Saksan jalkapallon 1. Bundesliiga 1983–1984

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Bundesliiga
Mestari

VfB Stuttgart
1. Bundesliigan mestaruus

3. Saksan mestaruus
Pudonneet joukkueet

Kickers Offenbach

1. FC Nürnberg
Maalit 1084 (3.54 per ottelu)
Paras maalintekijä Karl-Heinz Rummenigge (26)
Suurin kotivoitto Bayern München 9–0 Offenbach (13. maaliskuuta 1984)
Suurin vierasvoitto Nürnberg 0–6 Stuttgart (27. huhtikuuta 1984)
Eniten maaleja ottelussa

Uerdingen 4–6 Köln (10 maalia) (19. toukokuuta 1984)

Offenbach 3–7 Bremen (10 maalia) (11. toukokuuta 1984)

 ← 1982–1983

1984–1985 → 

Saksan Bundesliigan kausi 1983-84 oli järjestyksessään 21. Bundesliigan, Länsi-Saksan pääsarjan, kausi. Se alkoi 12. elokuuta 1983[1] ja päättyi 26. toukokuuta 1984.[2][3] Hallitsevana mestarina kauteen lähti HSV.[4]

Sarjajärjestelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jokainen joukkue pelasi kaksi peliä toisiaan vastaan, yhden kotona ja yhden vieraissa. Joukkueet saivat kaksi pistettä voitosta ja yhden pisteen tasapelistä. Jos kaksi tai useampi joukkueista oli tasapisteissä, sijoitus määräytyi maalierolla ja jos vielä tasoissa, niin tehdyt maalit ratkaisivat. Joukkue, jolla oli eniten pisteitä kruunattiin mestariksi ja kaksi vähiten pisteitä kerännyttä joukkuetta putosi suoraan seuraavaksi kaudeksi 2. Bundesliigaan. Sijalle 16 sijoittunut joukkue pelasi 2. Bundesliigan kolmanneksi sijoittunutta vastaan kaksiosaisen nousukarsinnan, jonka voittaja sai paikan 1. Bundesliigassa.

Joukkuemuutokset kaudesta 1982–1983[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Karlsruher SC ja Hertha BSC putosivat suoraan 2. Bundesliigaan edellisen kauden päätteeksi.[4] Heidät korvasivat SV Waldhof Mannheim ja Kickers Offenbach. Kolmas putoaja oli FC Schalke 04, joka hävisi Bayer Uerdingenille kaksiosaisen karsinnan yhteismaalein 4–2.[5][6]

Kauden yhteenveto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mestaruuden voitti VfB Stuttgart.[7] Mestaruustaistelu oli erittäin tiukka, kun peräti kolme joukkuetta (Suttgartin lisäksi HSV ja Borussia Mönchengladbach) keräsi kauden aikana 48 pistettä. Vielä viimeisellä kierroksella HSV:lla oli mahdollisuus nousta ohi Stuttgartin, kun joukkueet pelasivat keskinäisen ottelun, mutta HSV:n 0–1 vierasvoitto ei riittänyt mestaruuteen saakka.[8] Stuttgartilla oli joukkueista paras maaliero (+46, +39, +33), joten se voitti historiansa ensimmäisen Bundesliigan ja kaikkiaan kolmannen Saksan mestaruutensa.

2. Bundesliigaan putosivat suoraan Kickers Offenbach ja 1. FC Nürnberg. Karsijan paikalle sijoittui Eintracht Frankfurt, joka voitti kaksiosaisen karsinnan 2. Bundesliigan kolmanneksi sijoittunutta MSV Duisburgia vastaan yhteismaalein 6–1.[9][10]

Maalipörssin voitti Bayern Münchenin Karl-Heinz Rummenigge 26 maalillaan.[11]

Suomalaisista Bundesliigassa esiintyi ainoastaan Arminia Bielefeldin keskikenttäpelaaja Pasi Rautiainen.[12]

32. kierroksella tehtiin kaikissa peleissä yhteensä peräti 53 maalia[13], joka on Bundesliigan ennätys yhdeltä kierrokselta. Myös koko kauden maaliennätys laitettiin uusiksi, kun maaleja syntyi kaikkiaan 34 kierroksen aikana yhteensä 1084.

Joukkueet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joukkue Paikkakunta Stadion[14] Kapasiteetti[14]
Arminia Bielefeld Bielefeld Stadion Alm 35,000
VfL Bochum Bochum Ruhrstadion 40,000
Eintracht Braunschweig Braunschweig Stadion an der Hamburger Straße 38,000
SV Werder Bremen Bremen Weserstadion 32,000
Borussia Dortmund Dortmund Westfalenstadion 54,000
Fortuna Düsseldorf Düsseldorf Rheinstadion 59,600
Eintracht Frankfurt Frankfurt am Main Waldstadion 62,000
Hamburger SV Hampuri Volksparkstadion 80,000
1. FC Kaiserslautern Kaiserslautern Stadion Betzenberg 42,000
1. FC Köln Köln Müngersdorfer Stadion 61,000
Bayer 04 Leverkusen Leverkusen Ulrich-Haberland-Stadion 20,000
SV Waldhof Mannheim Ludwigshafen am Rhein Südweststadion * 75,000
Borussia Mönchengladbach Mönchengladbach Bökelbergstadion 34,500
FC Bayern München München Olympiastadion 80,000
1. FC Nürnberg Nürnberg Städtisches Stadion 64,238
Kickers Offenbach Offenbach am Main Bieberer Berg 30,000
VfB Stuttgart Stuttgart Neckarstadion 72,000
Bayer 05 Uerdingen Krefeld Grotenburg-Kampfbahn 28,000

(*) Waldhof Mannheim pelasi kotipelinsä Ludwigshafenin lähistöllä, koska heidän oma stadioninsa ei täyttänyt Bundesliigan vaatimuksia.

Sarjataulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

# Joukkue O V T H TM PM ME Pst Karsinta tai putoaminen
1. VfB Stuttgart 34 19 10 5 79 33 +46 48 Osallistumisoikeus Euroopan Cupin ensimmäiselle kierrokselle
2. Hamburger SV 34 21 6 7 75 36 +39 48 Osallistumisoikeus UEFA cupin ensimmäiselle kierrokselle
3. Borussia Mönchengladbach 34 21 6 7 81 48 +33 48 Osallistumisoikeus UEFA cupin ensimmäiselle kierrokselle
4. Bayern München 34 20 7 7 84 41 +43 47 Osallistumisoikeus Cup-voittajien cupin ensimmäiselle kierrokselle
5. SV Werder Bremen 34 19 7 8 79 46 +33 45 Osallistumisoikeus UEFA cupin ensimmäiselle kierrokselle
6. FC Köln 34 16 6 12 70 57 +13 38 Osallistumisoikeus UEFA cupin ensimmäiselle kierrokselle
7. Bayer Leverkusen 34 13 13 11 50 50 0 34
8. Arminia Bielefeld 34 12 13 15 40 49 -9 33
9. Eintracht Braunschweig 34 13 6 15 54 69 -15 32
10. FC Bayer 05 Uerdingen 34 12 7 15 66 79 -13 31
11. Waldhof Mannheim 34 10 11 13 45 58 -13 31
12. Kaiserslautern 34 12 6 16 68 69 -1 30
13. Borussia Dortmund 34 11 8 15 54 65 -11 30
14. Fortuna Düsseldorf 34 11 7 16 63 75 -12 29
15. VfL Bochum 34 10 8 16 58 70 -12 28
16. Eintracht Frankfurt 34 7 13 14 45 61 -16 27 Putoamiskarsintaan
17. Kickers Offenbach 34 7 5 22 48 106 -58 19 Putoaminen 2. Bundesliigaan
18. 1. FC Nürnberg 34 6 2 26 38 85 -47 14 Putoaminen 2. Bundesliigaan

[7]

Karsinta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Eintracht Frankfurt ja 2. Bundesliigan kolmanneksi sijoittunut MSV Duisburg pelasivat kaksiosaisen karsinnan paikasta 1. Bundesliigaan. Frankfurt voitti ottelusarjan yhteismaalein 6-1 ja piti Bundesliigapaikkansa.

1. kesäkuuta 1984 MSV Duisburg 0–5 Eintracht Frankfurt Wedaustadion, Duisburg
Raportti
Svensson Maali 23'

Müller Maali 53'
Falkenmayer Maali 68'
Tobollik Maali 78'
Krämer Maali 80'

Yleisömäärä: 29,000
Tuomari: Wilfried Heitmann (Drentwede)
5. kesäkuuta 1984 Eintracht Frankfurt 1–1 MSV Duisburg Waldstadion, Frankfurt
Müller Maali 83' Raportti
Schlipper Maali 80' Yleisömäärä: 42,000
Tuomari: Hans-Peter Dellwing (Trier)

Tulokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koti \ Vieras1 Bielefeld Bochum Braunschweig Werder Bremen Dortmund Düsseldorf Frankfurt Hamburg Kaiserslautern Köln Leverkusen Waldhof Mannheim Mönchengladbach Bayern Munich Nürnberg Offenbach Stuttgart Uerdingen
Bielefeld 2–1 0–0 2–0 0–0 1–3 2–1 0–1 3–2 1–2 3–0 1–1 2–2 1–3 1–0 3–1 0–0 3–1
Bochum 2–3 3–1 3–3 2–2 6–1 4–1 1–1 4–1 2–3 2–1 1–0 0–4 3–1 2–0 1–0 0–1 2–2
Braunschweig 2–0 3–1 1–2 5–0 4–1 4–3 0–0 4–0 2–2 0–0 3–2 3–1 1–2 1–0 4–4 1–0 1–2
Werder Bremen 3–0 5–2 4–0 2–1 2–0 2–3 0–0 1–1 1–0 3–0 5–0 2–0 3–2 2–0 8–1 1–3 5–2
Dortmund 1–0 1–1 0–2 2–3 6–0 2–0 1–2 1–0 0–0 3–0 4–1 4–1 1–1 3–1 4–1 0–3 2–1
Düsseldorf 0–0 1–1 4–0 3–4 7–0 4–2 2–3 1–5 2–0 2–2 1–2 4–1 4–1 2–1 5–0 3–0 1–1
Frankfurt 1–1 1–0 1–2 0–0 2–2 3–0 0–0 3–0 0–2 2–2 1–3 1–1 0–0 3–1 3–0 1–3 2–2
Hamburg 2–0 2–1 3–0 4–0 7–2 5–2 0–2 3–2 2–2 3–0 2–3 2–1 2–1 4–0 6–0 0–2 2–2
Kaiserslautern 6–0 2–0 3–1 3–3 2–2 5–2 1–0 0–2 2–2 3–0 2–0 0–2 0–1 4–2 1–1 2–2 5–2
Köln 2–3 3–0 2–1 1–4 5–2 1–0 7–0 1–4 1–4 2–0 2–0 1–2 2–0 3–1 1–0 2–2 3–0
Leverkusen 0–0 3–0 3–0 0–0 4–2 2–0 2–2 2–0 2–0 2–1 0–1 1–2 1–5 3–0 3–1 1–1 3–1
Waldhof Mannheim 0–2 3–3 2–2 2–0 4–1 1–1 1–1 0–1 2–0 2–2 0–3 2–3 0–0 1–0 6–1 2–2 1–4
Mönchengladbach 3–0 4–2 6–2 3–1 2–1 1–1 1–1 4–0 3–2 4–2 3–1 3–0 3–0 2–0 3–2 2–0 7–1
Bayern Munich 3–1 5–1 6–0 0–0 1–0 1–1 3–0 1–0 5–2 4–2 2–1 6–0 4–0 4–2 9–0 2–2 3–2
Nürnberg 2–0 3–1 4–2 2–0 0–2 2–1 0–0 1–6 3–4 1–3 2–3 0–0 1–3 2–4 4–0 0–6 2–4
Offenbach 2–2 2–2 1–2 3–7 0–0 5–1 2–1 0–4 3–2 2–0 0–2 0–2 4–3 2–3 3–1 1–2 3–2
Stuttgart 1–0 4–2 3–0 3–0 3–1 6–0 2–2 0–1 5–1 3–2 2–2 0–0 0–0 1–0 7–0 5–1 4–0
Uerdingen 1–3 1–2 4–0 0–3 2–1 1–3 5–2 3–1 3–1 4–6 2–1 1–1 1–1 1–1 1–0 4–2 3–2

Lähde: www.dfb.de
1 Kotijoukkue vasemmanpuoleisessa sarakkeessa.
Värit: Sininen = kotivoitto; Keltainen = tasapeli; Punainen = vierasvoitto.

Parhaat maalintekijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

26 maalia
20 maalia
19 maalia
18 maalia
17 maalia
16 maalia
15 maalia

[11]

Mestarijoukkue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

VfB Stuttgart
Maalivahdit: Helmut Roleder (29); Armin Jäger (6).

Puolustajat: Guido Buchwald (34 / 3); Bernd Förster (31 / 2); Karlheinz Förster (kapteeni; 29 / 2); Günther Schäfer (26 / 2); Hans-Peter Makan (24 / 1); Rainer Zietsch (10). Keskikenttäpelaajat: Hermann Ohlicher (32 / 8); Ásgeir Sigurvinsson Islanti (31 / 12); Karl Allgöwer (29 / 12); Kurt Niedermayeria (27 / 3); Andreas Müller (20 / 5); Thomas Kempe (13 / 1). Hyökkääjät: Peter Reichert (31 / 13); Walter Kelsch (29 / 3); Dan Corneliusson Ruotsi (28 / 12); Achim Glückler (1); Rudi Lorch(1).

(suluissa ottelut ja maalit)

Manageri: Helmut Benthaus.

[15]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]