Ihmisen ihonväri

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Ihonväri)
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kartta ”alkuperäisten populaatioiden” ihonvärin vaihtelusta Renato Biasuttin keräämänä ennen 1940-lukua.

Ihmisen ihonväri voi vaihdella erittäin tummanruskeasta vaaleaan. Nykyihminen (Homo sapiens) kehittyi trooppisessa Afrikassa tummaihoisena. Evoluutio on tuottanut vuosituhansien kuluessa vaaleamman ihonvärin, sopeuman oloihin, joissa auringon UV-säteilyä on vähemmän. Vaalea ihonväri on kehittynyt ihmisille vasta heidän vaellettuaan Afrikasta viileämmän ilmaston vyöhykkeille. Toisaalta geenipoolissa on säilynyt mahdollisuus ihonvärin tummentumiselle, kun ihmiset ovat vaeltaneet Beringinsalmen kautta Etelä-Amerikkaan takaisin päiväntasaajalle. Yleisesti ottaen päiväntasaajalta poispäin mentäessä auringonsäteilyn määrä vähenee ja ihmisten ihonväri vaalenee. Ihonväri on kehittynyt suojaamaan Auringon haitalliselta UV-säteilyltä ja foolihapon hajoamiselta, mutta silti sallimaan D-vitamiinin muodostumisen iholla auringonvalon vaikutuksesta. Vaaleaihoiselle ihmisille ihosyöpävaara on korkeampi päiväntasaajan seudulla, kun taas tummaihoinen voi kärsiä pohjoisen pimeydessä D-vitamiinin puutoksesta. Keskimäärin naisilla on hieman vaaleampi iho kuin miehillä, mikä voi johtua suuremmasta kalsiumin tarpeesta raskauden ja imettämisen aikana. Melaniini on ihon väriaine.

Ihonväri on myös yksi silmiinpistävimmistä ihmisen ominaisuuksista. Aiemmin ihmisiä on eroteltu ihonvärin perusteella eri rotuihin.

Ihonvärin biologiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ihon epidermiksen melanosyytit tuottavat pigmenttijyväsiä, melanosomeja, joiden sisältämä melaniini erittyy keratinosyytteihin. Melanosyyttien määrä eriväristen ihmisten välillä on miltei vakio, mutta vaaleaihoisilla melanosomit ovat keskittyneet tyvikerrokseen, kun taas tummaihoisilla niitä löytyy kaikista epidermiksen kerroksista. Lisäksi vaaleaihoisilla melaniini hajoaa nopeammin lysosomaalisen toiminnan johdosta.[1]

Iän mukana ihonväri vaalenee, sillä melanosyyttien määrä vähenee. Albinismissa melaniinin tuotanto on entsyymipuutoksen vuoksi häiriintynyt, jolloin iho ja hiukset jäävät hyvin vaaleiksi.[1]

Ihoa voi valkaista kemiallisesti esimerkiksi voiteella, joka vähentää melaniinin tuotantoa.[2]

Vaalean ihon alkuperä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Erittäin todennäköisesti eurooppalaisten ja itäaasialaisten vaaleaihoisuus on kehittynyt toisistaan riippumatta erilaisin geneettisin mekanismein.[3] Vaaleaihoisuus johtuu muutamista geeneistä (mm. ASIP, MATP, TYR, OCA2 ja MC1R). Erityisesti geeni SLC24A5 säätelee eurooppalaisilla tumman melaniinin määrää ihossa. SLC24A5-geenistä on kuitenkin vaaleilla itäaasialaisilla ja tummilla afrikkalaisilla sama versio, joten se ei yksinään voi selittää kaikkea ihmiskunnassa esiintyvää vaaleaihoisuutta[4].

Eurooppalaiset ihmiset ovat maapallolla vaaleaihoisimpia. Mutaationopeuden arvioinnin perusteella eurooppalaisten SLC24A5-geeniversio on syntynyt todennäköisimmin 5 300–6 000 vuotta sitten ja aikaisintaan 12 000 vuotta sitten. Vaaleaihoisuudesta tuli etu maanviljelyn levitessä Lähi-idästä Eurooppaan. D-vitamiinia on eläintuotteissa, erityisesti kaloissa, maksassa, munissa ja maidoissa, mutta viljalla ja juureksilla elävän ihmisen täytyy valmistaa D-vitamiininsa itse ihossaan. Metsästyksestä siirtyminen maanviljelyyn vähensi eurooppalaisten D-vitamiinin saantia ravinnosta ja auringonsäteilyn aiheuttama D-vitamiinin tuotanto ihossa tuli entistä tärkeämmäksi.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Ross, Michael H.; Pawlina, Wojciech: Histology: A Text and Atlas. Lippincott Williams & Wilkins, 2006. ISBN 0-7817-7221-4.
  2. Arja-Leena Paavola: Aina väärä ihonväri 4/2012. Kemia-lehti. Viitattu 7.1.2013.
  3. Genetic Evidence for the Convergent Evolution of Light Skin in Europeans and East Asians
  4. a b Tiede 6/2007 s.6