Perinnöllisyys

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Perinnöllisyys tarkoittaa ominaisuuksien periytymistä suvullisessa lisääntymisessä eliöltä sen jälkeläisille. Se on evoluution keskeinen mekanismi ja mahdollistaa esimerkiksi eläinten ja kasvien jalostuksen villityypistä poikkeaviksi roduiksi ja lajikkeiksi.

Perinnöllisyys perustuu eliöiden kaikissa soluissa olevaan geeneihin, jotka määräävät sekä lajin yhteiset että kunkin yksilön ainutlaatuiset, synnynnäiset, perinnölliset ominaisuudet. Saman lajin yksilöillä on samat geenit, mutta kukin geeni voi saada eri muotoja. Yksilö perii geenimuotoja vanhemmiltaan, ja niiden yhdistelmistä syntyy kunkin yksilön ainutkertainen perimä.[1]

Meioosissa geenit jakautuvat sukusoluihin, jotka parittelun kautta muodostavat toisen yksilön sukusolujen kanssa uuden yksilön (jälkeläisen) solumateriaalin. Näin jälkeläisen oma geenimateriaali sisältää sen molempien vanhempien geenimateriaalia, ja jälkeläisen ominaisuuksissa on molempien vanhempien piirteitä.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heredity Encyclopedia Britannica. Viitattu 17.6.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.