Rodullistaminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

[1]

Rodullistaminen eli etnisoiminen on sosiologiassa prosessi, jolla etniset tai "rodulliset" identiteetit liitetään sellaisiin suhteisiin, sosiaalisiin käytäntöihin tai ryhmiin, jotka eivät itseään sellaisiksi kuvailleet.[2] Rodullistaminen kuvaa prosessia, jonka kautta tiettyjen ryhmien ajatellaan muodostavan tärkeitä biologisia ryhmiä ja sukulinjoja, jotka ovat muodostuneet sen seurauksena, että ryhmä on ollut erossa muista ihmisryhmistä, ja joiden jäsenyys siirtyy biologisen syntyperän kautta.

Rodullistamisen käsitteen ei ole tarkoitus vahvistaa käsitystä biologisten "ihmisrotujen" olemassaolosta, vaan sen sijaan purkaa ja kyseenalaistaa vakiintuneita rotuoppeihin perustuvia käsityksiä. Rodullistamisen teoria asettaa kyseenalaiseksi käsityksen "roduista" luonnollisina biologisina ryhminä. Rodullistamisen teorian mukaan ajatus "rotujen" olemassaolosta on syntynyt rodullistamisen prosessin kautta, jossa rodullistajat ovat luokitelleet eri ihmisiä eri rotuihin, eli rodullistaneet ihmisiä esimerkiksi "mustaksi roduksi", valkoiseksi roduksi", "arjalaiseksi roduksi" tai "juutalaiseksi roduksi". Yksittäistä ihmistä rodullistetaan, kun häntä pidetään jonkin "rodun" jäsenenä, ja tämä "rotu" ymmärretään selkeäksi sukulinjaan perustuvaksi biologiseksi ryhmäksi, joka periytyy syntyperän kautta ja joka on syntynyt ihmisryhmien ollessa pitkiä aikoja erillään toisistaan. Rodullistaminen riippuu täysin paikasta ja ajasta, esimerkiksi Michael Root on kuvannut tätä ilmiötä näin: "Jotkut miehet jotka ovat nyt mustia New Orleansissa olisivat olleet siellä jokin aika sitten octorooneja ja olisivat nyt Brasiliassa valkoisia".[1]

Ihmiset ovat myös itse rodullistaneet itseään, ja ihmisten itserodullistaminen saattaa vaikuttaa siihen, miten muut rodullistavat hänet. Esimerkki tästä on yhdysvaltalainen Rachel Dolezal, joka identifioituu "mustaksi" ja rodullisti itseään "mustaksi", mikä johti siihen, että myös muut ihmiset alkoivat rodullistaa häntä "mustaksi", vaikka hän ei täyttänyt syntyperänsä puolesta yhdysvaltalaisia kriteereitä "mustalle" rodulle. Kun tieto hänen syntyperästään levisi, ihmiset lakkasivat rodullistamasta häntä "mustaksi" ja alkoivat rodullistaa häntä "valkoiseksi". Vallitsevat ryhmät voivat myös rodullistaa itseään esimerkiksi "arjalaiseksi roduksi" pönkittääkseen omaa asemaansa. Vastaavasti alistetut ryhmät voivat puolustaa oikeuksiaan rodullistaen itseään esimerkiksi "mustiksi" tai "värillisiksi".

Rodullistamisen käsite voidaan liittää myös sosiaalisiin rakenteisiin, ja asioihin kuten hiustyyleihin, jos nämä liitetään yhteiskunnallisten ryhmien toimesta johonkin rodullistettuun ryhmään. Esimerkki tästä on twerkkaus, joka usein rodullistetaan liittämällä se rodullistettuun ryhmään, jota kutsutaan "mustaksi roduksi".[1]

Rodullistamisen teorian tavoite on muodostaa vaihtoehtoinen tapa sosiologiassa yleiselle puhetavalle, jossa ryhmistä puhutaan rotuina ja niistä käytetään nimityksiä kuten "valkoinen" tai "aasialainen". Sen ongelmana on muun muassa, että maallikot useimmiten ymmärtävät näiden rotuihin viittaavien sanojen kuvaavan biologisia rotuja, eikä sosiaalisia ilmiöitä kuten on usein tarkoitus, mikä johtaa väärinymmärryksiin ja rotujen reifikaatioon. Näissä konteksteissa rotupuhe yleensä vahvistaa ja levittää käsityksiä roduista luonnollisina biologisina ryhminä, vaikka puhuja olisikin tarkoittanut sosiaalista ilmiötä. Sen sijaan ehdotetaan käytettäväksi termejä kuten "rodullistettu ryhmä", "valkoiseksi rodullistetut" ja "aasialaiseksi rodullistetut".

Rodullistaminen (tai etnisoiminen) syntyy usein ryhmän vuorovaikutuksessa toisen ryhmän kanssa, jonka se hallitsee ja johon se liittää rodullisen identiteetin pysyvää hallitsemista varten. Vaikka rodullistaminen syntyy usein hallitsemisesta, rodullistettu ryhmä usein vähitellen samastuu osoitettuun identiteettiin tai jopa omaksuu sen, ja se alkaa itse kuvata itseään siihen liitetyillä ominaisuuksilla. Tällaiset prosessit ovat olleet yleisiä kautta historian imperialismin, nationalismin sekä rotujen ja etnisissä hierarkioissa.lähde? Rodullistamista käytetään usein synonyyminä rotujen muodostamiselle, mutta tämä ei ole käsitteen alkuperäinen merkitys. Rodullistaminen tulisi sen sijaan ymmärtää prosessina, joka luo rodullistettuja ryhmiä ei "rotuja". Rodullistamisen käsitettä ovat kritisoineet useat sosiologit. Esimerkiksi David Theo Goldberg on kritisoinut rodullistamista sillä perusteella, että sen käyttö on usein hyvin epämääräistä ja sitä käytetään eri merkityksissä, ja joskus se on täysin tyhjä retorinen ele, jolla ei ole merkitystä lainkaan. Rattansi taas kritisoi rodullistamisen käsitettä siitä, ettei se ota kantaa siihen, mikä on rasismia ja mikä ei ole rasismia, eikä auta kysymyksessä, millä strategioilla rodullistamisen prosessi voitaisiin perua tai kääntää yhteiskunnallisia prosesseja luomaan roduttomuutta sen sijaan että ne loisivat rotuja. Barbara Fields kritisoi rodullistamisen käsitettä siitä, että se kuvaa suurta määrää äärimmäisen erilaisia prosesseja, joita hyvin erilaiset rodullistajat tekevät, mikä tekee siitä epäselvän käsitteen. [1][3]

Rasismin vanha ja uusi määritelmä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Rasismi

Rasismi oli vanhan määritelmän mukaan teoria tai ideologia, joka perustui oletuksiin ihmisrotujen olemassolosta, ihmisten fyysisten ja psyykkisten erojen perinnöllisyydestä ja toisistaan riippuvuudesta. Arveltiin, että yksilön ominaisuudet määrittää tiettyyn ryhmään kuuluminen ja että on olemassa rotujen hierarkia ja että politiikan täytyy perustua tietoon. Rasismin ilmenemismuotoja olivat esimerkiksi rasististen ryhmien ja yksilöiden lentolehtiset ja lehtikirjoitukset, elokuvat, musiikki (sanoitus), puheet ja kirjallisuus.[4]

Rasismin uuden määritelmän mukaan ihmisryhmien, kuten maahanmuuttajien tai vähemmistöjen rodullistaminen eli esittäminen rodun kaltaisina ryhminä tapahtuu kulttuuristen piirteiden, kuten esimerkiksi uskonnon, kielen tai tapojen perusteella. Siihen kuuluu näin muodostettujen ryhmien aliarvostaminen ja halveksunta. Se ilmenee muun muassa halveksivina puheina tai kirjoituksina Suomessa esimerkiksi juutalaisista, venäläisistä, somaleista, saamelaisista, romaneista tai yleensä maahanmuuttajista tai vähemmistöistä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Adam Hochman: Racializations: a Defense of the Concept. Ethnic and Racial Studies, lokakuu 2018.
  2. Michael Omi ja Howard Winant: Racial Formation in the United States: From the 1960s to the 1980s, s. 64. Routledge & Kegan Paul, 1986. ISBN 978-0-7102-0970-2. Teoksen verkkoversio. "We employ the term racialization to signify the extension of racial meaning to a previously racially unclassified relationship, social practice, or group."
  3. Abdulkarim, Maryan: Mustien ihmisten sielusta Maailman Kuvalehti. 7-8 2015. Kepa ry. Viitattu 6.4.2016.
  4. a b Rasismin eri muotoja Punainen Risti. 2012. Suomen Punainen Risti. Viitattu 6.4.2016.