifeline Ventures, muiden sijoittajien joukossa oli muun muassa VTT Ventures ja LUT:n kampuksella toimiva sijoitusyhtiö Green Campus Innovations. Yhtiö sai myös Business Finlandilta yli miljoonan euron tuotekehityslainan. Solar Foods alkoi rakentaa bioreaktoritankkia, jossa mikrobia voidaan tuottaa päivittäin kilon verran. Yhtiön aiempi bioreaktori oli ollut noin kahvikupin kokoinen.[5] Solar Foods aikoi hakea EU:n elintarviketurvallisuusvirasto ­EFSA:lta uuselintarvikkeen hyväksyntää, jotta sen tuottamaa proteiinia voitaisiin käyttää ihmisravintona.[5] Syksyllä Solar Foods pääsi mukaan Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomoon. Yhtiön tavoitteena oli kehittää hautomossa järjestelmä, jolla ruokaa voidaan valmistaa Marsissa.[7][6] 40-litraisella bioreaktorilla voidaan tuottaa kuusihenkisen miehistön tarvitsemat proteiinit.[9] Yrityksessä oli kolme työntekijää.[5]

Maaliskuussa 2019 Solar Foods sai Ålandsbankenin Itämeriprojektilta 50 000 euron rahoituksen.[10] Samana keväänä Solar Foods käynnisti pilottilaitoksensa, jonka tuotannosta kehitetään uusia tuotteita kumppaneiden kanssa.[11] Kesällä yritys kertoi suunnittelevansa ensimmäistä tehdasta suurempaa, noin 6000 tonnia vuodessa tuottavaa proteiinitehdasta.[8] Syyskuussa Fazer-konserni ja Solar Foods kertoivat kumppanuudestaan. Se oli osa Solar Foodsin rahoituskierrosta, jolla kerättiin 3,5 miljoonaa euroa omapääomaehtoisina vaihtovelkakirjalainoina Oy Karl Fazer Ab:ltä, Holdix Oy Ab:ltä, Turret Oy Ab:ltä ja Lifeline Venturesilta.[7] Lokakuussa Atomico angel programme liittyi rahoittajien joukkoon.[12]

2020–[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huhtikuuhun 2020 mennessä yhtiö oli saanut rahoitusta yhteensä 4,3 miljoonaa euroa.[2] Kesällä yhtiön pilottilaitos tuotti proteiinia 300 grammaa päivässä. Se kertoi tavoittelevansa avaavansa parin vuoden päästä 100 kertaa nykyistä suuremman laitoksen. Sitä seuraava skaalaus olisi tehdasmittakaavaa, noin jalkapallokentän kokoinen laitos.[13]

Huhtikuussa 2021 Valtion Ilmastorahasto antoi Solar Foodsille kymmenen miljoonan euron lainan uutta tehdasta varten.[14] Lokakuuhun mennessä yhtiö oli kerännyt 43 miljoonan euron rahoituksen. Se kertoi alkavansa rakentaa Vantaalle Factory 01 -tehdasta, jossa oli määrä tuottaa vuosittain noin sata tonnia Solein-proteiinia alkuvuodesta 2023 lähtien.[14]

Keväällä 2022 Solar Foods pääsi Nasan vuosia kestäneen ruokakilpailun toisessa vaiheessa 11 finalistin joukkoon.[15] Yhtiö palkittiin kilpailun ensimmäisessä vaiheessa.[16] Yritys tekee yhteistyötä myös Euroopan avaruusjärjestö Esan kanssa.[15] Lokakuussa Solar Foods sai tuotteelleen ensimmäisen uuselintarvikeluvan, Singaporessa. Sillä oli käynnissä lupaprosessit myös EU:ssa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Yhtiö rakensi Vantaan Vehkalaan ensimmäistä kaupallista tuotantolaitostaan.[17] Halliin asennetaan elektrolyyseri ja kahdeksanmetrinen bioreaktori proteiinin kasvattamista varten.[18] EU-komissio myönsi Solar Foodsille IPCEI-statuksen. Lyhenne IPCEI tarkoittaa tärkeää hanketta, jolla tavoitellaan Euroopan yhteistä etua.[19]

Tammikuussa 2023 kerrottiin, että Solar Foods oli saanut 33,6 miljoonan euron IPCEI-rahoituksen Business Finlandilta vetyhankkeelleen.[19] Kesällä yhtiö aloitti kuluttajatuotteiden myynnin Singaporessa.[20] Singapore on hyvin riippuvainen muiden maiden ruoantuotannosta, sillä maatalous on maassa vähäistä ja 90 prosenttia elintarvikkeista tuodaan ulkomailta.[21] [20] Japanilaisen Ajinomoto-konsernin kanssa aloitettiin yhteistyö.[22] Syyskuussa kerrottiin, että yhtiö on kehittämässä keinotekoista maitoproteiinia, beetalaktoglobuliinia, kolmen muun organisaation kanssa. Euroopan innovaationeuvoston Hydrocow-projektissa valmistetaan proteiinia vetyä hapettavan bakteerin, hiilidioksidin ja sähkön avulla.[23]

Solein-tuote[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtiön tavoitteena on tuottaa ruokaa kasvavalle väestölle[24] hiilineutraalisti niin, ettei ruuantuotantoon tarvittaisi maataloutta.[10] Solein-valmistetta voidaan käyttää esimerkiksi lihan tai maitotuotteiden sijasta[14] tai eläinten rehussa.[25]

Ensimmäinen solein-valmisteesta tehty tuote oli suklaajäätelö, jota alettiin myydä Singaporessa eräässä ravintolassa vuonna 2023. Tuote oli valmistettu soleiinin lisäksi vedestä ja suklaasta.[20]

Vuonna 2020 toimitusjohtaja Vainikka arvioi, että ilmasta tuotettu proteiini olisi hinnaltaan edullisempaa kuin eläinperäiset proteiinit.[13]

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solar Foods kehittää proteiiniaan ilman ja sähkön avulla.[10]

Proteiinin tuotanto tapahtuu metallisessa bioreaktorissa, jossa kasvatus tapahtuu suljetuissa olosuhteissa sähkön avulla. Proteiinia tuottavia mikrobeja kasvatetaan fermentoinnilla[11]. Fermentointi on biotekninen prosessi, jossa kasvatetaan elävää mikro-organismia, kuten hiivaa, hometta tai bakteereita, jonkun hyödyllisen tuotteen tuottamista varten.[4] Solar Foodsin ratkaisussa "villistä, puhtaasta luonnosta, suomalaisesta maaperästä"[9] saatuja mikrobeja ruokitaan hiilidioksidilla, vedyllä ja pienellä määrällä hivenaineita. Menetelmässä käytettävä mikrobi pystyy valmistamaan hiilidioksidista aminohappoja, proteiineja, hiilihydraatteja, lipidejä ja vitamiineja. Mikrobi monistaa itseään vedyn energialla ja hiilidioksidin hiilellä.[7][6] [11]

Sisältö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solein-valmiste on vegaanista ja valmiissa tuotteessa proteiinia on noin 65 prosenttia, hiilihydraatteja 20–25 ja rasvoja 5–10 prosenttia. Solein sisältää pieniä määriä elintärkeitä alkuaineita kuten typpeä, fosforia ja kaliumia. Lihantuotantoon verrattuna yksisoluisen mikrobin viljelyn hiilidioksidipäästöt ovat noin sadasosa ja kasveihin verrattuna kymmenesosa.[9]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Solar Foodsin tuottama proteiinin on kerrottu olevan samantapaista kuin Quorn-tuotteissa[5]. Ominaisuuksiltaan Solein muistuttaa soijaa ja kuivattuja leviä[9]. Maultaan tuote on mietoa[26], minkä vuoksi sitä voitaisiin hyödyntää erilaisissa elintarvikkeissa[27], kuten esimerkiksi kasvipohjaisten jogurttien, smoothieiden, leivän tai pastan valmistuksessa tai lihaa korvaavien kasvipohjaisten tuotteiden raaka-aineena.[28] [8]

Tunnustukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Vuonna 2019 Solar Foods sai Tanskan valtion tukeman Index Awars -designpalkinnon, jonka arvo oli 100 000 euroa[29] [30] sekä Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinnon, jonka arvo oli 30 000 euroa.[24] Se sai myös The Europas: The Hottest CleanTech Startup -palkinnon[31]
  • Vuonna 2019 yhtiön toimitusjohtaja Pasi Vainikka sai Mission Innovation Champion -nimityksen[32].
  • Talouselämä valitsi Solar Foodsin yhdeksi vuoden kymmenestä lupaavimmista startup-yrityksistä vuonna 2019[11] ja 2020 [2]
  • Vuonna 2021 Solar Foods voitti Nasan ja Kanadan avaruusvirasto CSA:n avaruus­ruoka­palkinnon ja sai 25 000 dollarin palkinnon.[16]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ Solar Foods Oy - taloustiedot, Y-tunnus ja päättäjät - Finder.fi www.finder.fi. Viitattu 17.8.2020.
  2. ↑ a b c d Elina Lappalainen: Virtuaalitodellisuutta, kvanttitietokoneita, uusia materiaaleja ja laite kuvankäsittelyyn – Tässä ovat Suomen 10 lupaavimmat startup-yritykset 2020 Talouselämä. Viitattu 17.8.2020.
  3. ↑ Solar Foods Oy Kauppalehti. Viitattu 14.4.2020.
  4. ↑ a b VTT: Hiili ei olekaan pelkkää saastetta – hiilidioksidin uusiokäytöllä valmistetuilla tuotteilla ilmastonmuutoksen kannalta suotuisia vaikutuksia Yle Uutiset. Viitattu 14.4.2020.
  5. ↑ a b c d e f g Elina Lappalainen: Kohta sinäkin voit nauttia ilmasta valmistettua proteiinia - Solar Foods -startup hakee elintarvikelupaa Talouselämä. Viitattu 14.4.2020.
  6. ↑ a b c d Miina Rautiainen: Ilmasta proteiinia tuottava suomalainen Solar Foods pääsi osaksi Euroopan avaruusjärjestön yrityshautomoa – tavoitteena kehittää järjestelmä ruoan valmistukseen Marsissa Tekniikkatalous. Viitattu 14.4.2020.
  7. ↑ a b c d Matti Keränen: Makeisista erittäin tunnettu suomalaisyhtiö liittoutuu sähköproteiinia kehittävän startupin kanssa – alkaa tehdä ilmasta ruokaa Tekniikkatalous. Viitattu 8.4.2020.
  8. ↑ a b c Suomessa onnistuttiin valmistamaan proteiinia ilmasta – mullistava keksintö voi olla yksi ratkaisu maailman ruokapulaan Yle Uutiset. Viitattu 16.4.2020.
  9. ↑ a b c d I.-Mediat Oy: Espoolaisessa bioreaktorissa pöhisee munanmakuista avaruuskiljua – suomalainen proteiini-innovaatio nappasi maailman suurimman design-palkinnon Ilkka-Pohjalainen. Viitattu 14.4.2020.
  10. ↑ a b c Sofia Virtanen: Ilmasta proteiinia valmistava Solar Foods sai 50 000 euron rahoituksen ja aloittaa tehtaan suunnittelutyön Talouselama.fi. 11.3.2019. Alma Talent.
  11. ↑ a b c d Elina Lappalainen: Talouselämä valitsi Suomen 10 lupaavinta startup-yritystä Talouselama.fi. 20.4.2019. Alma Talent.
  12. ↑ Finnish angel investor has a taste for Solar Foods Solar Foods Ltd.. 1.10.2019. Viitattu 17.8.2020. (englanniksi)
  13. ↑ a b Uusi tapa tuottaa ruokaa on kuin tieteiselokuvasta! Ravintoa ilmasta tuottava espoolaisyritys tarjoaa ratkaisua maailman ruokapulaan mtvuutiset.fi. 22.7.2020. Viitattu 17.8.2020.
  14. ↑ a b c Elintarviketeollisuus | Suomalainen Solar Foods rakentaa tehtaan, joka tuottaa proteiinia ilmasta ja sähköstä Helsingin Sanomat. 26.10.2021. Viitattu 23.11.2021.
  15. ↑ a b Tämä keksintö voi päätyä astronauttien ruuaksi – suomalaisyhtiö kehitti ruoan, jota seuraavaksi testaa Nasa Yle Uutiset. 7.2.2023. Viitattu 21.2.2023.
  16. ↑ a b Yritykset | Suomalainen Solar Foods voitti Nasan avaruusruokapalkinnon Helsingin Sanomat. 16.11.2021. Viitattu 23.11.2021.
  17. ↑ Joanna Palmén: Ilmasta tehty ruoka otti ison harppauksen eteenpäin: ”Vertaisin siihen hetkeen, kun ihmiskunta löysi perunan” Talouselämä. Viitattu 21.2.2023.
  18. ↑ Suomessa on tapahtumassa kaikessa hiljaisuudessa vetyvallankumous – katso kartalta, yltääkö vihreä siirtymä kotikuntaasi Yle Uutiset. 30.1.2023. Viitattu 21.2.2023.
  19. ↑ a b Elina Saarinen: Yli 60 miljoonaa vihreän vedyn hankkeille Uusiouutiset. 11.1.2023. Viitattu 21.2.2023.
  20. ↑ a b c What The Food : de la glace vegan à base d'air pour rafraîchir Singapour ladepeche.fr. Viitattu 4.10.2023.
  21. ↑ A Singapour, un restaurant sert de la soléine, présentée comme la protéine la plus écolo du monde Franceinfo. 30.5.2023. Viitattu 4.10.2023. (ranskaksi)
  22. ↑ Natasha Lomas: Make way for a new vegan protein on the menu TechCrunch. 16.6.2023. Viitattu 4.10.2023. (englanniksi)
  23. ↑ Suomalainen yritys aikoo kehittää mikrobin, jolla saadaan maitoa ilman lehmää Yle Uutiset. 5.9.2023. Viitattu 3.10.2023.
  24. ↑ a b Pentti Malaska -tulevaisuuspalkinto Solar Foods Oy:lle ts.fi. 13.6.2019. Viitattu 8.4.2020.
  25. ↑ VTT:n raportti: Uusiokäytetystä hiilidioksidista voidaan valmistaa jopa ruokaa – Tutkija: ”En osaa sanoa, miltä näyttäisivät kauppojen hyllyillä” www.iltalehti.fi. Viitattu 16.4.2020.
  26. ↑ Espoolaisessa bioreaktorissa pöhisee munanmakuista avaruuskiljua – suomalainen proteiini-innovaatio nappasi maailman suurimman design-palkinnon KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 17.4.2020.
  27. ↑ Matti Virtanen: Ruokaa ilmasta, suuri harppaus ja Suomen suurin ilmastoteko – Porissa ratkottiin ilmastonmuutosta Talouselämä. Viitattu 16.4.2020.
  28. ↑ Päivi Mäki-Petäjä: Onko sci-fi leffojen maailma jo täällä? Espoolainen yritys valmistaa ruokaa ilmasta bakteerien ja aurinkosähkön avulla! – "Sitä voi olla lisukkeena leivässä tai jugurtissa" mtvuutiset.fi. 21.3.2019. Viitattu 2020-04-16i.
  29. ↑ Ruokaa ilmasta tuottava suomalaisyhtiö sai maailman suurimman design-palkinnon Yle Uutiset. Viitattu 8.4.2020.
  30. ↑ Solar Foods palkittiin taas – arvokas tunnustus Tanskasta Kemia-lehti. 8.9.2019. Arkistoitu 26.7.2020. Viitattu 17.4.2020.
  31. ↑ The winners of The Europas Awards 2019 display Europe’s continuing diversity and ambition TechCrunch. Viitattu 8.4.2020. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  32. ↑ Sanna Nuutila: Solar Foodsin Pasi Vainikalle Mission Innovation Champion -tunnustus www.businessfinland.fi. Viitattu 8.4.2020.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Solar_Foods&oldid=21907610”