Shinkansen
Shinkansen (jap. 新幹線, kirjaimellisesti ’uusi runkolinja’) on Japanin suurnopeusjunaverkko. Se liittää Japanin eri alueet Honshūn, Kyūshūn ja Hokkaidōn saarilla toisiinsa ja maan pääkaupunkiin Tokioon. Shinkansen-linjoja liikennöi viisi JR-rautatiekonserniin kuuluvaa yritystä.
Ensimmäinen Shinkansen-linja Tōkaidō Shinkansen avattiin maan merkittävimpien talouskeskusten, Tokion, Nagoyan ja Osakan välille vuonna 1964 Tokion olympialaisten alla. Lempinimi ”luotijuna” yleistyi junien nopeuden ja luotia muistuttavan nokan vuoksi. Myöhemmin Shinkansen-verkkoa on laajennettu Osakasta länteen Fukuokaan ja Kagoshimaan sekä Tokiosta pohjoiseen Tōhokun alueelle ja Hokkaidōlle saakka.[1]
Shinkansen-järjestelmän piirteitä ovat nopeuden lisäksi turvallisuus, luotettavuus ja suuri kapasiteetti. Tōkaidō Shinkansen kuljetti 50 vuodessa noin 5,6 miljardia matkustajaa, mutta linjalla ei ole sattunut yhtäkään kuolemaan johtanutta onnettomuutta. Vuonna 2015 junien keskimääräinen myöhästyminen oli 0,2 minuuttia. Linjan kapasiteetti Tokion ja Osakan välillä oli vuonna 2017 noin 12 kertaa suurempi kuin lentoliikenteellä, 452 000 matkustajaa päivässä.[2][3][4]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Shinkansenin ja sen saaman lempinimen ”luotijuna” (jap. 弾丸列車, danganressha) juuret ovat toista maailmansotaa edeltävissä hankkeissa yhdistää Japani nopealla rautatieverkolla Koreaan ja Kiinaan. Maan toipuessa sodan tuhoista 1950-luvulla suurnopeusjunahanke käynnistettiin uudelleen. Koska tavanomaiset rautatielinjat kulkivat mutkittelevia, vuoristoisia reittejä, suurempien nopeuksien saavuttaminen vaati niistä erillisen verkoston rakentamista.[5]
Ensimmäiset Shinkansen-linjat rakensi vuonna 1987 yksityistetty Japanin valtionrautatiet. Tokion ja Osakan yhdistävän, historiallista Tōkaidō-tietä ja Tōkaidō-päälinjaa seurailevan Tōkaidō Shinkansenin rakentaminen alkoi vuonna 1959 ja saatiin päätökseen ennen Tokion olympialaisia vuonna 1964. Linjalla otettiin käyttöön useita teknisiä innovaatioita ja maan tavanomaisista rautateistä poikkeavia ratkaisuja: leveämpi raideleveys (1 435 mm kapeamman 1 067 mm sijaan), 25 kilovoltin vaihtovirta, kulunvalvontatekniikka, 1 500 metrin pituiset yhteen hitsatut kiskot, jätteen säilövät käymälät ja niin edelleen. Uusi rata rakennettiin täysin ympäröivästä liikenteestä eristetyksi vähintään 2 500 metrin kääntösätein. Vuodesta 1965 alkaen sillä voitiin ajaa junia 210 km/h maksiminopeudella, ja Tokion ja Osakan välinen matka-aika lyheni kuudesta tunnista 3 tuntiin ja 10 minuuttiin.[1][6]
Tōkaidō Shinkansenin menestys rohkaisi toteuttamaan suunnitelman koko maan laajuisesta suurnopeusjunaverkostosta.[6] Shinkansenia laajennettiin 1970-luvulla länteen: San’yō Shinkansenin ensimmäinen osuus Osakasta Okayamaan valmistui 1972 ja Fukuokaan sitä jatkettiin vuonna 1975. 1980-luvun alussa avattiin ensimmäiset linjat Tokiosta pohjoiseen: Niigataan johtava Jōetsu Shinkansen ja Moriokaan saakka ulottuva Tōhoku Shinkansen. Jälkimmäistä jatkettiin vielä pohjoisemmaksi Aomoriin vuonna 2010, ja vuonna 2016 avattiin sen jatke, Tsugarunsalmen alittavan Seikan-tunnelin kautta Hokkaidōlle kulkevan Hokkaidō Shinkansenin ensimmäinen osuus. Sitä aiotaan jatkaa Sapporoon saakka: tämän osuuden rakennustyöt aloitettiin vuonna 2012.[1]
Shinkansen-verkostoa on laajennettu myös Kyūshūlle: saaren pohjoisosasta Fukuokasta eteläosaan Kagoshimaan johtava Kyūshū Shinkansen valmistui koko pituudeltaan vuonna 2011. Sen Nagasakiin johtavan haaran rakennustyöt aloitettiin vuonna 2008. Japanin keskiosissa avattiin Tokiosta Naganoon johtava linja vuonna 1997. Sitä jatkettiin Japaninmeren rannikolle Kanazawaan nimellä Hokuriku Shinkansen vuonna 2015.[1] Näiden linjojen lisäksi 1990-luvulla avattiin kaksi Tōhoku Shinkansenista haarautuvaa "Mini-Shinkansenia": toinen Akitaan (Akita Shinkansen) ja toinen Yamagataan (Yamagata Shinkansen). Nämä linjat käyttävät tavanomaisia rautatielinjoja, joille on rakennettu kolmas kisko leveämpää 1 435 mm raideleveyttä käyttäviä Shinkansen-junia varten. Linjojen nopeus on tavanomaisen ratageometrian vuoksi muita Shinkansen-linjoja hitaampi.[6]
Shinkansen-verkoston laajentuessa sen ja sillä liikkuvan junakaluston tekniikkaa on jatkuvasti kehitetty. Tavoitteita ovat olleet nopeuden kasvattaminen, turvallisuuden ja matkustusmukavuuden lisääminen, energiankulutuksen vähentäminen ja huollon automatisointi. 300-sarjan Shinkansen-junat olivat 30 prosenttia aiempia junia energiatehokkaampia, N700-sarjan junat vielä 25 prosenttia tehokkaampia. Myös junien aerodynamiikkaa on parannettu ja ne ovat aiempaa hiljaisempia.[6]
Shinkansen-verkostolla on ollut suuria vaikutuksia Japanin talouteen ja ihmisten liikkumiseen sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Shinkansen on mahdollistanut voimakkaan kaupungistumisen ja talouskehityksen sen asemien ympäristössä. Suurnopeusjunaverkon on arvioitu säästäneen huomattavan määrän liikkumiseen kuluvaa energiaa ja vähentäneen hiilidioksidipäästöjä; alle 4 tuntia kestävillä matkoilla Shinkansen onkin vallannut lentoliikenteeltä ylivoimaisen markkinaosuuden. Toisaalta suurella nopeudella liikkuvat junat tuottavat melusaastetta, jota on yritetty eri keinoin hillitä. Kriitikot ovat syyttäneet Shinkansenia väestön keskittymisestä maan suuriin kaupunkeihin, mutta toisaalta sen voi todeta helpottaneen matkailua, yhteydenpitoa ja liike-elämää.[6][5]
Linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinaiset Shinkansen-linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varsinaisia Shinkansen-linjoja on seitsemän. Käytännössä Tōkaidō, San’yō ja Kyūshū Shinkansen muodostavat Tokiosta länteen yhtenäisen linjan, jolla voidaan liikennöidä samoilla junilla, vaikka linjat ovatkin eri rautatieyhtiöiden hallussa. Sen sijaan Tōhoku Shinkansenille ei ole Tokiossa Tōkaidō Shinkansenilta suoraa yhteyttä. Hōkkaidō Shinkansen muodostaa vastaavasti suoran jatkeen Tōhoku Shinkansenille.
| Linja | Japaniksi | Reitti | Pituus (km) | Avattu | Liikennöijä |
|---|---|---|---|---|---|
| Hokkaidō Shinkansen | 北海道新幹線 | Shin-Aomori–Shin-Hakodate-Hokuto | 148,8 | 2016 | JR Hokkaidō |
| Tōhoku Shinkansen | 東北新幹線 | Tokio–Shin-Aomori | 674,9 | 1982–2010 | JR Higashi-Nihon |
| Jōetsu Shinkansen | 上越新幹線 | Ōmiya–Niigata | 269,5 | 1982 | JR Higashi-Nihon |
| Hokuriku Shinkansen | 北陸新幹線 | Takasaki–Jōetsumyōkō | 176,9 | 1997–2015 | JR Higashi-Nihon |
| Jōetsumyōkō–Kanazawa | 168,6 | 2015 | JR Nishi-Nihon | ||
| Tōkaidō Shinkansen | 東海道新幹線 | Tokio–Shin-Ōsaka | 515,4 | 1964 | JR Tōkai |
| San’yō Shinkansen | 山陽新幹線 | Shin-Ōsaka–Hakata | 553,7 | 1972–1975 | JR Nishi-Nihon |
| Kyūshū Shinkansen | 九州新幹線 | Hakata–Kagoshima-chūō | 256,8 | 2004–2011 | JR Kyūshū |
Mini-Shinkansen-linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käytössä on kaksi Mini-Shinkansen-linjaa: ne ovat tavanomaisia rautatielinjoja, joiden raideleveyttä on muutettu ja tasoa parannettu Shinkansen-kalustolla liikennöitäväksi. Maksiminopeus linjoilla on 130 kilometriä tunnissa.
| Linja | Japaniksi | Reitti | Pituus (km) | Avattu | Liikennöijä |
|---|---|---|---|---|---|
| Akita Shinkansen | 秋田新幹線 | Morioka–Akita | 127,3 | 1997 | JR Higashi-Nihon |
| Yamagata Shinkansen | 山形新幹線 | Fukushima–Shinjō | 148,6 | 1992–1999 | JR Higashi-Nihon |
Shinkansen-kalustolla liikennöitävät tavanomaiset linjat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Käytössä on lisäksi kaksi lyhyttä Shinkansen-kalustolla liikennöitävää Shinkansen-tasoista linjaa, jotka on kuitenkin luokiteltu tavanomaisiksi rautatielinjoiksi.
| Linja | Japaniksi | Reitti | Pituus (km) | Avattu | Liikennöijä |
|---|---|---|---|---|---|
| Jōetsu-linjan haara | 上越線（支線） | Echigo-Yuzawa–Gala-Yuzawa | 1,8 | 1990 | JR Higashi-Nihon |
| Hakata-minami-linja | 博多南線 | Hakata–Hakata-minami | 8,5 | 1990 | JR Nishi-Nihon |
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Shinkansen Encyclopædia Britannica. Viitattu 23.6.2018.
- ↑ About the Shinkansen: Outline Central Japan Railway Company. Viitattu 23.6.2018.
- ↑ Central Japan Railway Company Annual Report 2017 Central Japan Railway Company. Viitattu 23.6.2018.
- ↑ Central Japan Railway Company Guide 2016 Central Japan Railway Company. Viitattu 23.6.2018.
- ↑ a b Half century on the shinkansen The Japan Times. Viitattu 24.6.2018.
- ↑ a b c d e Smith, Roderick A.: The Shinkansen—World Leading High-Speed Railway System 2014. Japan Railway & Transport Review No. 64. Viitattu 24.6.2018.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Shinkansen Wikimedia Commonsissa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta - Japan-guide: Shinkansen (englanniksi)
- Railway-technology.com: Shinkansen High-Speed ’Bullet Train’, Japan (englanniksi)
Linjat: Tōkaidō | San’yō | Tōhoku | Jōetsu | Hokuriku | Kyūshū | Hokkaidō
Mini-Shinkansenit: Yamagata | Akita Tulevat linjat: Chūō Perutut linjat: Narita
Junasarjat: 0-sarja | 100-sarja | 200-sarja | 300-sarja | 400-sarja | 500-sarja | 700-sarja | N700-sarja | 800-sarja | E1-sarja | E2-sarja | E3-sarja | E4-sarja | E5-sarja | E6-sarja | E7-sarja | W7-sarja | H5-sarja | L0-sarja
