Kasviproteiinituote
Kasviproteiinituotteet ovat kasvisperäisiä, proteiinipitoisia elintarvikkeita, jotka on tarkoitettu korvaamaan liha ruoanlaitossa. Suomessa valmistettuja kasviproteiinituotteita olivat 2010-luvun lopulla muiden muassa nyhtökaura ja härkis.[1] Kasviproteiinituotteiden määrä sekä kysyntä on kasvanut huomattavasti Suomessa 2010-luvun jälkipuoliskolla.[2] Niiden myynti kasvoi 159 % vuonna 2017 yksistään.[3] Kasvisproteiinit nimettiin vuoden 2016 ruokailmiöksi.[4]
Vuonna 2019 Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuolto kielsi Pouttua käyttämästä termiä ”kasviliha” kasvistuotteidensa markkinoinnissa.[5] Vuonna 2020 uutisoitiin Poutun irrottavan kasviproteiiniliiketoiminnan omaksi yhtiökseen, Meeat Food Tech Oy:ksi.[6]
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Proteiinia voidaan erottaa eli fraktioida viljasta monella tavalla. Yksi tapa on valmistaa kaurajauhosta emaksistä kauralimaa eli -lietettä, josta erotetaan aluksi kuitu. Tämän jälkeen kaurakumia, kauraproteiinia ja kauratärkkelystä sisältävä uute jäähdytetään jäätymispisteen yläpuolelle, jolloin muodostuu kauraproteiinin sakkaa. Sakka ja tärkkelys poistetaan uutteesta, jolloin muodostuu kaurakumia sisältävää päällysnestettä, joka neutraloidaan esimerkiksi fosforihapolla ja kuumennetaan vähintään 90-asteiseksi, minkä jälkeen kaurakumi otetaan talteen. Valmistusprosessissa voidaan käyttää myös esimerkiksi kalsinoitua soodaa (Na2C03) ja proteaasientsyymiä.[7]
Kasviproteiinivalmisteiden tuotanto tapahtuu ekstuusiolla, jossa kasviproteiinin raaka-ainetta/raaka-aineita sekoitetaan ja kuumennetaan äärimmäisen nopeasti. Aluksi kasviproteiinijauheet sekoitetaan veden tai höyryn sekä ruokaöljyn kanssa. Proteiinijauheita saatetaan myös hydrata. Prosessi vaatii kallista laitteistoa, kuten esimerkiksi kaksoisruuvipursottimia. Ekstruusiossa hyödynnetään korkean lämpötilan lisäksi vesihöyryä ja mekaanista energiaa. Proteiinin rakenne muuttuu prosessin aikana toiseksi eli denaturoituu. Säilyvyyden parantamiseksi syntynyt tuote saatetaan vielä pastöroida, UV-säteilyttää tai siihen saatetaan lisätä säilöntäaineita. Lopuksi tuote jäähdytetään.[8]
Eri tyyppisiä kasviproteiinituotteita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tofu (jap. 豆腐, tōfu, kiin. 豆腐, dòufu), jota kutsutaan myös nimellä soijajuusto, on soijamaidosta juoksettamalla tehty ruoka-aine. Tofun juuret ovat Kiinasta ajalta ennen ajanlaskun alkua.[9]
Seitan on vehnägluteenista valmistettu lihaa muistuttava elintarvike, jota etenkin kasvissyöjät ja vegaanit käyttävät usein lihan tapaan ruoassa. Sillä on lihan kaltainen sitkeä ja kiinteä rakenne, korkea proteiinipitoisuus ja se on käsittelemättömänä lähes rasvatonta. Buddhalaiset munkit aloittivat seitanin valmistuksen 1000-luvulla kiinassa.[10] Sitä käytetään paljon myös muualla Itä- ja Kaakkois-Aasiassa.
Tempe tai tempeh on fermentoitu ruoka, joka tehdään perinteisesti soijapavuista. Tempen alkuperä on Indonesiassa. Sitä on valmistettu satoja vuosia.[11]
Quorn on Fusarium venenatum -punahomeesta valmistetun, lihan korvikkeeksi tarkoitetun sieniproteiinivalmisteen tuotemerkki. Se on käymismenetelmällä valmistettu mykoproteiini[12]
Nyhtökaura on suomalaisen Gold&Green Foodsin valmistama kasviproteiinituote, joka on tehty kaurasta ja palkokasveista (härkäpavusta ja keltaherneestä).[13] Se voitti Vuoden Suomalainen Elintarvike -kilpailun vuonna 2017.[3]
Härkis on suomalainen Verso Foodin markkinoille tuoma kypsä härkäpapuvalmiste. Tuote on kasviproteiinituote, joka valmistetaan suomalaisista härkäpavuista.[14]
Elovena Muru Kaurajauhis on suomalainen Raisio Oyj:n valmistama ja markkinoima kypsä kasviproteiinituote. Sen raaka-aineina ovat suomalainen täysjyväkaura, kauralese, vesi ja suola sekä peruna- ja herneproteiini.[15][16][17][18][19]
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tatu Lehtovaara: Vaihtoehdot lihalle. Minerva, 2017
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Baraka, Josefiina: Uudet jauhelihan korvaajat rynnistävät kauppoihin – vertailimme hinnat ja proteiinimäärän Ilta-Sanomat. 30.8.2018. Viitattu 3.11.2018.
- ↑ Baraka, Josefiina: Kasvipohjaisten tuotteiden buumi yltyy Patarumpu. 7.2.2017. Arkistoitu 9.11.2018. Viitattu 8.11.2018.
- ↑ a b Nämä 200 suomalaisravintolaa lähtivät mukaan vegaanihaasteeseen Ilta-Sanomat. 13.1.2018. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ Kasvissyönti on nyt suurin ruokatrendi – tulevaisuudessa kasvispäivän sijaan lihapäivä? Ilta-Sanomat. 30.12.2016. Viitattu 26.10.2020.
- ↑ Hanne Leiwo: Terveysviranomainen kielsi kasviliha-sanan käytön – Pouttu tyrmistyi päätöksestä ja joutuu uusimaan tuotepakkauksensa yle.fi. 22.11.2019. Viitattu 28.8.2020.
- ↑ Muu-tuotteiden menestys poiki uuden suomalaisen Food Tech-yhtiön sttinfo.fi. 22.10.2020. Viitattu 3.7.2021.
- ↑ Marvin K. Lenz, Steven D. Paisley: Kauran fraktiointimenetelmä ja sen tuote patents.google.com. Viitattu 23.10.2021.
- ↑ Plant-based protein manufacturing: Scaling-up extrusion CRB. 8.3.2021. Viitattu 23.10.2021. (englanniksi)
- ↑ Lehtovaara 2017, s. 12
- ↑ Lehtovaara 2017, s. 13
- ↑ Lehtovaara 2017, s. 16
- ↑ https://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/126730-lapsille-syotetaan-teollista-sienivalmistetta[vanhentunut linkki]
- ↑ Etusivu - Gold&Green Foods Gold&Green Foods. Viitattu 13.5.2016.
- ↑ Härkis K-Ruoka. Arkistoitu 20.2.2017. Viitattu 19.2.2017.
- ↑ Vihdoinkin kasviproteiini, joka maistuu kaikille. - Muru Muru. Arkistoitu 15.11.2018. Viitattu 1.11.2018.
- ↑ Janica Vilen: Vegaaneille hyviä uutisia Raisiosta: Elovena Muru Kaurajauhis on nyt lanseerattu - Turun Seutusanomat Turun Seutusanomat. 30.8.2018. Viitattu 1.11.2018.
- ↑ Raisio pyrkii kauralla jauhelihamarkkinoille ts.fi. Arkistoitu 15.11.2018. Viitattu 1.11.2018.
- ↑ Elovena Muru Kaurajauhis on Raision uusin innovaatio | Raisio www.raisio.com. Viitattu 2.11.2018.
- ↑ Muru Kaurajauhis - Elovena www.elovena.fi. Arkistoitu 15.11.2018. Viitattu 2.11.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
. http://www.kasviproteiini.fi/kasviproteiinit.html (Arkistoitu – Internet Archive)
| ||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||