Ruokopuntarpää

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruokopuntarpää
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Kladi: Siemenkasvit Spermatophyta
Kladi: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Kladi: Yksisirkkaiset
Kladi: Commelinids
Lahko: Poales
Heimo: Heinäkasvit Poaceae
Suku: Puntarpäät Alopecurus
Laji: arundinaceus
Kaksiosainen nimi

Alopecurus arundinaceus
Poir.

Katso myös

  Ruokopuntarpää Wikispeciesissä
  Ruokopuntarpää Commonsissa

Ruokopuntarpää (Alopecurus arundinaceus) on puntarpäihin kuuluva monivuotinen heinäkasvilaji.

Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokopuntarpää kasvaa 50–120 senttimetriä korkeaksi. Heinä on pitkärönsyinen. Korret ovat pystyjä–kohenevia, kaljuja. Lehtilapa on 5–13 millimetriä leveä, usein sinertävä, litteä, pitkäsuippuinen, kalju. Lehtitupet, varsinkin ylin, ovat pulleita. Kieleke on 3–6 mm pitkä ja suippo. Kukinto on tiheä, liereä, tähkämäinen röyhy, 3–6 cm pitkä ja 8–15 mm leveä. Tähkylät ovat 4–5 mm pitkiä, litteitä sekä yksikukkaisia. Kaleet ovat suippoja, kolmisuonisia, tyvipuoliskosta yhdiskasvuisia, sinivihreitä-mustahkoja, selkä karvainen, kärkiosasta ulos kaartuva. Ulkohelve on viiston tylppä, vihneetön tai vihneellinen; vihne on suora, helpeen keskustasta lähtevä, 3–4 mm, kaleitten kärkien yli ulottuva.[2][3]

Ruokopuntarpää risteytyy muiden puntarpäälajien kanssa. Suomessa esiintyy ruoko- ja polvipuntarpään sekä ruoko- ja nurmipuntarpään välisiä risteymiä.[3]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokopuntarpäätä esiintyy alkuperäisenä Euroopassa ja laajasti Aasiassa lukuun ottamatta eteläosaa.[4]

Esiintyminen Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruokopuntarpää on melko yleinen, yleisin se on Ahvenanmaalla. Sitä esiintyy rannikoilla itäiseltä Suomenlahdelta Vaasan korkeudelle ja erikseen sisämaassa pääosin alueella Pohjois-PohjanmaaKainuuKoillismaa. Pohjoisimmat kasvupaikat ovat Savukosken Soklissa.[3][5] Ruokopuntarpää kasvaa yleisimmin merenrantaniityillä tai muuten rannoilla. Pohjoisen Suomen sisämaaesiintymien elinympäristöjä ovat myös pihat ja pientareet, Savukoskella ultraemäksiset soistumat.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Alopecurus arundinaceus IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
  2. Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö: Ruokopuntarpää (Alopecurus arundinaceus)
  3. a b c d Hämet-Ahti, Leena, Suominen, Juha, Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti (toim.): Retkeilykasvio, 4. uudistettu painos. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, 1998. ISBN 951-45-8167-9.
  4. Plants of the World Online: Alopecurus arundinaceus (englanniksi) Viitattu 1.10.2021.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T.: Kasviatlas 2016: Suomen putkilokasvien levinneisyyskartasto (Ruokopuntarpää Alopecurus arundinaceus) 2017. Helsinki: Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo. Viitattu 1.10.2021.