Qabus ibn Said Al Said

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Qabus bin Said al Said
QaboosBinSaidAlSaid.jpg
Omanin sulttaani
Valtakausi 23. heinäkuuta 1970 – 10. tammikuuta 2020
Edeltäjä Sa’id ibn Taimur
Seuraaja Haitham bin Tariq Al Said
Syntynyt 18. marraskuuta 1940
Salala, Oman
Kuollut 10. tammikuuta 2020 (79 vuotta)
Seeb, Oman[1]
Puoliso Sayyida Nawwal bint Tariq (1976-1979)
Suku Al Said
Isä Sa’id ibn Taimur
Äiti Mazoon al-Mashani
Uskonto ibadilaisuus

Qabus bin Said Al Said,[2][3][4] KBE (arab. قابوس بن سعيد آل سعيد‎, Qābūs bin Saʿīd ʾĀl Saʿīd) (18. marraskuuta 1940 Salala10. tammikuuta 2020, Seeb)[1][5][6] oli Omanin sulttaani. Qabus nousi valtaan vuonna 1970 verettömässä palatsivallankaappauksessa[7] syrjäytettyään isänsä Sa’id ibn Taimurin. Qabus oli Abu Sa'id -dynastian 14. sulttaani.

Nuoruus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qabus syntyi Salalahissa, Dhofarin maakunnassa 18. marraskuuta vuonna 1940. Hän oli sulttaani Said bin Taimurin vanhin poika. Qabus sai koulutuksensa Salalahissa ja Punessa Intiassa. Myöhemmin hän kävi yksityiskoulua Englannissa, jonne hän matkusti 16-vuotiaana.

20-vuotiaana Qabus meni Sandhurstin kuninkaalliseen sotilasakatemiaan, josta valmistettuaan hän liittyi Britannian armeijaan skottilaiseen rykmenttiin. Qabus palveli jonkin aikaa Länsi-Saksassa Britannian armeijan alaisuudessa. Sotilasuran jälkeen Qabus opiskeli Englannissa ja sen jälkeen matkusti maailman ympäri ennen kuin palasi Salalahiin, jossa hän opiskeli islamia ja maansa historiaa.

Valtaan nousu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusi vuotta Qabus eli kotiarestissa Salalahin palatsissa ennen isänsä syrjäyttämistä.

Vuosina 1965–1975 Dhoforissa riehui kommunistien kapina, joka sai tukea Etelä-Jemenistä sekä muista sosialistisista valtioista, muun muassa Neuvostoliitosta. Sulttaanikunta sai apua Iranista ja Britannian ilmavoimilta. Heinäkuussa vuonna 1970 armeija, joka oli nyt Qabusin komentama, syrjäytti tämän isän Sa’id ibn Taimurin palatsivallankaappauksessa ja vanha sulttaani lähetettiin maanpakoon Englantiin.

Qabus kruunattiin 23. heinäkuuta 1970. Samalla hän siirsi hovinsa Masqatiin ja nimesi maansa Omanin sulttaanikunnaksi.

Valta-aika[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qabus teki Omanista absoluuttisen monarkian. Toisin kuin Saudi-Arabiassa, Qabus päätti, ettei kuninkaallinen perhe saisi lähes nepotistista asemaa hovissa, kuten oli tapahtunut muissa Persianlahden maissa. Qabusin aikana takapajuinen maa koki isoja muutoksia. Hän lakkautti feodalistisen hallinnon ja teki sovinnon heimojohtajien kanssa. Oman solmi hyvät suhteet muihin Persianlahden maihin pysytellen kuitenkin sitoutumattomana.[7] Qabus on puolustanut Omanin vahvaa asemaa Persianlahden maiden yhteistyöneuvostossa.

Sulttaani Qabus oli vahva tekijä arabimaiden diplomatiassa, joskin usein julkisuudelta piilossa. Hän pystyi ratkaisemaan esimerkiksi panttivankikriisejä ilman verenvuodatusta, kuten toukokuussa 2013 Jemenissä vapautettujen Atte ja Leila Kalevan tapauksessa. Hän oli myös suurvaltojen luottomies, koska hän pysytteli kiistoissa tiukasti puolueettomana.[8]

Qabus loi maahan hyvän, valtion kustantaman sosiaaliturvan, rakennutti kouluja, hyvän tieverkoston ja edisti öljyntuotantoa ruoppaamalla Masqatin ja Salalan satamat. Qabus ei, muista Persianlahden valtioista poiketen, nimittänyt itselleen seuraajaa suoraan. Omanin perustuslain 6 §:ssä määritellään, että kuninkaallinen perheneuvosto valitsee seuraavan hallitsijan, kun hallitsijan paikka vapautuu.

Qabus oli kuitenkin kirjoittanut suosimansa perillisen nimen kirjekuoreen siltä varalta, että neuvosto ei pääse asiasta yhteisymmärrykseen.[9]

Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sulttaani Qabusin palatsi Masqatissa

Qabus oli muslimi ja kuului ibadilahkoon, joka on erkaantunut šiialaisuudesta sekä sunnilaisuudesta. Vapaamielisenä muslimina Qabus rakensi maahan monia uusia moskeijoita sekä korjautti pyhiä paikkoja.

Vuonna 1976 Qabus meni naimisiin serkkunsa Kamilan Sayyidah Nawwal bint Tariqin kanssa (s. 1951). Avioliitto päättyi eroon ja oli lapseton.

Omanissa häntä pidettiin homoseksuaalina, mutta se ei ollut poliittinen rasite.[10] Qabus oli klassisen musiikin ystävä. Hän perusti maahan 120-henkisen orkesterin, jolla on hyvä maine muualla Lähi-idässä. Tunnettu argentiinalainen säveltäjä Lalo Schifrin on ollut orkesterinjohtajana ja usein vieraillut maassa.

Qabus oli tunnettu automies. Hän keräili vanhoja autoja, kuten Aston Martinia, Ferrareita, Rolls Royceja sekä Bugatteja. Hän omisti ainakin kaksi Mercedes-Benz W221-autoa ja ainakin yhden Range Roverin sekä Mercedes-Benz GL-sarjaa. Qabus lensi pitkään Vickers VC10 -yksityislentokoneella, kunnes vaihtoi sen uudempaan.

Kuolema ja kruununperimys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Qabus kuoli perjantaina 10. tammikuuta 2020.[11] Kuolinsyyksi on epäilty syöpää, johon sulttaani on saanut hoitoa viimeksi Belgiassa joulukuussa.[12] Maahan julistettiin kolmen päivän suruaika ja suruliputus 40 päiväksi.[11] Maataan 49 vuotta johtanut sulttaani Qabus oli modernin arabimaailman pitkäaikaisin johtaja.[13]

Qabusin kuoleman jälkeen kuningasperheellä oli kolme päivää aikaa valita Qabusin seuraaja, muutoin sulttaaniksi nostettaisiin Qabusin kirjekuoressa mainittu henkilö.[12]

Omanin valtiollinen televisio ilmoitti sulttaanin kuoleman jälkeen, että sulttaanin kirje oli avattu viranomaisten toimesta ja uudeksi sulttaaniksi on nimetty tämän serkku Haitham bin Tariq Al Said [14]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Zacharias, Anna: Oman’s long night: from rumour to reality as a nation learns of Sultan Qaboos’ death World News. 11.1.2020. The National. Viitattu 14.1.2020. (englanniksi)
  2. Timo Kauppinen: Oman nousi köyhyydestä vaurauteen 5.9.2007. Turun Sanomat, ts.fi. Viitattu 24.5.2019.
  3. Heidi Vaalisto: Oman: Ferrarimies Qaboos bin Said vapautusoperaation takuumies 9.5.2013. Turun Sanomat, ts.fi. Viitattu 24.5.2019.
  4. Päivi Arvonen: ”Pyhää savua” myydään yhä Omanissa: ”Tämä on parasta, vihreää Hojaria” 26.3.2017. Turun Sanomat, ts.fi. Viitattu 24.5.2019.
  5. Aishi Zidan: Suomalaisia panttivankeja auttanut Omanin sulttaani on vakavasti sairas, eikä seuraajaa ole (maksumuuri, tilaajille) 26.11.2014. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 23.5.2019.
  6. Jussi Niemeläinen: Omanin sulttaani ilmestyi julkisuuteen (maksumuuri, tilaajille) 15.11.2015. Helsingin Sanomat, hs.fi. Viitattu 23.5.2019.
  7. a b Kaisu-Maija Nenonen & Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 1058. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2.
  8. Hannu Pesonen: Kalevoiden vapauttamisen kummisetä: Sulttaani Qaboos on suurvaltojen ja terroristien luotettu (Maksullinen artikkeli) Suomen Kuvalehti. 1.8.2014. Otava Media. Viitattu 4.8.2014.
  9. Hannula, Tommi: Vallanperimys­draama uhkaa horjuttaa Lähi-idän vakainta maata: Omanin lapseton sulttaani on kirjannut suosikkinsa nimen kirjekuoreen, mutta sitä ei välttämättä avata Helsingin sanomat. 23.12.2019. Viitattu 11.1.2020.
  10. Katz, Mark: Assessing the Political Stability of Oman. Middle East Review of International Affairs (MERIA), Syyskuu 2004, 8. vsk, nro 3. Rubin Center for Research in International Affairs. ISSN 1565-8996. Artikkelin verkkoversio Viitattu 20.11.2006. (englanniksi)
  11. a b Diwan of Royal Court Issues Obituary 11.1.2020. Oman News Agency. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
  12. a b Sultan Qaboos of Oman dies aged 79 11.1.2020. BBC News. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)
  13. Omanin sulttaani kuoli, seuraajaksi valittiin hänen 65-vuotias kulttuuriministerinä toiminut serkkunsa Helsingin Sanomat. 11.1.2020. Viitattu 15.3.2020.
  14. Batrawy, Aya: Oman names culture minister as successor to Sultan Qaboos 11.1.2020. AP NEWS. Viitattu 11.1.2020. (englanniksi)