Koulutus Saksassa
Koulutus Saksassa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta.
Akateemiseen ja ammatilliseen tutkintoon johtavat koulupolut erkanevat toisistaan jo neljännen kouluvuoden jälkeen, vaikka putkesta toiseen siirtyminen on jossain määrin mahdollista.[1]
Vuoden 2000 PISA-tulokset olivat Saksassa huonot. Saksan koulujärjestelmää on sen jälkeen uudistettu rajusti. Seuraavan kymmenen vuoden aikana Pisa-tulokset paranivat, mutta sosiaaliset erot ja oppilaiden tausta näkyvät oppimistuloksissa edelleen.[2] Sitä seuraavan kymmenen vuoden aikana tulokset laskivat. Digitaalisuus on Saksan koululaisten elämässä paljon vähemmän läsnä kuin esimerkiksi Suomessa, ja vaikka tämä jossain määrin parantaa keskittymistä, se oli suuri ongelma korona-ajan etäopetuksen käynnistämisessä.[3]
Koulutus on osavaltioiden vastuulla, ja siinä on alueellisia eroja.[4]
Koulutusjärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oppivelvollisuus alkaa kuusivuotiaana ja jatkuu joko yhdeksän kokopäiväistä kouluvuotta oppikoulussa (Gymnasium) tai kymmenen kouluvuotta muissa koulupoluissa. Tämän jälkeen on vielä velvollisuus opiskella ainakin osa-aikaisesti, esimerkiksi oppisopimuksella, kolmen vuoden ajan.[5]
Varhaiskasvatus ja perusaste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varhaiskasvatus tai esiopetus ei ole Saksassa pakollista. Sitä järjestävät lähinnä yksityiset toimijat, kirkko ja vanhempainyhdistykset. Osavaltio ei kilpaile näiden kanssa, vaan tarjoaa päivähoitoa vain, jos yksityistä palveluntarjoajaa ei ole.[5]
Osavaltiosta riippuen neljästä kuuteen vuotta kestävä peruskoulu on kaikille yhteinen, jonka jälkeen oppilas hakee koulumenestyksestä riippuen erityyppisiin koulutusputkiin. Opettaja antaa vanhemmille suosituksen, minkälainen koulutus hänen mielestään sopisi kullekin oppilaalle.[4]
Toinen kouluaste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Toisella asteella linjat ovat Hauptschule, Realschule, Gymnasium tai edellä mainittujen yhdistelmä Gesamtschule.[4]
Hauptschule on vähiten vaativa koulu: se täyttää oppivelvollisuuden mutta ei juuri valmenna jatko-opintoihin.[4] Monet osavaltiot ovat luopuneet Hauptschuleista.[1]
Realschule antaa yleissivistävää opetusta pohjaksi ammatillisiin opintoihin. Sieltä voidaan jatkaa joko ammattikouluun (Berufsfachschule, 2–3 vuotta) tai yritysten järjestämään oppisopimuskoulutukseen (Duales System, 2–4 vuotta).[4]
Gymnasium johtaa ylioppilastutkintoon (Abitur) ja sieltä yliopistomaailmaan.[4]
Gesamtschule yhdistää Realschulea ja Gymnasiumia, ja sieltä voi jatkaa joko ammattikouluun tai kahdeksi viimeiseksi vuodeksi Gymnasiumin puolelle valmistautumaan ylioppilaskirjoituksiin.[4]
Kolmas kouluaste[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kolmannella asteella on yliopistojen (Universität) lisäksi ammattikorkeakouluja (Fachhochschule).[4]
Saksassa toimii yli neljäsataa korkeakoulua.[5] Suureen osaan koulutusohjelmia pääsee opiskelemaan ilman pääsykoetta tai koulutodistuksen arvosanoihin perustuvaa karsintaa.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Jussi Tuormaa: Saksan Pisa-pommista tuli suutari Ilta-Sanomat. 2013. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ Saksan suurin Pisa-ihme – yhtä hyvä kuin Suomi Yle. 2013. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ Myös Saksan Pisa-tulokset laskivat, ja yksi syy on päinvastainen kuin Suomessa Helsingin Sanomat. 2023. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ a b c d e f g h Saksan koulutusjärjestelmä, koulutusalan toimijat ja suurtapahtumat koulutusviennin näkökulmasta Ulkoministeriö. 2022. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ a b c Vlera Haxhiavdyli: German Education System Studying in Germany. 2023. Viitattu 12.5.2024.
- ↑ Saksa Opiskele Ulkomailla. Viitattu 12.5.2024.