Sancak

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Temesvarin eyalet ja sitä ympäröivät eri eyaleteihin kuuluvat sancakit.

Sancak (lausutaan [sanˈdʒak]) oli Osmanien valtakunnassa hallintopiiriä tarkoittava termi. Valtakuntaan kuuluneet eyaletit eli provinssit jakautuivat useisiin sancakeihin, joita johtivat sancak-beyt eli piiriherrat tai korkea-arvoiset virkamiehet kuten paššat.[1] Valtakunnan alkuaikoina sancakilla tarkoitettiin sotilaslääniä, vaikka 1500-luvulle tultaessa termi oli laajentunut tarkoittamaan myös siviilihallintoon kuuluvaa piiriä.[2]

Termin alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sancak tulee alun perin pistämistä ja seivästämistä tarkoittaneesta verbistä sanc-mak, jolla voitiin kuvata esimerkiksi vastustajan keihästämistä taistelukentällä tai seipään pystyttämistä maahan. Keskiaikaisessa Seldžukkien valtakunnassa sanalla kuvattiin kuninkaallista insigniaa ja tunnusta, jonka sulttaani toi mukanaan esimerkiksi taistelukentälle. Merkitys laajeni kuvaamaa lippuja erityisesti poliittisen vallan symbolina. Esimerkiksi Topkapin palatsissa säilytettyä ja pyhänä esineenä pidettyä profeetta Muhammadin lippua kutsuttiin nimellä Sancak-ı Şerif. Osmanien valtakunnan aikana maantieteellistä aluetta tarkoittanut sancak kääntyisi alkuperäisessä mielessä sananmukaisesti "lippulääniksi".[2]

Piirit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Piirien lukumäärä provinsseissa vaihteli tapauskohtaisesti ja suuresti riippuen muun muassa siitä, kuinka paljon kyseisessä provinssissa oli asukkaita tai kuinka suuri se oli kooltaan. Esimerkiksi vuonna 1609 historioitsija Ayn-i Ali kartoitti vallinnutta järjestelmää ja merkitsi ylös, että Rumeliassa oli 24 sancakia, mutta näistä kuusi sijaitsi Peloponnesoksella ja ne oli irrotettu muodostamaan oma Morean provinssi. Lisäksi muun muassa Anatoliassa oli 14 ja Damaskoksen provinssissa 11 sancakia. Lisäksi oli olemassa provinsseja, joissa poikkeuksellisesti ei käytetty muodollista jakoa piireihin, kuten Bagdadin provinssi Irakissa, Al-Hasan provinssi Arabiassa ja Egyptin, Tripolin, Tunisian ja Algerian provinssit pohjois-Afrikassa.[3]

Tyypillisesti jo 1600-luvun alussa provinssit kuitenkin jaettiin sancakeihin ja tavallisesti niiden keskuksena toimi kaupunki, jonka mukaan piiri oli myös usein nimetty. Nimi ja piirin alue saattoivat periytyä myös historiallisista Anatolian pienistä ruhtinaskunnista, beylikeistä, jotka hallitsivat Turkkia ennen Osmanien valtakuntaa. Näitä olivat esimerkiksi Karesin, Saruhanin, Aydınin, Menteşen, Germiyanin, Hamidin ja Teken sancakit.[3]

Sancakia pienempi hallintoalue oli kaza, jota johti kadi. Kazat puolestaan jaettiin müdürien johtamaan nahiyeihin ja kyliin (karye), joita johtivat kyläpäälliköt eli mukhtarit.[4]

Serbian ja Montenegron rajamailla sijaiseva Sandžakin alue peri nimensä osmanihallinnon ajalta, jolloin se oli Novi Pazarin sancak.

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sancak.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ajankohdasta ja kirjoittajasta riippuen englanninkielisessä litteraatiossa sancak kirjoitetaan muodoissa sanjak, sandjak, sandzak, sanjaq ja sinjaq. Myös herraa tarkoittava sana bey litteroidaan muodoissa bey, beg tai beyi, ja sancak-bey saatetaan kirjoittaa esimerkiksi muodoissa sanjak-bey tai sandzak-beg.
  2. a b C. E. Bosworth, E. van Donzel, W. P. Heinrichs & G. Lecomte et al.: The Encyclopaedia of Islam (vol. 9 San-Sze), s. 11-15. Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4.
  3. a b Imber 2002 s. 184-195
  4. Gökhan Çetinsaya: The Ottoman Administration of Iraq, 1890-1908, s. 8-9. Routledge, 2006. ISBN 9780203481325.