Rinnehopeatäplä

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rinnehopeatäplä
Argynnis niobe -01 (xndr).jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Päiväperhoset Papilionoidea
Heimo: Täpläperhoset Nymphalidae
Alaheimo: Kaposiivet ja hopeatäplät Heliconiinae
Suku: Argynnis
Laji: niobe
Kaksiosainen nimi

Argynnis niobe
(Linnaeus, 1758)

Katso myös

 Commons-logo.svg Rinnehopeatäplä Commonsissa

Rinnehopeatäplä (Argynnis niobe) on suurikokoinen ruskehtavan hopeatäpläinen perhoslaji. Se on läheistä sukua ketohopeatäplälle (Argynnis adippe), mutta on tätä hivenen pienempi.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kookas hopeatäplä, joka muistuttaa hyvin paljon ketohopeatäplää sekä hieman vähemmän orvokkihopeatäplää, eikä lajin tunnistaminen lentävästä yksilöstä ole luotettavaa. Koiraan siipien pohjaväri on kirkkaan oranssi, naaraalla ruskeampi. Koiraan etusiiven yläpinnalla toiseksi ja kolmanneksi takimmaisen siipisuonen kohdalla on hädin tuskin näkyvä määrä mustaa kehnää. Naaralla siiven tyviosassa on laajalti kehnää, jossa on sinertävä sävy. Molemmilla sukupuolilla etusiiven ulkoreuna on kaartuu hivenen sisäänpäin. Keskeisenä tuntomerkkinä takasiiven alapinnan ulkosarakkeessa on viisi punaruskeaa, rengasmaista silmätäplää, joista keskimmäinen on selvästi muita pienempi. Lisäksi siiven reunan vaaleita laikkuja ulkoreunan puolelta reunustava viiru on tummanruskea ja hyvin terävä. Takasiipien alapinnalla on laajoja, nähes nelikulmaisia vaaleita täpliä, mutta värimuodolla f. eris ne ovat vaaleankeltaiset. Täplien väliset alueet ovat ruskeat. Siiven tyvessä olevista neljästä vaaleasta täplästä uloimmaisen keskus on usein musta.[1][2][3]

Levinneisyys ja lentoaika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tavataan suurimmassa osassa Eurooppaa, ei kuitenkaan Skandinavian pohjoisosissa. Idässä alue jatkuu Turkkiin ja Iraniin.[4] Suomessa levinneisyys rajoittuu Vaasa-Tampere-Joensuu-linjan eteläpuolelle, mutta runsas perhonen on vain saaristossa Turusta Hankoon.[5] Perhoset lentävät kesäkuun lopulta elokuun alkupuolelle.[6][7]

Elinympäristö ja elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rinnehopeatäplä viihtyy hiekkapohjaisilla kedoilla, metsäaukeilla ja etelänpuoleisilla kalliorinteillä, joilla on runsaasti kukkia. Se on elinpaikkansa suhteen ilmeisesti kovin vaatelias ja esiintymät ovat paikoittaisia. Perhoset käyvät ahkerasti kukissa.[4][8][9]

Perhosen elintavat tunnetaan lähinnä Keski-Euroopasta[9]. Naaras laskee munat yksitellen jäkälille lähelle ravintokasvia ja toukka talvehtii kuoriutumattoman munan sisällä. Toukka kuoriutuu munasta varhain keväällä ja toukan kehitys kestää puolestatoista kuukaudesta kahteen kuukauteen. Se on yöaktiivinen, piilottelee selvästi enemmän kuin lähilajien toukat ja koteloituu ravintokasvista riippuvaan koteloon lähelle maanpintaa. Kotelovaihe kestää vajaan kuukauden.[5][4][9]

Norjassa laji on luokiteltu vaarantuneeksi (VU)[4], Ruotsissa silmälläpidettäväksi (NT)[10]. Suomessa se ei ole uhanalainen.

Ravintokasvi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toukka käyttää ravinnokseen orvokkeja esimerkiksi aho-orvokkia (Viola canina) ja metsäorvokkia (Viola riviniana).

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]