Saksan väestö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Saksan väkiluku vuosina 1950–2020. Ennen vuotta 1990 kaaviossa on yhdistetty Länsi-Saksan ja Itä-Saksan väkiluvut.
Saksan väestöpyramidi vuonna 2018.

Saksan väestöllä tarkoitetaan kaikkia Saksan liittotasavallan alueella asuvia ihmisiä. Saksan väkiluku on noin 84 400 000 (31.12.2022). Vuonna 2011 Saksan väkiluku tarkistettiin ja väestömääräksi saatiin 80 300 000.[1] Sen jälkeinen väestönkasvu johtuu positiivisesta muuttotaseesta, luonnollinen väestönmuutos on ollut negatiivinen. Saksan hedelmällisyysluku on kohonnut selvästi 2010-luvulla, joskin se on länsimaille tyypilliseen tapaan väestön uusiutumisrajan alapuolella.

Saksa on teollisuusmaa, jonka koulutuksen, teknologian ja taloudellisen tuottavuuden taso ovat maailman korkeimpia. Toisen maailmansodan jälkeen yliopistoihin jatkavien opiskelijoiden määrä on kolminkertaistunut. Saksan taloudellisesti suurin ryhmä on keskiluokka.

Suurimmat kaupunkialueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan väestötiheys

Saksassa on 12 virallista metropolialuetta. Näillä alueilla asuu yli puolet saksalaisista. Vuonna 2005 Saksassa oli 82 yli 100 000 asukkaan kaupunkia. Saksan suurimpia metropolialueita ovat:

Maahanmuutto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Saksassa asui yli 16 miljoonaa ihmistä, joiden syntyperä ei ole saksalainen.[2] Näistä seitsemän miljoonaa on maahanmuuttajia. Saksalaisten jälkeen suurin etninen ryhmä on turkkilaiset. 1960-luvusta lähtien Länsi-Saksa ja myöhemmin Saksan liittotasavalta ovat vastaanottaneet maahanmuuttajia erityisesti Etelä- ja Itä-Euroopasta sekä Turkista. Suurin osa maahanmuutosta on työperäistä, ja myös pakolaisten määrä kehitysmaista on suuri.

Idästä länteen kohdistuvalla maahanmuutolla on Saksassa pitkä historia. Toisen maailmansodan jälkeen Itä-Saksasta muutti paljon ihmisiä Länsi-Saksaan. Myös Saksojen yhdistyttyä sama kehitys jatkui, tosin pääasiassa taloudellisista syistä. Sama kehitys jatkuu edelleen, joskin paljon huomaamattomampana.

Etniset ryhmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan suurimmat etniset ryhmät ovat saksalaiset, turkkilaiset, italialaiset, puolalaiset, serbit, montenegrolaiset ja kreikkalaiset. Vuonna 2008 30 prosentilla Saksassa syntyneistä lapsista ainakin toinen vanhemmista oli ulkomaalaistaustainen. Näiden lasten vanhempien keski-ikä oli 33,8 vuotta. Saksassa syntyneiden lasten vanhempien keski-ikä taas oli 44,6 vuotta.[3]

1960-luvulta asti Saksaan on muuttanut etnisiä saksalaisia Puolan kansantasavallasta ja Neuvostoliitosta (erityisestä Kazakstanista, Venäjältä ja Ukrainasta). Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen määrä on kasvanut huomattavasti. Vuosina 1991–2001 näiltä alueilta saapui Saksaan lähes kaksi miljoonaa etnistä saksalaista. Nykyään tällaista alkuperää olevien ihmisten määrä Saksassa on 4,0–4,5 miljoonaa arviosta riippuen.

Saksaan saapui vuodesta 2015 kevääseen 2018 yli miljoona turvapaikanhakijaa.[4] Tilastojen mukaan ulkomailla syntyneet naiset saavat keskimäärin enemmän lapsia kuin syntyperäiset saksalaisnaiset.[4]

Saksassa on Euroopan suurin juutalaisten yhteisö. Vuonna 2004 entisen Neuvostoliiton alueilta muutti Saksaan kaksi kertaa niin paljon juutalaisia kuin Israeliin. Tällä hetkellämilloin? juutalaismuuttajien kokonaismäärä on noin 200 000. Afrikkalaista alkuperää olevia saksalaisia on noin 450 000. Suurin osa heistä tulee Pohjois-Afrikasta. Myös lähes 50 000 intialaista alkuperää olevaa ihmistä asuu Saksassa.

Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan johti pakolaisaaltoon, jonka seurauksena ukrainalaisperäisen väestön lukumäärä kasvoi 915 000 asukasta vuonna 2022.[5]

Vuoden 2011 tarkistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2011 väestönlaskennassa entisen Itä-Saksan (Neue Länder und Berlin-Ost) tilastoitu väkiluku pieneni 2,6 prosenttia ja oli 15,9 miljoonaa. Entisen Länsi-Saksan tilastoitu väkiluku pieneni 1,5 prosenttia ja oli 64,4 miljoonaa. Kaikkiaan Saksan nykyisen alueen väkiluku on ollut verraten vakaa: vuosina 1959–1969 se kasvoi kahdeksisen prosenttia, mutta puolen vuosisadan aikana 1969–2019 enää kuutisen prosenttia.[6]

Tilastoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä osio sisältää tilastoja Saksan väestöstä. Tilastot on tuotu CIA World Factbookista, ja ne ovat vuodelta 2009.[7]

  • Väkiluku: 82 329 758 Nousussa
  • Ikärakenne:
    • 0–14 vuotta: 13,7 %
    • 15–64 vuotta: 66,1 %
    • Yli 65 vuotta: 20,3 %
  • Väestönkasvu: –0,053 % Nousussa
  • Syntyvyys: 8,18 syntymää / 1 000 ihmistä Laskussa
  • Kuolleisuus: 10,90 kuolemaa / 1 000 ihmistä Nousussa
  • Nettomaahanmuutto: 2,19 maahanmuuttoa / 1 000 ihmistä Nousussa
  • Sukupuolijakauma:
    • Syntyneet: 1,06 miestä/nainen
    • Alle 15 vuotta: 1,05 miestä/nainen
    • 15–64 vuotta: 1,04 miestä/nainen
    • Yli 65 vuotta: 0,72 miestä/nainen
    • Yhteensä: 0,97 miestä/nainen
  • Imeväiskuolleisuus: 3,99 kuolemaa / 1 000 vastasyntynyttä Laskussa
  • Eliniänodote: 79,26 vuotta Nousussa
  • Kokonaishedelmällisyysluku: 1,42 Nousussa

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Tabelle Genesis.destatis.de. © Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 3.7.2021. (saksaksi)
  2. BMI. The Federal Ministry of the Interior in Profile (Arkistoitu – Internet Archive).
  3. Pressemitteilung №. 105
  4. a b Vuoden jono päiväkotiin ja pelkona parkkipaikkasynnytys – Berliinin vauvabuumissa loppuvat sekä kätilöt että hoitopaikat Yle Uutiset. Viitattu 29.5.2018.
  5. Bevölkerung Deutschlands im Jahr 2022 um 1,3 % gewachsen Destatis.de. © Statistisches Bundesamt (Destatis). Viitattu 29.6.2023. (saksaksi)
  6. Bevölkerung nach Gebietsstand (ab 1950) Destatis. Viitattu 25.6.2020. (saksaksi)
  7. CIA World Factbook (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saksan väestö.