Selaön

Selaön

Mälsåkerin linna ympäristöineen

Sijainti	Strängnäs Södermanlandin läänissä, Södermanland Ruotsi
Vesialue	Mälaren: Prästfjärden
Korkein kohta	50 m mpy.
Pinta-ala	94,72 km²

Väestö

Asukasluku	1 809 (vaalit 2018)
Asutuskeskukset	Stallarholmen, Husby, Tuna

Selaön on Mälarenin saari Ruotsissa Strängnäsin kunnassa, joka sijaitsee Södermanlandin läänissä. Saari on Ruotsin ja samalla Mälarenin suurin sisävesisaari .

Maantietoa

Selaön pituus on 16,3 kilometriä ja leveys on 9,5 kilometriä. Sen pinta-ala on 9 472 hehtaaria eli 94,7 neliökilometriä. Se sijaitsee Mälarenin keskiosan saaristossa Prästfjärdenin länsipuolella. Saaren pohjoispuolelta virtaa pääosa Mälarenin vesistä Arnöfjärdenin ja sitten Grönsöfjärdenin kautta Prästfjärdeniin. Selaönin länsipuolella sijaitsee suuri saari Tosterön. Saarien väliin jää salmi, jonka pohjoisosa on nimeltään Morraröfjärden, keskiosa Tynnelsöfjärden ja eteläosa Segeröfjärden. Salmen eteläosaan Segeröfjärdeniin yhtyy Tosterönin eteläpuolella luoteesta virtaava salmi Strängnäsfjärden ja sen vedet jatkavat tästä itään päin Selaönin eteläpuolelta kahdeksan kilometriä pitkää salmea myöten Prästfjärdeniin. Salmi on eri kohdissa vaihdellen 50–800 metriä leveä. Salmen osuuksien nimiä ovat lännestä päin lueteltuina Vaxängsfjärden, Stallarholmsfjärden, Flarn ja Kolsundet. Kolsundet on kapeimmillaan 50 metriä leveä ja Stallarholmsfjärden on Stallarholmenin kohdalla noin 100 metriä leveä. Kun eteläpuolinen salmi on mannerta päin, ovat muut salmet eri kokoisia saaria päin. Länsipuolella sijaitsevan Tosterönin pohjoisosaa kutsutaan Aspöniksi. Sen koillispuolella sijaitsee Oknön, Oknönin itäpuolella Arnö ja Grönsön, itäpuolella sijaitsee pieni Ringsö. Saaren erityinen lahti on pohjoisesta tuleva ja saaren puoliväliin ulottuva Hornbyviken, joka on 5,5 kilometriä pitkä ja 1,1–1,8 kilometriä leveä. Lahdella on muutamia luotoja. Saaren luoteispäässä on toinen lahti, jolla ei ole karttanimeä. Siinä sijaitsevat Lönnbergaholm, Hästholmen ja Algöholm. Länsipuolisessa salmen saarista voidaan mainita Bispgrund, Tynnelsö ö, Stora Rullingen ja Segerön.

Saari on melko tasainen, mutta korkeimmalle kohoavat pinnanmuodot ovat harjuja tai moreenimäkiä. Korkein mäki on 50 metriä korkea mpy. Stallarholmenista alkaa luoteeseen päin johtava harjujakso, joka päättyy Selaönillä Vittingeholmin niemialueella. Harjujakso kulkee välillä savimaan alla, mutta yksittäisiä harjuja nousee kukkuloiksi tasaisin välein.

Saaresta on silmämääräisesti puolet viljelyssä ja puolet metsämaata. Kaikki saaren päätiet johtavat etelään Stallarholmenille. Saaren itärannan lossilaiturista kulkee yksityinen lossi Tynnelsön saarelle. Taajaman eri rannat on yhdistetty toisiinsa 170-metrisellä sillalla. Tie jatkuu tämän jälkeen etelään Mariefrediin ja länteen Strängnäsiin. Saarella elää vakituisesti noin 1 800 asukasta, sillä vaalialueella, joka sisältää joitakin ympäröiviä vähäväkisiä saaria, oli vuonna 2018 oli 1 809 asukasta .

Saarella sijaitsee monia merkittäviä kohteita. Sellaisia ovat Överselön kirkko, Mälsåkerin linna ja Åsan kalmisto nuoremmalta rautakaudelta . Saarella on nähtävillä alkuperäisillä paikoillaan 25 (tai 26 ) riimukiveä .

Historiaa

Rautakaudella ja vielä viikinkiajalla oli Mälaren vielä saaristoinen merenlahti, jonka vedenpinta oli maankohoamisen takia korkeammalla kuin se on nykyään. Jo tuolloin oli saarella runsaasti asukkaita, mistä kertoo lukuisat kalmistoalueet, hautarainiot ja muut muinaislöydöt, kuten esimerkiksi riimukivet ja Åsan laivalatomus .

Saaren asutus oli uudella ajalla keskittynyt saarella länsipuolella luode-kaakko-suuntaisen harjujakson (Åsen) kummallekin puolelle ja itäosaan saarta. Saaren luoteispäässä sijaitsee edelleen Överselön kirkko ja saaren kaakkoispuolella Ytterselön kirkko. Kirkot ovat olleet kahden eri seurakunnan rakentamia (Ytterselön pitäjä, Överselön pitäjä). Vasta myöhemmin alkoi Stallarholmenin taajama muodostua salmen kummallekin puolelle. Salmen ylittävä silta on rakennettu 1900-luvun puolivälissä.

• 
  Mälsåkerin linna
• 
  Överselön kirkko
• 
  Överselön kirkko
• 
  Sandåsan kalmisto

Arkeologinen kohde (Ytterselö 93:1) Fornminnessök. Tukholma: Riksantikvarieämbetet. (ruotsiksi)

Katso myös

• Luettelo Ruotsin suurimmista saarista
• Luettelo Mälarenin saarista

Aiheesta muualla

• Malmgården, matkustajakoti

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Selaön Wikimedia Commonsissa