Sahel (Burkina Faso)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Sahel
Sahelin maisemaa.
Sahelin maisemaa.
Sijainti
Sijainti
Valtio Burkina Faso
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Dori
Pinta-ala 36 166 km²
Väkiluku (2006) 968 442

Sahel on hallinnollinen alue (ransk. région) Burkina Fason pohjoisosassa. Sen pinta-ala on 36 166 neliökilometriä[1]. Aluella on 968 442 asukasta (vuonna 2006, väestönlaskenta)[2].

Maantiede ja ilmasto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sahelin alue muodostaa 13,2 % Burkina Fason pinta-alasta. Se rajoittuu etelässä Estin, Centre-Nordin ja Nordin alueisiin, pohjoisessa Maliin ja koillisessa Nigeriin.[1]

Alueen pinnanmuodostusta leimaavat dyynit, laaksot ja mäet. Jokia ovat Béli, Gorouol, Feildégassé eli Goudébo, Sirba, Yali ja Faga. Kasvillisuus on etupäässä aroa ja savannia.[3] Hyötykaivannaisiin kuuluvat kulta, rauta, mangaani ja kalkkikivi[4].

Seutu kuuluu Sahelin ja Sudanin ilmastovyöhykkeisiin. Vuotuinen sademäärää on 400–600 millimetriä. Sadekausi jatkuu vaihtelevasti kesä-heinäkuusta syys-lokakuuhun. Kuiva kausi kestää yhdeksästä kymmeneen kuukautta. Lämpötila vaihtelee kymmenen ja yli 43 asteen välillä.[3]

Hallinnollinen jako ja väestö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2001 perustettuun alueeseen kuuluu neljä provinssia: Séno, Soum, Oudalan ja Yagha. Ne käsittävät yhteensä 26 departementtia, neljä kaupunki- ja 22 maalaiskuntaa ja 556 kylää. Hallinnollinen keskus on Dori.[1]

Alueella asuu 6,9 % Burkina Fason väestöstä. Asukastiheys 26,8 henkeä neliökilometrillä on maan alhaisin.[5] Asukkaista 44 % on fulbeja, 10,6 % kurumboja, 10,3 % songhaita, 10,1 % gurmia, 10,1 % moseja ja 7,1 % tuaregeja[6]. Yleisimmät kielet ovat fulani (56,1 %), tamašek (13,3 %) ja moore (12,7 %)[7]. Vallitseva uskonto on islam (96,4 %). Lisäksi on animisteja (1,7 %), katolisia (0,7 %) ja protestantteja (0,5 %).[8]

Talous[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seudun pääelinkeinot ovat karjanhoito ja maanviljely. Kotieläimiä ovat naudat, lampaat, vuohet, kamelit, hevoset, aasit, siat ja siipikarja. Tärkeimmät viljelyskasvit ovat hirssi, durra, maissi, riisi ja vihannekset. Myytäväksi kasvatetaan vähän seesamia ja maapähkinää. Lisäksi hyödynnetään metsiä sekä harjoitetaan metsästystä, käsityöammatteja ja kaupankäyntiä. Teollisuutta alueella ei ole juuri lainkaan. Kultaa kaivetaan perinteisin menetelmin. Matkailu on vähäistä.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Cadre, s. 6.
  2. Recensement, s. 62.
  3. a b Cadre, s. 7.
  4. Cadre, s. 24.
  5. Recensement, s. 21–22.
  6. Cadre, s. 8.
  7. Recensement, s. 91.
  8. Recensement, s. 95.
  9. Cadre, s. 13–25.