Riccardo Calafiori
| |||
| Henkilötiedot | |||
|---|---|---|---|
| Koko nimi | Riccardo Calafiori | ||
| Syntymäaika | 19. toukokuuta 2002 | ||
| Syntymäpaikka | Rooma, Italia | ||
| Pelipaikka | puolustaja | ||
| Pituus | 188 senttimetriä | ||
| Seura | |||
| Seura | Bologna | ||
| Pelinumero | 33 | ||
| Junioriseurat | |||
| –2020 | Roma | ||
| Seurat | |||
| Vuodet | Seura | O | (M) |
| 2020–2022 | Roma | 10 | (0) |
| 2022 | → Genoa (laina) | 3 | (0) |
| 2022–2023 | Basel | 23 | (0) |
| 2023– | Bologna | 30 | (2) |
| Maajoukkue | |||
| 2017 | Italia U15 | 4 | (0) |
| 2017–2018 | Italia U16 | 6 | (1) |
| 2018 | Italia U17 | 3 | (1) |
| 2020 | Italia U19 | 2 | (0) |
| 2022 | Italia U20 | 2 | (0) |
| 2021–2024 | Italia U21 | 7 | (0) |
| 2024– | Italia | 3 | (0) |
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 17. kesäkuuta 2024.[1]
| |||
Riccardo Calafiori (s. 19. toukokuuta 2002 Rooma) on italialainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan puolustaja. Hän edustaa Italian Serie A:ssa pelaavaa Bolognaa ja kuuluu myös Italian maajoukkueeseen.[1]
Seurajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Calafiori on AS Roman kasvatti. Hän pelasi seuran edustusjoukkueessa ensimmäistä kertaa 1. elokuuta 2020 Serie A:n kauden 2019–2020 viimeisen kierroksen ottelussa Juventusta vastaan. Calafiori debytoi Eurooppa-liigassa 26. marraskuuta 2020 CFR Clujia vastaan ja ensimmäisen maalinsa Roman paidassa hän teki viikkoa myöhemmin Eurooppa-liigassa Young Boysia vastaan. Calafiori pelasi kaudella 2020–2021 kolme pääsarjaottelua sekä viisi Eurooppa-liigan ottelua.[1]
Syyskaudella 2021 Calafiori pelasi Romassa kuusi pääsarjaottelua ja kolme Konferenssiliigan ottelua. Tammikuussa 2022 Calafiori siirtyi loppukauden mittaisella lainasopimuksella Genoaan. Hän jäi kuitenkin Genoassa vähälle vastuulle ja pelasi seurassa kolmessa ottelussa vain 80 minuuttia.[1]
Elokuussa 2022 Calafiori siirtyi Romasta sveitsiläiseen FC Baseliin kolmivuotisella sopimuksella.[2] Calafiori pelasi Baselissa yhteensä 38 ottelua, joissa hän teki yhden maalin ja antoi kolme maalisyöttöä.[1]
Calafiori siirtyi elokuussa 2023 Baselista kotimaansa pääsarjan Bolognaan nelivuotisella sopimuksella.[3] Kaudella 2023–2024 Calafiori nousi Bolognassa avainpelaajaksi, kun seura sijoittui Serie A:ssa viidenneksi ja eteni Mestarien liigaan ensimmäistä kertaa kauden 1964–1965 jälkeen. Hän pelasi kaudella 30 pääsarjaottelua, joissa hän teki kaksi maalia ja antoi viisi maalisyöttöä.[4] Toukokuussa 2024 Calafiori valittiin Serie A:n kuukauden pelaajaksi.[5]
Maajoukkueura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Calafiori pelasi useissa eri Italian juniorimaajoukkueissa vuosina 2017–2024. Italian A-maajoukkueessa hän pelasi ensimmäistä kertaa 4. kesäkuuta 2024 ystävyysottelussa Turkkia vastaan, jossa hän tuli vaihdosta kentälle Federico Dimarcon tilalle ottelun 85. minuutilla.[1]
Calafiori valittiin Italian joukkueeseen kesän 2024 EM-kilpailuihin ja pelasi täydet minuutit voitollisessa avausottelussa Albaniaa vastaan, joka oli myös hänen ensimmäinen kilpailullinen maaottelunsa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Riccardo Calafiori Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ Mattioli, Andy: Report: Riccardo Calafiori set to join FC Basel on permanent deal from Roma RomaPress. 30.8.2022. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Young, Peter: Calafiori ready to sign for Bologna from Basel Football Italia. 29.8.2023. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ Gokal, Mehdi: Tottenham hold talks with Italian club regarding transfer of highly-rated defender Yardbarker. 16.6.2024. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
- ↑ RICCARDO CALAFIORI “EA SPORTS FC PLAYER OF THE MONTH” FOR MAY legaseriea.it. 23.5.2024. Serie A. Viitattu 17.6.2024. (englanniksi)
1 Donnarumma | 2 Di Lorenzo | 3 Dimarco | 4 Buongiorno | 5 Calafiori | 6 Gatti | 7 Frattesi | 8 Jorginho | 9 Scamacca | 10 Pellegrini | 11 Raspadori | 12 Vicario | 13 Darmian | 14 Chiesa | 15 Bellanova | 16 Cristante | 17 Mancini | 18 Barella | 19 Retegui | 20 Zaccagni | 21 Fagioli | 22 El Shaarawy | 23 Bastoni | 24 Cambiaso | 25 Folorunsho | 26 Meret | Valmentaja Spalletti