Reetta Toivanen
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Reetta Johanna Toivanen (s. 1969 Helsinki)[1] on suomalainen tutkija, joka on toiminut kestävän kehityksen alkuperäiskansatutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa 15. maaliskuuta 2018 lähtien.[2] Hän väitteli tohtoriksi Berliinin Humboldt-yliopistossa vuonna 2000.[1]
Toivanen toimi Ihmisoikeusliiton puheenjohtajana vuosina 2015–2019.[3] Hän on puhunut julkisuudessa saamelaisten ihmisoikeuksien puolesta.[4][5] Hän arvosteli Marinin hallituksen esittämää saamelaiskäräjälain muutosta, koska hänen mukaansa se olisi loukannut niitä itsensä saamelaisiksi kokevia ihmisiä, jotka ovat menettäneet saamen kielen suomalaistamistoimien vuoksi.[6]
Julkaisut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Reetta Toivanen: Minderheitenrechte als Identitätsressource? Die Sorben in Deutschland und die Saamen in Finnland. Münster, Saksa: LIT Verlag, 2001.
- Martin Scheinin ja Reetta Toivanen (toim.): Rethinking Non-discrimination and Minority Rights. Turku: Åbo Akademi, 2004.
- Anja Mihr, Artur Mkrtichyan, Claudia Mahler ja Reetta Toivanen (toim.): Armenia: A Human Rights Perspective for Peace and Democracy. Potsdam, Saksa: Potsdamin yliopisto, 2005.
- Reetta Toivanen ja Claudia Mahler: Menschenrechte im Vergleich der Kulturen. Nordhausen, Saksa: Traugott Bautz, 2006.
- Claudia Mahler, Anja Mihr ja Reetta Toivanen: The United Nations Decade for Human Rights Education and the Inclusion of National Minorities. Bern: Peter Lang, 2009.
- Dagmar Richter, Ingo Richter, Reetta Toivanen ja Iryna Ulasiuk (toim.): Language Rights Revisited: The Challenge of Global Migration and Communication. Oisterwijk, Alankomaat: Wolf Publishers, 2012.
- Heiko F. Marten, Michael Rießler, Janne Saarikivi ja Reetta Toivanen (toim.): Cultural and Linguistic Minorities in the Russian Federation and the European Union: Comparative Studies on Equality and Diversity. Berliini: Springer, 2015.
- Johanna Laakso, Anneli Sarhimaa, Sia Spiliopoulou Åkermark ja Reetta Toivanen: Towards Openly Multilingual Policies and Practices: Assessing Minority Language Maintenance Across Europe. Bristol, Englanti: Multilingual Matters, 2016.
- Reetta Toivanen ja Janne Saarikivi (toim.): Linguistic Genocide or Superdiversity? New and Old Language Diversities. Bristol, Englanti: Multilingual Matters, 2016.
- Florian Stammler ja Reetta Toivanen (toim.): Young People, Wellbeing and Sustainable Arctic Communities. Abingdon, Englanti: Routledge, 2021. https://doi.org/10.4324/9781003110019
- C. Parker Krien ja Reetta Toivanen (toim.): Situating Sustainability: A Handbook of Contexts and Concepts. Helsinki: Helsinki University Press, 2021. http://hdl.handle.net/10138/338986
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Professor Reetta Toivanen: Sustainable development also requires listening to indigenous peoples, Helsingin yliopisto, 20.11.2018, viitattu 10.3.2023.
- ↑ Täytetyt professorin tehtävät, Helsingin yliopisto, arkistoitu 4.8.2018.
- ↑ Maija Jäppinen Ihmisoikeusliiton puheenjohtajaksi, Ihmisoikeusliitto, 8.5.2019, viitattu 10.3.2023.
- ↑ Reetta Toivanen ja Matti Jutila: Kuka kuuntelee saamelaisia?, Voima, 1.7.2016, viitattu 10.3.2023.
- ↑ Juha Merimaa: Professori Reetta Toivanen: Kestävä kehitys edellyttää myös alkuperäiskansojen kuuntelemista, Helsingin yliopisto, 20.11.2018, viitattu 10.3.2023.
- ↑ Reetta Toivanen ja Lauri Hannikainen: Miksi saamelaisen määritelmä on niin kuuma kysymys Suomessa?, Helsingin Sanomat, 8.11.2022, viitattu 10.3.2023. "Nyt käräjälain muutosehdotuksesta ovat huolissaan etenkin saamen kielen menettäneet henkilöt, jotka kokevat itsensä saamelaisiksi."
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||||||||||
