Saksan väestö

Saksan väkiluku vuosina 1950–2020. Ennen vuotta 1990 kaaviossa on yhdistetty Länsi-Saksan ja Itä-Saksan väkiluvut.

Saksan väestöpyramidi vuonna 2018.

Saksan väestöllä tarkoitetaan kaikkia Saksan liittotasavallan alueella asuvia ihmisiä. Saksan väkiluku oli noin 84 400 000 henkeä 31. joulukuuta 2022. Vuonna 2011 Saksan väkiluku tarkistettiin ja väestömääräksi saatiin 80 300 000. Sen jälkeinen väestönkasvu johtuu positiivisesta muuttotaseesta, luonnollinen väestönmuutos on ollut negatiivinen. Saksan hedelmällisyysluku on kohonnut selvästi 2010-luvulla, joskin se on länsimaille tyypilliseen tapaan väestön uusiutumisrajan alapuolella.

Saksa on teollisuusmaa, jonka koulutuksen, teknologian ja taloudellisen tuottavuuden taso ovat maailman korkeimpia. Toisen maailmansodan jälkeen yliopistoihin jatkavien opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut. Saksan taloudellisesti suurin ryhmä on keskiluokka.^lähde?

Suurimmat kaupunkialueet

Saksan väestötiheys

Saksassa on 12 virallista metropolialuetta. Näillä alueilla asuu yli puolet saksalaisista. Vuonna 2005 Saksassa oli 82 yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Saksan suurimpia metropolialueita ovat:

• Rein-Ruhr (11,7 miljoonaa asukasta)
• Frankfurt (5,8 miljoonaa asukasta)
• München (4,7 miljoonaa asukasta)
• Berliini (4,3 miljoonaa asukasta)
• Hampuri (4,3 miljoonaa asukasta)
• Stuttgart (3,5 miljoonaa asukasta)

Maahanmuutto

Vuonna 2011 Saksassa asui yli 16 miljoonaa ihmistä, joiden syntyperä ei ole saksalainen. Näistä seitsemän miljoonaa on maahanmuuttajia. Saksalaisten jälkeen suurin etninen ryhmä on turkkilaiset. 1960-luvusta lähtien Länsi-Saksa ja myöhemmin Saksan liittotasavalta ovat vastaanottaneet maahanmuuttajia erityisesti Etelä- ja Itä-Euroopasta sekä Turkista. Suurin osa maahanmuutosta on työperäistä, ja myös pakolaisten määrä kehitysmaista on suuri.^lähde?

Idästä länteen kohdistuvalla maahanmuutolla on Saksassa pitkä historia. Toisen maailmansodan jälkeen Itä-Saksasta muutti paljon ihmisiä Länsi-Saksaan. Myös Saksojen yhdistyttyä sama kehitys jatkui, tosin pääasiassa taloudellisista syistä. Sama kehitys jatkuu edelleen, joskin paljon huomaamattomampana.^lähde?

Kesällä 2024 liittokansleri Olaf Scholzin hallitusta oli jo pitkään painostettu vähentämään maahanmuuttoa Saksaan. Tuolloin hallitus aikoi esittää passittomien ulkomaalaisten karkottamisen helpottamista helpotettuaan toisaalta kansalaisuuden saamisen sääntöjä. Hallitus uskoi, että kansalaisuuden saaminen aiempaa helpommin edistäisi maahanmuuttajien kotoutumista ja koulutetun työvoiman saamista Saksaan. Hallitus myös sopi lakialoitteesta, joka helpottaisi islamististen terroritekoja ihannoivien ulkomaalaisten karkottamista maasta.

Etniset ryhmät

Saksan suurimmat etniset ryhmät ovat saksalaiset, turkkilaiset, italialaiset, puolalaiset, serbit, montenegrolaiset ja kreikkalaiset. Vuonna 2008 30 prosentilla Saksassa syntyneistä lapsista ainakin toinen vanhemmista oli ulkomaalaistaustainen. Näiden lasten vanhempien keski-ikä oli 33,8 vuotta. Saksassa syntyneiden lasten vanhempien keski-ikä taas oli 44,6 vuotta.

1960-luvulta asti Saksaan on muuttanut etnisiä saksalaisia Puolan kansantasavallasta ja Neuvostoliitosta, erityisesti Kazakstanista, Venäjältä ja Ukrainasta. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen määrä on kasvanut huomattavasti. Vuosina 1991–2001 näiltä alueilta saapui Saksaan lähes kaksi miljoonaa etnistä saksalaista. Nykyään tällaista alkuperää olevien ihmisten määrä Saksassa on 4,0–4,5 miljoonaa arviosta riippuen.^lähde?

Saksaan saapui vuodesta 2015 kevääseen 2018 yli miljoona turvapaikanhakijaa. Tilastojen mukaan ulkomailla syntyneet naiset saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin syntyperäiset saksalaisnaiset.

Saksassa on Euroopan suurin juutalaisten yhteisö. Vuonna 2004 entisen Neuvostoliiton alueilta muutti Saksaan kaksi kertaa niin paljon juutalaisia kuin Israeliin. Tällä hetkellä^milloin? juutalaismuuttajien kokonaismäärä on noin 200 000. Afrikkalaista alkuperää olevia saksalaisia on noin 450 000. Suurin osa heistä tulee Pohjois-Afrikasta. Myös lähes 50 000 intialaista alkuperää olevaa ihmistä asuu Saksassa.^lähde?

Venäjän laajamittainen hyökkäyssota Ukrainaan johti pakolaisaaltoon, jonka seurauksena ukrainalaisperäisen väestön lukumäärä kasvoi 915 000 asukasta vuonna 2022.

Koulutus

Pääartikkeli: Koulutus Saksassa

Saksassa oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana ja jatkuu 9–10 kouluvuotta kokopäiväopiskeluna. Tämän jälkeen vielä velvollisuus opiskella koko- tai osa-aikaisesti kolmen vuoden ajan. Akateemiseen ja ammatilliseen tutkintoon johtavat koulupolut erkanevat toisistaan jo neljännen kouluvuoden jälkeen, vaikka putkesta toiseen siirtyminen on jossain määrin mahdollista.

Kunhan ylioppilastutkintoa vastaava koulutus on suorittettu, suureen osaan korkeakoulujen koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai koulutodistuksen arvosanoihin perustuvaa karsintaa.

Vuoden 2011 tarkistus

Vuoden 2011 väestönlaskennassa entisen Itä-Saksan (Neue Länder und Berlin-Ost) tilastoitu väkiluku pieneni 2,6 prosenttia ja oli 15,9 miljoonaa. Entisen Länsi-Saksan tilastoitu väkiluku pieneni 1,5 prosenttia ja oli 64,4 miljoonaa. Kaikkiaan Saksan nykyisen alueen väkiluku on ollut verraten vakaa: vuosina 1959–1969 se kasvoi kahdeksisen prosenttia, mutta puolen vuosisadan aikana 1969–2019 enää kuutisen prosenttia.

Tilastoja

Tämä osio sisältää tilastoja Saksan väestöstä. Tilastot on tuotu CIA World Factbookista, ja ne ovat vuodelta 2009.

• Väkiluku: 82 329 758
• Ikärakenne:
  • 0–14 vuotta: 13,7 %
  • 15–64 vuotta: 66,1 %
  • Yli 65 vuotta: 20,3 %
• Väestönkasvu: –0,053 %
• Syntyvyys: 8,18 syntymää / 1 000 ihmistä
• Kuolleisuus: 10,90 kuolemaa / 1 000 ihmistä
• Nettomaahanmuutto: 2,19 maahanmuuttoa / 1 000 ihmistä
• Sukupuolijakauma:
  • Syntyneet: 1,06 miestä/nainen
  • Alle 15 vuotta: 1,05 miestä/nainen
  • 15–64 vuotta: 1,04 miestä/nainen
  • Yli 65 vuotta: 0,72 miestä/nainen
  • Yhteensä: 0,97 miestä/nainen
• Imeväiskuolleisuus: 3,99 kuolemaa / 1 000 vastasyntynyttä
• Eliniänodote: 79,26 vuotta
• Kokonaishedelmällisyysluku: 1,42

Aiheesta muualla

• Statistisches Bundesamt (Destatis) (Saksan liittovaltion tilastotoimisto) (saksaksi) (englanniksi)
• Statistisches Jahrbuch 2013 (Saksan tilastollinen vuosikirja 2013) (saksaksi)
• Statistisches Jahrbuch - Ältere Ausgaben (Saksan tilastolliset vuosikirjat vuodesta 1880) (saksaksi)