Sointu Kouvo

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Sointu Kouvo (13. toukokuuta 1916 Helsinki – helmikuu 1991) oli suomalainen näyttelijä. Teatterin lisäksi hänet nähtiin sivurooleissa useissa suomalaisissa elokuvissa vuosina 1936–1958.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kouvo työskenteli näyttelijänä Suomen Kansallisteatterissa. Hänen varhaisiin töihinsä kuului rooli näytelmässä Tessa. Lokakuussa 1935 Kansallisteatterissa ensi-iltansa saanut näytöskappale saavutti suuren suosion. Nuorena Kouvo näytteli lukuisia niin sanottuja tyttöosia, usein Ansa Ikosen ja Henny Waljuksen rinnalla, kuten kappaleissa Kilpakosijat (syksy 1936) ja Kuriton sukupolvi (kevät 1937).[1] Hänen osastaan Molièren yksinäytöksisessä kirjallisessa ilveilyssä Sievistelevät hupsut kirjoitettiin: "Tyttösiä näyttelivät sirosti Henny Waljus ja Sointu Kouvo".[2] Syksyllä 1938 Kouvo esiintyi yhdessä Tauno Palon kanssa laulajana näytelmässä Pieni laulunäytelmä, jonka pääosassa oli Mary Hannikainen. Keväällä 1940 Kouvo sai osakseen ihailua koomisesta rouvanosastaan komediassa Nelly neidin mies.[3] Tammikuussa 1941 tuli ensi-iltaan Moss Hartin ja George S. Kaufmanin näytelmä Ette voi ottaa sitä mukaanne, jossa Kouvolla oli jälleen kerran tyttären rooli Ikosen rinnalla.[4]

Sointu Kouvon elokuvaura jakautuu kahteen kauteen: 1936–1944 ja 1952–1958. Myös valkokankaalla hän näytteli sivuosia tyttärinä ja mamselleina. Tällaisia elokuvatehtäviä olivat muun muassa komediaelokuva Vaimoke ja epookkidraama Runon kuningas ja muuttolintu. Kouvon merkittävimpiin elokuvatöihin kuuluu Hilkka Rantamon osa Nyrki Tapiovaaran elokuvassa Kaksi Vihtoria vuonna 1939. Hugo Hytösen ja Orvo Saarikiven Maria Jotuni -filmatisoinnissa Miehen kylkiluu (1937) hän näytteli Elliä. Kouvo oli mukana myös kahdessa lyhytelokuvassa: Ankkurikahvilan kantavieraat (1940) ja Takaisin yhteiskuntaan (1953). Ensin mainitussa hän lauloi Matti Jurvan tangosävelmän Uskon lemmen taikaan.[5] Kouvo esitti Jurvan musiikkia myös kahdessa Vihtori ja Klaara -elokuvassa. Vuonna 1958 Kouvolla oli sivuosa peräti neljässä elokuvassa.

Filmografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Koskimies, Rafael: Suomen Kansallisteatteri II, 1917–1950, Kustannusosakeyhtiö Otava, Helsinki 1972
  • Elonet Sointu Kouvo

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suomen Kansallisteatteri 1917–1950, sivut 364 ja 368
  2. Suomen Kansallisteatteri 1917–1950, sivu 390
  3. Suomen Kansallisteatteri 1917–1950, sivut 399 ja 420
  4. Suomen Kansallisteatteri 1917–1950, sivu 427
  5. http://elokuvat.blogspot.com/2006_09_01_archive.html

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]