Spike
| Spike | |
|---|---|
 |
|
| Tyyppi | Panssarintorjuntaohjus, Meritorjuntaohjus |
| Valmistushistoria | |
| Valmistaja |
Rafael Advanced Defense Systems Diehl Defence Rheinmetall |
| Valmistusmaa | Israel, Saksa |
| Valmistusvuodet | 1997– |
| Käyttöönotto | 1997 |
| Ohjus | |
| Massa | 10–70 kg versiosta riippuen |
| Kantomatka | Max. 2–30 km versiosta riippuen[1] |
| Mitat | |
| Pituus | 1,2–1,67 m versiosta riippuen |
| Halkaisija | 13–17 cm versiosta riippuen |
Spike on kolmannen sukupolven ohjusjärjestelmä, josta on meri- ja panssarintorjuntaversiot. Sen on kehittänyt israelilainen Rafael Advanced Defense Systems Ltd. Euroopassa asetta markkinoi saksalais-israelilainen, Rafaelin, Diehl Defencen ja Rheinmetallin muodostama yhteenliittymä Eurospike GmbH, joka myös valmistaa asetta Saksassa.[1] Ohjus on kehitetty vuonna 1987 ja se otettiin palvelukseen 1997.
PSTOHJ 2000 tai PSTOHJ 2000M on Suomen puolustusvoimien käyttämä nimitys hankkimastaan Euro-Spike panssarintorjuntaohjusjärjestelmästä - M-versiossa on uudempi ja kehittyneempi ampumalaite. Se on saksalaisen Röthenbachissa sijaitsevan EuroSpike GmbH valmistama. Suomen lisäksi se on käytössä 11:ssä muussa maassa. PstOhj 2000 on käytettävissä joko ammu-ja-unohda tai ammu-ja-tarkkaile periaatteella. Edellä mainitussa ampuja lukitsee maalin ja ohjus hakeutuu maaliin itsenäisesti, jälkimmäisessä ohjus välittää valokuidun välityksellä kuvan ampujalle joka voi vaikuttaa ohjuksen lentoon vielä laukaisun jälkeen. Ampumaetäisyys on 2 500 m. Rannikko-ohjus 06 on merivoimien käyttämä Spike-ER versio pinta-alusten torjuntaan.
Spike-ohjuksen versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Mini-Spike oli Spike-perheen uusin ja pienin tulokas, mutta sen valmistus lopetettiin vuonna 2016.[2]. Sen kantama oli 1 300 metriä.
- Spike-SR on lyhyen kantaman ohjus. Sen ampumaetäisyys ulottuu 2 000 metriin ja on tarkoitettu jalkaväkikäyttöön. Ase painaa 10 kg.[3]
- Spike-MR (tunnetaan myös nimellä Gil) on keskimatkan ohjus. Sen ampumaetäisyys on enimmillään 2 500 metriä ja on tarkoitettu jalkaväen ja erikoisjoukkojen käyttöön. Tämä versio on nimetty Suomessa PSTOHJ 2000:ksi.
- Spike-LR on pitkänmatkan versio. Sen kantama on 4 000 metriä ja on tarkoitettu kevyisiin taisteluajoneuvoihin. Suomessa tätä versiota kutsutaan nimellä PSTOHJ 2000M. Sekä MR- että LR-ohjukset voivat käyttää samaa ampumalaitetta. LR II:n kantomatka on maasta laukaistuna 5,5 kilometriä ja paino 13 kiloa.[4]
- Spike-ER on pidennetyn kantaman versio, se tunnettiin aiemmin nimellä NT-Dandy tai NT-D. Se on asennettu yleensä kevyisiin taisteluajoneuvoihin ja helikoptereihin. Suomessa tämä versio tunnetaan nimellä Rannikko-ohjus 06 ja merivoimat käyttää sitä vihollisen pinta-aluksia vastaan. Kakkosversion kantama on maasta laukaistuna 10 km ja se painaa 13 kg.[5]
- Spike NLOS (Non Line Of Sight, suom. näkökentän ulkopuolella) on erittäin pitkän matkan versio. Sen kantama on 30 km ja kokonaispaino 70 kg[6] ja se on laukaistavissa maalta tai helikopterista. Se kehitettiin Jom kippur -sodassa saatujen kokemusten pohjalta, mutta se esiteltiin julkisesti vasta vuonna 2011.
- Spike-LR2 ja Spike-ER2 ovat viidennen sukupolven versioita, joissa osumatarkkuutta ja tehokkuutta kohteita vastaan on parannettu. Järjestelmät ovat immuuneja häirinnälle ja lentoreitti voidaan valita.[7]
Spike taisteluissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Spike on ollut käytössä sotatoimissa Toisen intifadan aikana (vuodesta 2000 lähtien), Afganistanin sodassa (vuodesta 2001 lähtien), Libanonin konfliktissa 2006 ja Gazan sodassa vuonna 2009.
Käyttäjät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alankomaat 2 400 kpl Spike-MR, 297 laukaisulaitetta
Azerbaidžan 100 kpl Spike-LR
Belgia 66 kpl Spike-MR tilattu
Chile 2 200 kpl Spike-MR/LR
Ecuador 244 kpl Spike-ohjuksia
Espanja 2 800 kpl, joista 2 600 Spike-LR, loput Spike-ER
Etelä-Korea
Israel
Italia 1 155 kpl Spike-MR/LR
Kolumbia 15 kpl Spike-ER
Kroatia, Kroatian on kerrottu hankkineen 30–60 Spike-laukaisinta Patria AMV -ajoneuvoihinsa
Latvia 12 kpl Spike-LR
Peru 516 kpl Spike-LR, 48 laukaisulaitetta
Portugali 20 kpl Spike-MR/LR
Puola 2 675 kpl Spike-LR, 264 laukaisulaitetta
Romania 1 950 kpl, joista 1 000 kpl Spike-ER, loput Spike-LR
Saksa 6 000 kpl Spike-LR, 311 laukaisulaitetta
Singapore 1 000 kpl Spike-LR
Slovenia 75 kpl Spike MR/LR
Suomi Yhteensä 700 kpl Spike-ohjusta, joista 300 kpl Spike-MR-versiota, loput 400 kpl Spike-ER. Käytössä 100 kpl MR-version (PstOhj 2000) laukaisulaitteita ja 18 kpl ER-version (Rannikko-ohjus 06) laukaisulaitetta. Uudempana hankintana myös Spike-LR-ohjuksia.[8] Joulukuussa 2022 tilattiin lisää Spike-SR, -LR2 ja -ER2 -ohjuksia maa- ja merivoimille.[9] Hankinnan arvo oli 213 miljoonaa euroa. Siihen sisältyi koulutus-, kanto- ja ampumalaitteita. Simulaattoreiden käyttö koulutuksessa tuo kustannussäästöjä, kun tarve kovapanosammunnoille näin vähenee. Varusmiesten koulutus Spike 2000 LR2:n käyttöön alkoi saapumiserästä 1/2024. Ensimmäiset ammunnat LR2-ohjuksella toteutettiin huhtikuussa 2024 Pahkajärvellä. Lyhyemmän kantaman Spike SR:n varusmieskoulutus käynnistyy saapumiserässä 2/2024.[10]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Eurospike GmbH Eurospike. Viitattu 2.6.2022. (englanniksi)
- ↑ Rafael unveils Spike SR PBF warhead variant 12.5.2016. Janes. Arkistoitu . Viitattu 2.6.2022.
- ↑ Spike SR Rafael. Viitattu 2.6.2022.
- ↑ Spike LR 2 Rafael. Viitattu 2.6.2022.
- ↑ 2TM S Rafael. Viitattu 2.6.2022.
- ↑ Spike NLOS Rafael. Viitattu 2.6.2022.
- ↑ Spike Anti-Tank Guided Missiles, Israel army-technology.com. Viitattu 10.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Finlandia kupiła używane wyrzutnie Spike www.defence24.pl. Viitattu 21.1.2016.
- ↑ Puolustusministeriö päätti lyhyen ja pitkän matkan ohjusten hankinnasta Valtioneuvosto. 9.12.2022. Viitattu 9.12.2022.
- ↑ Airo, Paavo: Tältä näyttää ammunta Maavoimien uudella panssarintorjuntaohjus SR:llä – varusmieskoulutus alkaa kesän saapumiserästä Reserviläinen. 11.4.2024. Viitattu 15.4.2024.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Spike Wikimedia Commonsissa
