Seminaarinmäki

Näytä koordinaatit OSM-kartalla
	Vie koordinaatit GeoJSON-muodossa

Näkymä Seminaarinmäeltä. Taustalla olevassa rakennuksessa toimii Jyväskylän yliopiston kielikeskus.

Seminaarinmäki on Jyväskylän Mattilanpellon kaupunginosassa sijaitseva pienalue, joka on saanut nimensä Jyväskylän seminaarista. Nykyään Seminaarinmäki tunnetaan parhaiten Jyväskylän yliopiston vanhimpana kampusalueena, ja sitä on joskus pidetty Suomen kauneimpana kampuksena.^[1] Seminaarinmäki kuuluu Museoviraston luokittelemiin valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin^[2].

Kasvitieteellinen puutarha

Ensimmäinen puutarhasuunnitelma alueelle laadittiin 1880-luvulla. Tuolloin mäelle syntynyt puisto edusti maisemapuutarhaa, ja sille olivat ominaisia kumpuileva maasto, kaarevat käytävät, polut, sillat ja huvimajat. Seminaarin puutarhaopetus pääsi käyntiin 1890-luvulla. Esimerkiksi suuri hedelmätarha palveli omenanviljelyn leviämistä kansan pariin.

Seminaarinmäen rakennukset

Päivitä lista manuaalisesti | SPARQL |

Tämä lista on luotu Wikidatassa olevaa dataa käyttämällä ja sitä päivittää määräajoin botti.
Listan sisälle tehdyt muokkaukset poistetaan seuraavassa päivityksessä!

Rakennus	Arkkitehti	Rakennusvuosi	Koordinaatit
Aallon kirjasto	Alvar Aalto	1955	62.236671°N, 25.732605°E
Athenaeum	Arto Sipinen	1976	62.237667°N, 25.734222°E
E-rakennus		1989	62.237398°N, 25.731303°E
Educa	Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist	1881	62.238265°N, 25.73516°E
Fennicum	Konstantin Kiseleff Ludvig Isak Lindqvist	1883	62.236902°N, 25.732473°E
Historica	Konstantin Kiseleff	1881	62.237936°N, 25.734721°E
Jyväskylän yliopiston päärakennus	Alvar Aalto	1954^[3]	62.23630575°N, 25.73244908°E^[3]
Kasvatusopillisen korkeakoulun asuntola	Alvar Aalto	1954	62.235094°N, 25.730228°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun harjoituskoulu	Alvar Aalto	1954	62.237129°N, 25.731315°E
Kasvatusopillisen korkeakoulun henkilökunnan asuntola	Alvar Aalto	1954^[3]	62.23770546°N, 25.73144754°E^[3]
Liikuntatieteen laitosrakennus	Alvar Aalto	1971	62.234612°N, 25.728696°E
Lozzi	Alvar Aalto	1954	62.235527°N, 25.730804°E
Lyhty	Alvar Aalto	1954	62.235744°N, 25.731379°E
Lähde	Arto Sipinen	1974	62.237727°N, 25.736167°E
Musica	Arto Sipinen	1976	62.238358°N, 25.734453°E
Normaalikoulun alakoulu (Seminaarinmäki)	Ilmari Lahdelma Rainer Mahlamäki	2002	62.237266°N, 25.728878°E
Opinkivi	Ilmari Lahdelma	2003	62.234633°N, 25.730608°E
Oppio	Konstantin Kiseleff Helge Rancken	1882	62.237238°N, 25.734722°E
Parviaisen talo	Wäinö Gustaf Palmqvist	1908	62.236781°N, 25.736273°E
Pitkäkatu 1 A	Kerttu Tamminen	1929	62.235471°N, 25.726847°E
Pitkäkatu 1 B	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1903	62.23495°N, 25.726438°E
Pitkäkatu 1 C	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1903	62.234492°N, 25.725771°E
Pitkäkatu 1 C1	Olavi Kivimaa	1952	62.234213°N, 25.725518°E
Puutarhurin talo	Konstantin Kiseleff	1882^[3]	62.23730042°N, 25.73396537°E^[3]
Ryhtilä	Theodor Granstedt	1895^[3]	62.23746579°N, 25.7323391°E^[3]
Seminaarinmäen viljamakasiini	Wivi Lönn	1851	62.237155°N, 25.73677°E
Seminarium	Konstantin Kiseleff	1883	62.237105°N, 25.733183°E
T-rakennus	Arto Sipinen	1974	62.237613°N, 25.735219°E
Taavettilan riihi			62.23575684°N, 25.73379908°E^[3]
Työtupa	Yrjö Blomstedt Hjalmar Åberg	1902	62.235283°N, 25.72639°E
Urheiluhalli U1	Alvar Aalto	1953	62.23654°N, 25.72957°E
Vanha paja	Konstantin Kiseleff	1883	62.237526°N, 25.733138°E
Villa Rana	Yrjö Blomstedt	1905	62.236626°N, 25.735001°E
Ylioppilastalo Ilokivi	Alvar Aalto	1964	62.235°N, 25.731111°E