Rånejoen vesistö

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsin päävesistöalueet
Rånejoki levenee selkeästi Näätämösuandossa.
Rånejoen keskijuoksulla Överstbyssä Korpforsenin koski.
Valuma-alueen yläjuoksulla Jällivaarassa virtaava Venetjoki on matala.

Rånejoen vesistö (vesistöaluetunnus 7 [1]) muodostuu Pohjanlahden Perämereen Rånefjärdeniin [2] Råneåssa [3] laskevan Rånejoen ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 4 206 neliökilometriä (km²). Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista, joka sijaitsee kokonaan Norrbottenin läänissä laskien Lapin maakunnassa mereen Norrbottenissa. Joen pääuomassa tai ylipäätään koko vesistössä ei ole vesivoimalaitoksia. Se on toistaiseksi rauhoitettu vesivoiman rakentamiselta.[4][5]

Pääuoma[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomana on sen nimikkojoki Rånejoki (myös Raunajoki, ruots. Rånejoki, luulajansaameksi Ráddneädno, pohjoissaameksi Rávnaädno [6][7][8][a]), joka saa alkunsa Råneträsketin järvestä Jällivaarassa 360,9 metrin korkeudelta mpy. [5]. Pääuoman pohjoisin osuus on tunturipuro, joka laskee Råneträsketiin. Puro on nimeltään Hárrejåhkå ja sen lähdejärvi on pieni Rovasenjärvi. Pääuoman kokonaispituus on yli 217 kilometriä [9].[10][11]

Vesistön valuma-alue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalue on soikean muotoinen ja on kaakko-luode-suuntainen. Se on 170 kilometriä pitkä ja 40 kilometriä leveä. Se jää kahden suuremman Luulajanjoen vesistön (vesistöaluetunnus 9) ja Kalixjoen vesistön (tunnus 4) väliin ja on niitä yli puolet lyhyempi. Rånejoen alajuoksulla sijaitsee valuma-alueen koillispuolella lyhyen Vitånin vesistön (tunnus 6) valuma-alue ja eteläpuolella vielä pienemmän Altersundetin vesistön valuma-alue (tunnus 8). Suistoalueen kummallakin puolella sijaitsee mereen laskevia lyhyitä ojia.[1][3][12][b]

Vesistön yläjuoksu sijaitsee Jällivaaran kunnassa, joka vaihtuu Näätämösuandolla Bodenin kunnaksi. Joen keskijuoksu kuuluu Bodeniin Degerseletiin asti ja alajuoksu virtaa Luujalan kunnassa mereen saakka.[13][14]

Joen pääuoman yläpuolisko ja sen sivuhaarat virtaavat metsävaltaisella haja-asutusalueella. Jokilaakson viljelty osuus ylettyy merenrannasta yläjuoksulle päin noin 50 kilometriä. Viljelyalueita esiintyy Valvträsketin kylälle asti, mutta yhtenäinen viljelyalue ylettyy vain Överstbyhyn saakka. Bjurånin, Kvarnånin ja Abramsånin alajuoksun laaksoissa on vielä jonkin verran viljelymaata.[3][12]

Pääuoman huomattavin taajama on joensuussa sijaitseva Råneå. Yläjuoksulla sijaitsevat pienemmät Niemisel, Överstby ja pienet Valvträsk, Näätäsuando ja Nattavaaran kylät. Sivu-uoman Rörånin varressa on pieni Norriån kylä ja ylempänä vähän sivussa uomasta on Pålkemin kylä. Pääuoman vartta seuraa maantie kohti yläjuoksua, mutta Näätäsuandon jälkeen tiet vain ylittävät joen satunnaisesti. Myös Bodenista Jällivaaraan johtava Malmiradan rautatie ylittää pääuoman kahdesti ja sen sivu-uomia kuudesti. Malmirata haarautuu Haaparannan radasta, joka ylittää pääuoman Niemiselissä.[15][14][3][12]

Vesistöalueen piirteitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Korkeussuhteet ja maaperän laatu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen korkeimmat seudut sijaitsevat yläjuoksulla Jällivaaran ja Malmbergetin ympäristössä. Jos jätetään alueen vuorien huiput huomiotta, yltää valuma-alueen luoteisosissa maanpinta 450 metrin korkeuteen mpy. Råneträsket, joka sijaitsee yli 15 kilometriä kaakkoon päin, on jo 90 metriä matalammalla. Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (52,5 %) ja turve (35,4 %), joiden oheella esiintyy myös hiekkaa ja soraa (1,3 %), silttiä (0,7 %) ja kallioalueita (2,9 %).[5][11]

Ilmasto, vuodenaikojen vaihtelut ja virtaamat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rånejoen keskivirtaamat kuukausittain Råneåssa (1981–2012)

Vuosina 1981–2012 Rånejoen alajuoksun mittausasemalla mitatuista virtaamista on SMHI julkaisut kuukausittaiset keskivirtaamataulukot [5]. Taulukoista on laskettu alla esitettävät tunnusluvut, jotka kuitenkin yleensä lasketaan päivittäin ilmoitetuista mittausarvoista eikä kuukausittain ilmoitetuista, kuten nyt tehdään. Niiden mukaan kuukausivirtaamien keskiarvo (MQ) oli tarkastelujaksolla 45,3 kuutiometriä sekunnissa (m³/s). Viranomaisjulkaisussa joen keskivirtaamaksi on annettu 44,2 m³/s [9]. Eri kuukausien keskivirtaamien keskiarvot on esitetty oheisessa kaaviossa. Sen mukaan virtaamat ovat olleet talvisin pieniä (jopa alle 10 m³/s), mutta lumien sulaminen on kevättulvissa kasvattanut virtaamia tavanomaisesta yli nelinkertaisiksi. Kesäisin, kun vesisade on päässyt heti osallistumaan joen virtaamaan, ovat virtaamat olleet yli 34 m³/s. Tarkasteluvälillä on vuosittaisten alivirtaamien keskiarvo ollut 7,9 m³/s (suurempi kuin MNQ) ja vastaavien ylivirtaamien keskiarvo ollut 191 m³/s (pienempi kuin MHQ). Viranomaisjulkaisussa on tämä arvo laskettu päivittäisistä virtaamista ja saatu 400 m³/s [9]. Suurin tulvakuukausi koettiin kesäkuussa 2009 (269 m³/s) ja kuivin kuukausi maaliskuussa 2003 (4 m³/s).[5]

Sivujokia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistön pääuomalla on lukuisia sivu-uomia, joista suurimpia tai tärkeämpiä on lueteltu alla olevassa taulukossa. Tietojen lähteet on selvitetty taulukon alapuolella.[3][12][11]

Sivu-uoman
nimi
 
Yhtyy
Rånejokeen
(km suusta)
Pääuoman
kohta
 
Pituus
(km)
 
Virtaama
(MQ m³/s)
 
Valuma-alue
(km²)
 
Lähteet
 
 
Tvärån 6 Rånejoki 1,1,1,–,–,–
Bjurån 17 Rånejoki 40 2,5 190 1,1,1,2,2,2
Kvarnån 23 Rånejoki 9 1,9 134 1,1,1,2,2,2
Abramsån 34 Degerselet 28 2,5 242 1,1,1,2,2,2
puro Vitträsketistä 34 Degerselet 1,1,1,–,–,–
Rörån 40 Överstbyträsket 7 11,7 1 057 1,1,1,2,2,2
Krokträskbäcken 41 Överstbyträsket 1,1,1,–,–,–
Norr-Lillån 62 Rånejoki 35 2,4 215 1,1,1,2,2,2
Selbäcken 73 Rånejoki 9 0,3 25 1,1,1,2,2,2
Sör-Lillån 78 Rånejoki 70 3,8 349 1,1,1,2,2,2
Kvarnbäcken Rånejoki 6 1,1,1,–,–,–
Kaipajoki 117 Rånejoki 33 1,4 122 1,1,1,2,2,2
Torisbäcken 124 Rånejoki 1,1,1,–,–,–
Päiväjoki 142 Rånejoki 23 0,7 59 1,1,1,2,2,2
Siekajoki 153 Rånejoki 2 0,6 48 1,1,1,2,2,2
Venetjoki 157 Rånejoki 21 4,6 620 1,1,1,2,2,2
Pikku Venetjoki 158 Rånejoki - - - 1,1,1,–,–,–
Saitijoki Rånejoki 7 0,3 22 1,1,1,2,2,2
Atjekjoki 169 Rånejoki 8 0,5 41 1,1,1,2,2,2
Rutnajoki 179 Rånejoki 12 1,3 109 1,1,1,2,2,2
Kuobmujåkkå 189 Rånejoki 9 0,8 65 1,1,1,2,2,2
Gibmejåhkå 192 Råneträsket 1,1,1,–,–,–
Iso Kuolpajoki 204 Hárrejåhkå 1,1,1,–,–,–

Lähteet: 1 = [5], 2 = omasta artikkelistaan

Järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen järvisyys on noin 3,3 %.[16]

Pääuoman järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rånejoen pääuomassa on karttojen mukaan runsaasti suvantoja (nimitys sel tai selet). Monet suvannot ovat luontaisesti suuria järviä ja ne sijaitsevat pääasiassa alajuoksulla. Niitä ovat esimerkiksi Niemiselet (2,23 km²), Degerselet (10,8 km²), Gunnarsbyträsket (1,38 km²), Överstbyträsket (3,21 km²) ja Valvträsket (5,13 km²). Pääuoman latvajärvi on Råneträsket (6,9 km²), mutta pääuomaa voidaan vielä jatkaa Hárrejåhkålla sen tunturilammille asti. Yksi lammista on pieni Rovasenjärvi (0,28 km²).[3][12][11]

Muita järviä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alimman sivujoen Bjurånin, joka yhtyy pääuomaan vasemmalta, valuma-alueen suuret järvet sijaitsevat alajuoksulla. Aivan joenuomassa sijaitsevat Hemträsket (1,71 km²), Yttre-Fällträsket (2,24 km²) ja Inre-Fällträsket (3,58 km²). Vähän ylempänä yhtyy pääuomaan samalta puolelta tuleva Kvarnån. Sen uomassa sijaitsee rannoiltaan soistunut Västiträsket (0,25 km²) sekä Såg-Djupträsket (1,1 km²) ja Gunnars-Djupträsket (4,07 km²). Kvarnånin sivu-uoman Ronningsbäckenin valuma-alueen pääjärvi, joka on kooltaan edellisten järvien veroinen, on Grundträsket (1,5 km²). Degerseletiin laskee vielä Abramsånin sivujoki, jonka latvajärvi on suuri Degervattnet (14,8 km²). Överstbyhyn laskee suurin sivujoki Rörån. Sen valuma-alueella sijaitsee Stor-Lappträsket (9,31 km²).[3][12]

Säännöstely ja voimalaitostoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistössä ei ole vesivoimalaitoksia [17] tai jokiveden säännöstelyä. Joen valjastamisesta sähköntuotantoon on käyty keskustelua pitkään, joka toistaiseksi päättyi vuonna 1990 lakiin, jolla suojeltiin koko joki. Sen keskikapasiteetiksi oli arvioitu 97 megawattia.[a][4]

Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalakanta ja kalastus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koska vesistössä ei ole sen pääuomassa eikä sivu-uomissa etenemisesteitä ja koska vedenlaatu on joessa hyvä, nousee lohikala jokeen kutemaan ja se viihtyy siinä hyvin. Vesistön vapaa-ajan kalastuksella on jopa kaupallista merkitystä. Haukea ja harjusta esiintyy pääuomassa koko matkan ja lisäksi suurimmissa sivu-uomissa. Joki on erityisen kuuluisa jokiravun hyvästä kannasta ja sen elokuista pyyntiä juhlitaan paikallisesti rapukesteillä.[18][17]

Suojelualueita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valuma-alueen luoteisreuna kuuluu Mudduksen kansallispuistoon. Muut suojelualueet on perustettu soidensuojelun tai metsiensuojelun vuoksi. Näistä Luulajassa sijaitsevat esimerkiksi Snöberget (6,2 km²) ja Bränseln (1,0 km²) ja Bodenissa Björnbergen (3,0 km²), Hänghuvudet (1,4 km²) ja Åsarna (4,2 km²). Valuma-alueen pinta-alasta suurin osa kuuluu Jällivaaraan, jossa on myös eniten suojeltuja alueita. Niitä ovat esimerkiksi Granlandet (272 km²), Kaipabäcken (7,2 km²), Karsberget (2,4 km²), Muorkaape (54,8 km²), Nuortajegge (4,3 km²), Pellokielas (8,3 km²), Päivävuoma (27,6 km²) ja Tjuorvumkåbbå (4,1 km²).[3]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Joen alajuoksun koskia on valjastettu sahojen voimanlähteeksi 1800-luvulla, kun yläjuoksulta uitettiin alas tukkipuuta sahoille, jossa puut sahattiin laudoiksi. Uitto loppui Råneånissa 1950-luvulla.[a]

Vesistön alueelta tiedetään seitsemän tapausta, jossa järveä on kuivatettu tai siinä on toimitettu järvenlasku. Niistä viisi sijaitsee Luulajan ja kaksi muuta Vuoksojärvi ja Kuolpa Jällivaaran kunnissa. Ensimmäinen tieto on vuodelta 1855, jolloin Västiträsket laskettiin. Seuraava tapahtui vuonna 1876, jolloin Långträskin vedenpintaa alennettiin. Samana vuonna 1892 aloitettiin sekä Vuoskojärven että Kuolpan kuivattaminen peltomaaksi. Ei ole tiedossa, koska kuivatustyö valmistui. Rånejoen uomassa sijaitsevan Degerseletin vedenpintaa on alennettu vuonna 1917. Viimeiset järvenlaskut on toimitettu vuonna 1943, jolloin Bjurånin valuma-alueen kaksi peräkkäistä pääuoman järveä Ångesträsket ja Yttre-Fällträsket laskettiin yhdessä.[19]

Nimistöä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesistöalueen ja pääuoman ruotsinkieliset nimet alkavat ”råne”-sanalla, joka esiintyy myös joensuun taajaman Råneån nimessä. Joen nimi on luulajansaameksi Ráddneädno, jossa alkuosa ”ráddna” tarkoittaa ystävää tai naapuria, ja loppuosa ädno suurta jokea (älv). Sama alkuosa esiintyy lähdejärven nimessä Ráddnejávrre (Råneträsket). Joen pohjoissaamelainen nimi on Rávnaädno, joka muistuttaa suomalaisten käyttämää nimeä Raunajoki. Toisaalta, nimen Rávnna (Råneå) merkitystä ei tunneta.[7][8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Huomautuksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Råneälven.
  2. Vesistöjen keskinäiset sijainnit näkee kartasta "Drainage basins in Sweden.svg"

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 15.11.2020 (ruotsiksi)
  2. Rånefjärden (SE654820-222660) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.11.2020. (ruotsiksi)
  3. a b c d e f g h Råneånin alajuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.11.2020. (ruotsiksi)
  4. a b Kuhlins, Leif: Vattenkraft i Sverige, vattenkraft.info, viitattu 23.12.2020 (ruotsiksi)
  5. a b c d e f g Råneälven (SE732092-179483) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.11.2020. (ruotsiksi)
  6. List of alternative names for European rivers, wiki2.org, viitattu 6.11.2020 (englanniksi)
  7. a b Wahlberg, Mats: Svenskt ortnamnslexicon (Arkistoitu – Internet Archive) (PDF-linkki), Språk- och folkminnesinstitutet, Uppsala, ISBN 91-7229-020-X, 2003, s.263, viitattu 6.11.2020 (ruotsiksi)
  8. a b Lulesamiska ortnamn, Sámediggi, viitattu 8.11.2020 (ruotsiksi)
  9. a b c Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Arkistoitu – Internet Archive) (Excel-tiedostoon, selitykset (Arkistoitu – Internet Archive)), 13.11.2009, rivit 460–506, viitattu 10.11.2020 (ruotsiksi)
  10. Råneträsket (SE743098-170943) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 5.11.2020. (ruotsiksi)
  11. a b c d Råneånin latva-alueet Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.11.2020. (ruotsiksi)
  12. a b c d e f Råneånin keskijuoksu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.11.2020. (ruotsiksi)
  13. Mårdsel/Näätäsuando Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.11.2020. (ruotsiksi)
  14. a b Degerselet/Niemisel Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.11.2020. (ruotsiksi)
  15. Nattavaarat Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 9.11.2020. (ruotsiksi)
  16. Rånejoen vesistö (Excel-lomake nro 32153), Vattenwebb, SMHI, viitattu 13.1.2021 (ruotsiksi)
  17. a b Upptäck Råneå & Vitå älvdalar (PDF) visitlulea.se. Arkistoitu 24.2.2021. Viitattu 6.11.2020. (ruotsiksi)
  18. Kuulemisasia Itämeren lohen hoitosuunnitelman kehittämisen tueksi 13.2.2009. Bryssel: Euroopan komissio. Viitattu 6.11.2020.
  19. Sänkta och torrlagda sjöar, SMHI, Hydrologi 62, 1995, viitattu 28.11.2020

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]