S/S Tarjanne
S/S Tarjanne | |
---|---|
Tyyppi | Höyrykäyttöinen matkustaja-alus |
Lippuvaltio | Suomi |
Kotipaikka | Tampere |
IMO-numero | 8,634,792.0 |
Omistaja | Runoilijan tie Oy |
Aiemmat omistajat | Höyrylaiva Osuuskunta Tarjanne, Ruovesi 1908–1967 |
Rakennustelakka |
Lehtoniemi & Taipale, Lehtoniemen konepaja, Joroinen Kokoamispaikka: Mäkitalonlahden ranta, Vilppula |
Tilattu | 1905 |
Kölinlasku | 1907 |
Vesillelasku | 1908 |
Luovutettu | 1908 tammikuu |
Tekniset tiedot | |
Pituus | 29,45 m |
Leveys | 6,25 m |
Syväys | 2,39 m |
Bruttovetoisuus | 1372 brt |
Bruttovetoisuus (GT) | 133 |
Koneisto | Trippeli-höyrykone |
Koneteho | 300 ihv kW |
Nopeus | 18,74 km/h |
Nopeus | Matkanopeus noin 9,5 kn |
Hyttejä | Asiakkaille 4, henkilökunnalle 4 |
Miehistö | Neljä + ravintolahenkilökunta. |
S/S Tarjanne (IMO 86347920) on vuonna 1908 rakennettu höyrylaiva. Tarjanne on palvellut Näsijärvellä matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Nykyään alus liikennöi vuoropäivinä Tampereelta Näsijärven ja Muroleen kanavan kautta Ruovedelle ja sieltä Virroille. Sen kulkureitti Tampereelta Virroille tunnetaan nimellä Runoilijan tie. Alus palvelee myös risteilyliikenteessä.
Alus on Suomessa viimeinen pitkän linjan matkustajahöyrylaiva ja maailman vanhin edelleen liikenteessä oleva alkuperäistä reittiä kulkeva matkustajahöyrylaiva. Siinä on 115 matkustajapaikkaa, ja miehistöä 4 + ravintolahenkilökunta. Yläkerran ravintola on muutettu nykyiseen asuunsa vuonna 1916 Akseli Gallen-Kallelan suunnittelemana. Vuoteen 1956 asti yläkannella oli toisen luokan hyttejä ja alakannella kolmannen luokan hyttejä. Laivaan on tehty pienemmät peruskorjaukset vuosina 1956 ja 1962. Mittava peruskorjaus tehtiin 2006-2007 ja saatettiin loppuun 2008. Rahapulan vuoksi ei korjauksia kuitenkaan saatu toteutetuiksi alkuperäisten suunnitelmien laajuudessa.
Käyttöhistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarjanne oli pakko-otettuna Venäjän laivaston Näsijärvellä purjehtineeseen osastoon, jolloin se aseistettiin tykillä. Laiva riisuttiin aseista talvella 1918, ja tykki siirrettiin käytettäväksi Suomen sisällissodassa. Tarjanne liikennöi ennen yhdessä S/S Pohjolan kanssa Tampere–Virrat-väliä. Vuonna 1929 Tarjanne oli HL Kurun pelastustöissä mukana, kun HL Kuru upposi Tampereella Siilinkarin lähellä.
Muita tietoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kattila: 2 MW
- Polttoaine: Koivuhalot (talvi 2022-2023), aiemmin kevyt polttoöljy (Öljypolttimet asennettu vuonna 1964, alun perin haloilla lämmitettävä, myös kivihiiltä käytetty esimerkiksi vuonna 1937)
- Liikennöinti: Tampere–Ruovesi–Virrat–Ruovesi–Tampere, Risteilyjä Virroilla ja Tampereella
- Matkustajapaikkoja: 115
- Varusteet: Ravintola 82 paikkaa
Alus kuuluu Museoviraston perinnelaivarekisteriin ja se on Suomen Höyrypursiseuran alusrekisterissä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla/lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- S/S Tarjanteen esittely (Arkistoitu – Internet Archive)
- http://www.elka.fi/nayttelyt/laivat/laivasivut/tarjanne.html (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen Höyrypursiseura
- Risto Hyvärinen - Höyrykoneen toiminta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ylen Elävä arkisto: Suvipäivä välkkyvillä vesillä
- Höyrylaiva Tarjanteen lyhyt historia