Seija Mörön murha
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
Seija Marjatta Mörö (11.1.1949 – 23. heinäkuuta 2008)[1] oli Helsingin Hakaniemessä kampaamoa pitänyt 59-vuotias nainen. Mörön murhasi 23. heinäkuuta 2008 hänen ystävänsä, 53-vuotias siivooja Tuula Rantala, ja hänen ruumiinsa löytyi kolme päivää myöhemmin Porvoon Tolkkisista. Tapaus tunnetaan myös kampaajasurmana.
Ruumiin löytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Onkimaan lähtenyt vanhempi porvoolaispariskunta löysi Seija Mörön ruumiin 26. heinäkuuta 2008 Porvoon Tolkkisista Kuggen-nimiseltä alueelta.[2][3] Ruumis löytyi täyspukeisena vedestä kellumasta vatsallaan. Löytö vaikutti aluksi tapaturmalta, sillä ruumissa ei näkynyt ulkoisia väkivallan merkkejä. Kun vainajaa tutkittiin tarkemmin, huomattiin tämän kaulalleen sidottu leopardikuvioinen pusero, joka kätki syvän viiltohaavan. Oikeustieteellisissä tutkimuksissa selvisi myöhemmin myös, että vainajan elimistöstä löytyi voimakasta unilääkettä ja rauhoittavaa lääkettä.[3][2][1][4] Naisen sormista löytyneissä kultasormuksissa havaittiin kaiverrukset 'Liisalle 16.9.-55', 'Tapio 19.9.74' ja 'Liisa'. Ruumista ei pystytty heti tunnistamaan, nämä tiedot annettiin lehtitiedotukseen, mutta niihin liittyvät yleisövihjeet eivät johtaneet naisen henkilöllisyyteen.[3]
Vainaja tunnistettiin 31. heinäkuuta, kun eräs pariskunta ilmoitti Helsingin poliisilaitokselle, että he epäilevät tuntevansa uhrin. He tunnistivat hänet helsinkiläiseksi kampaajaksi Seija Möröksi, jonka kanssa he olivat tehneet kauppoja siirtolapuutarhamökistä muutamia kuukausia aikaisemmin. Pariskunta oli maksanut käteisellä 7 000 euroa, ja he olivat sopineet maksavansa loput summasta pankissa. Mörö ei kuitenkaan koskaan saapunut pankkiin sovitulle tapaamiselle. Poliisi meni Mörön asunnolle, mutta huoltomies jouduttiin pyytämään avaamaan ovi, sillä ketään ei ollut kotona. Asunnon tekstiileistä huomattiin, että niissä esiintyi samankaltaista leopardikuviota kuin vainajan kaulalla olleessa puserossa. Lopulta Mörön hammashoitotietojen avulla voitiin hänet yhdistää vainajaan.[3]
Seija Mörön 11-vuotias mustavalkoinen perhoskoira löydettiin jo 23. heinäkuuta 2008.[3][5] Se nähtiin kävelemässä yksin hihna maassa laahaten Helsingissä Sörnäisten rantatiellä.[5] Poliisi sai koirasta ilmoituksen, ja koira vietiin seuraavana päivänä löytöeläintaloon Viikkiin.[5][3] Kun Mörön ruumis tunnistettiin, voitiin myös perhoskoira todeta hänen koirakseen. Tuttujen kertoman mukaan koira oli Mörölle kuin oma lapsi ja kulki hänen mukanaan hänen työpaikalleen Hämeentien kampaamollekin.[5]
Tutkimus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henkilöllisyyden selvittyä poliisi aloitti tutkimukset haastattelemalla Mörön sukulaisia. Erään sukulaisnaisen mukaan Möröllä oli tusina vakioasiakkaita, joista yksi oli 53-vuotias siivooja Tuula Rantala.[3][4][5] Naiset olivat tunteneet toisensa noin viisi vuotta. Möröllä ei ollut ajokorttia, joten Rantala antoi tälle toisinaan autokyytejä hiushoitoja vastaan.[3][4] Kaksikko oli suunnitellut yhteistä kesälomamatkaa ja he olivat puhuneet vuokraavansa mökin jostain päin Etelä-Suomea.[2] Myös tulevalla matkalla Rantalan oli tarkoitus toimia kuskina. Mörön asunnosta löytyneestä muistikirjasta löytyi Tuula Rantalan yhteystiedot, joten poliisi päätti hakea tämän kuulusteltavaksi.
Rantala myönsi tuntevansa Mörön, mutta väitti, ettei tiennyt tämän kohtalosta mitään. Hän ei oman kertomansa mukaan ollut Mörön kanssa läheinen, tai ollut tavannut naista moneen viikkoon.[3][4] Hän kertoi, ettei omannut Mörön henkilökohtaista puhelinnumeroa, ainoastaan tämän kampaamon yleisnumeron. Kuulustelun jälkeen teletunnistetietojen perusteella kuitenkin saatiin selville, että naiset olivat olleet puhelimiste yhteydessä 23. heinäkuuta 2008 kello 12.24, ja puhelu oli kestänyt 2 006 sekuntia.[3] Tämän seurauksena Rantala haettiin uuteen kuulusteluun, jonka aikana hän muutti kertomustaan naisten välisestä ystävyydestä ja siitä, milloin oli viimeksi tavannut Mörön. Ristiriitaisten kuulustelujen perusteella Rantala pidätettiin epäiltynä Mörön henkirikoksesta ja hänen Nissan Note -ajoneuvonsa vietiin tarkempiin tutkimuksiin.[3][5] Ruumiskoirien avulla ajoneuvosta löytyi verijälkiä ja vaatekuituja, jotka voitiin yhdistää Seija Möröön. Kun verijäljet tuotiin Rantalan tietoon kuulusteluissa, hän selitti jälkien tulleen siitä, kun Mörön kerran saanut haavan sormeensa autossa. Seuraavaksi tutkimukset etenivät Rantalan asuntoon, josta ruumiskoira merkkasi olohuoneen, kylpyhuoneen ja eteisen lattian. Merkatuista kohdista löydettiin verijälkiä, jotka jälleen täsmäsivät Mörön DNA:han. Kun Rantalalta kysyttiin asunnon verijäljistä, hän myönsi Mörön olleen asunnolla katoamispäivänä, mutta että jäljet olivat Mörön kuukautisverta. Tätä tutkijat eivät kuitenkaan pitäneet uskottavana verijälkien runsauden ja uhrin iän vuoksi.[3] Rantala viimein myönsi lyöneensä Möröä kiivastuneena kaulaan veitsellä, mutta hänen mukaansa vamma ei ollut kuolettava. Tämän version mukaan Mörö oli lähtenyt itsenäisesti lääkärinasemalle.
Murha[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monien kuulustelujen jälkeen Rantala alkoi viimein tunnustamaan, mitä Mörön katoamispäivänä tapahtui.
Rantala oli käynyt lääkärin vastaanotolla kahdesti ennen murhaa, jolloin hänelle oltiin määrätty unilääkettä[3], ja oli käynyt hakemassa unilääkkeen Ympyrätalon apteekista.[6] Rantala oli sopinut Seija Mörön kanssa syövänsä tämän kanssa illallista keskiviikkona 23. heinäkuuta, joten hän kävi Helsingin Itäkeskuksessa ruokakaupassa. Valvontakamerasta ja kuitista näkyy Rantalan ostavan kesäkeittoa, jauhelihapihvejä ja mustikkarahkaa varten ruokatarvikkeita.[3][5] Kotona Rantala valmisti ruoan normaalisti, mutta jälkiruoaksi tarkoitettuun mustikkarahkaan hän sekoitti suuren määrän unilääkettä. Tämä voitiin todentaa, kun unilääkkeen jäämiä löytyi myös Rantalan asunnossa olleesta Braun Multimix -yleiskoneesta, jolla mustikkarahka oli valmistettu.[3]
Tuula Rantala kävi hakemassa ystävänsä Seija Mörön ja tämän koiran asunnolleen Kontulaan. Naiset keskustelivat siitä, mihin he matkustaisivat kesälomamatkalle. Maistaessaan jälkiruokaa Mörö alkoi tuntea heti olonsa tokkuraiseksi ja oli kysynyt, onko rahkassa alkoholia, mutta Rantala oli vastannut sen olevan normaalia mustikkarahkaa. Hyvin pian tämän jälkeen Mörö nousi seisomaan, jolloin Rantala oli tönäissyt hänet lattialle. Kun Mörö oli menettänyt tajuntansa, lähti Rantala hankkiutumaan naisen perhoskoirasta eroon. Hän kertoi ajaneensa Hakaniemeen Mörön asunnon läheisyyteen ja päästi koiran siellä vapaaksi. Kun Rantala palasi noin puolen tunnin päästä takaisin asunnolleen, makasi Mörö yhä tajuttomana lattialla. Tässä vaiheessa Rantala päätti viiltää Mörön kurkun auki leipäveitsellä, jonka seurauksena nainen kuoli välittömästi. Rantala raahasi ruumiin kylpyhuoneeseen pestäväksi verestä, mutta kun kaulan vuoto ei lakannut, sitoi hän haavan leopardikuvioisella puserolla. Puolen yön aikaan Rantala kävi pysäköimässä autonsa rakennuksen etuoven eteen, jotta ruumis olisi helpompi lastata takapenkille. Mörön ruumis painoi vain noin 50 kiloa, joten Rantalan onnistui siirtää ruumis yksin asunnosta rappukäytävään ja sieltä hissiin. Kun Mörön ruumis oli saatu autoon, ajoi Rantala noin 50 kilometrin päähän Porvooseen ennestään tutulle marjankeruualueelle, ja siellä upotti vainajan veteen. Kotiin palattuaan Rantala pystyi ammattinsa vuoksi hyvin perusteellisesti siivoamaan asunnon lopusta verestä. Hän kertoi heittäneensä Mörön käsilaukun, kengät ja muita esineitä roskiksiin.[1][2][3][4][5][6][7]
Motiivi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Motiiviksi teolle arveltiin mustasukkaisuutta. Rantala oli naapuriensa kertoman mukaan harras uskovainen, ja kävi säännöllisesti helluntailaisessa Saalem-seurakunnassa.[5] Siellä hän oli tavannut itseään vanhempaan miehen, johon hän oli rakastunut.[3][5][4] Rakkaus oli yksipuolista, ja mies oli alkanut vältellä Saalemin tilaisuuksia naisen tungettelevan käytöksen vuoksi.[5] Ystävälleen Seija Mörölle Rantala oli kuitenkin kertonut olevansa miehen kanssa seurustelusuhteessa. Mörö oli aiemmin ehdottanut Rantalalle, että kutsuu poikaystävänsä mukaan heidän kesäretkelleen. Tämän Rantala tulkitsi niin, että Mörö yritti havitella miestä itselleen.[3][5] Murhapäivänä miehen kutsuminen oli Rantalan mukaan tullut uudelleen puheenaiheeksi, ja tämä yllytti naisen murhaamaan ystävänsä. Kun poliisi alunperin sai Rantalalta virheellisen tiedon seurustelusuhteesta, myös miestä epäiltiin osalliseksi rikokseen. Epäilys kuitenkin hälveni, kun mies kertoi poliisille, ettei tuntenut Möröä tai sen kummemmin Rantalaakaan. Rantala itse on kiistänyt mustasukkaisuuden motiivina ja on pysynyt siinä selityksessä, että murhalla ei ollut erityistä syytä. Hän myös väitti pitkään unilääkettä sisältäneen mustikkarahkan olleen häntä itseään varten.[6][7]
Tekijän taustaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tutkimuksissa selvisi, että Rantalalla oli jo ennestään väkivaltarikostaustaa.[3][8] Vuonna 1983 Rantala oli yllättänyt naispuolisen työkaverinsa lyömällä tätä päähän pihvinuijalla. Rantala oli rakastunut edellisenä kesänä erääseen mieheen ja kuvitteli myös kyseisen työtoverin havittelevan tätä, joten hyökkäsi tämän kimppuun mustasukkaisuuden johdosta. Tästä phoinpitelystä Rantala tuomittiin 11 kuukauden vankeusrangaistukseen. Toinen pahoinpitely tapahtui vuonna 1988, kun Rantala löi kirveellä nukkuvaa avomiestään päähän. Teon motiiviksi hän kertoi sen, että mies oli ehdottanut tätä muuttamaan omaan asuntoon. Rantalan katsottiin olleen alentuneesti syyntakeinen, ja hänet tuomittiin tapon yrityksestä vankilaan kahdeksi ja puoleksi vuodeksi.[3][5][8]
Myöhemmin[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tuula Rantala tuomittiin 11 vuoden ehdottomaan vankeuteen Seija Mörön murhasta.[5] Oikeudessa hän oli itkuinen ja kertoi katuvansa tekoaan. Hän pidättyi siinä tarinassa, ettei ollut suunnitellut tekoa etukäteen, eikä tiennyt miksi murhasi ystävänsä.[7][4]
Tapauksesta tiedotti erityisesti Iltasanomat ja Iltalehti. Ylen dokumenttisarja Rikostarinoita Suomesta julkaisi 17. joulukuuta 2009 jakson 'Viimeinen ateria', joka käsittelee Seija Mörön murhaa. Jaksossa naisista puhutaan vain nimillä 'kampaaja' ja 'siivooja'.[3] Tapaus esiintyi myös Arman ja Suomen rikosmysteerit -sarjan kolmannen kauden yhdenneksässä jaksossa 'Ystävän päivä'. Jaksossa Möröstä käytetään nimeä 'Raili' ja Rantalasta nimeä 'Päivi'.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c IS: Porvoon surmassa pidätys Ilta-Sanomat. 1.8.2008. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ a b c d Kampaajasurma maanantaina käräjillä iltalehti.fi. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Kampaajan surma järkytti Kontulassa 2008 - ystävä paistoi jauhelihapihvin, huumasi ja viilsi kurkun auki yle.fi. 31.10.2018. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ a b c d e f g Kampaajan surmannut nainen tunnusti - huumasi uhrin ennen surmaamista iltalehti.fi. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ a b c d e f g h i j k l m n Miika Viljakainen: Helsinkiläinen kampaaja otti pahaa aavistamatta ystävänsä tarjoamaa mustikkarahkaa a Ilta-Sanomat. 16.8.2020. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ a b c Syyttäjä: Kampaaja Mörön murha oli hirmuteko mtvuutiset.fi. 17.11.2008. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ a b c Kampaajasurmasta syytetty: "Kadun ja häpeän tekoani" iltalehti.fi. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ a b Lehti: Seija Mörön murhasta epäilty yritti tappaa rakastettunsa iltalehti.fi. Viitattu 5.8.2023.