Pyhä vuori

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ihmisiä pyhän Fuji-vuoren huipulla Japanissa.

Vuoria on pidetty monissa uskonnoissa pyhinä siksi, että ne ovat lähellä taivasta tai ikään kuin maan ja taivaan välissä. Vuorelle kiipeäminen vienyt ihmisiä lähemmäksi taivasta, joka on jumalien todellisuus. Esimerkiksi Vanhassa testamentissa kristinuskon Jumala antoi Siinain vuorella Moosekselle kymmenen käskyä. Myös joidenkin vuorten vulkaaninen toiminta on herättänyt kunnioitusta. Vuori on voitu kokea jopa maailmanpylvääksi, joka kannattaa taivasta ja yhdistää sen maahan. Vuori on voitu ajatella maailman keskukseksi. Pyhille vuorille viedään uhrilahjoja tai niillä käydään hakemassa uskonnollisia kokemuksia. Pyhä vuori voi olla seudun vuorista suurin tai näyttävin, mutta ei välttämättä. Se voi olla myös erikoisen muotoinen, eri kivilajia kuin muut tai huomiota herättävässä paikassa. Vuoren pyhyys voi johtua myös siellä tapahtuneesta asiasta (todesta tai legendasta), esimerkiksi Neitsyt Marian väitetään käyneen Athos-vuorella. Saattaa tosin olla, että joskus paikkaa on ensin kunnioitettu ja sitten kehitetty tätä kunnioitusta tukeva legenda.

Pyhiä vuoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhät tunturit ja mäet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pyhiä vuoria ovat vastanneet alueilla, joilla ei ole korkeita vuoria, pienemmät mäet, tunturit ja vaarat. Lapissa saamelaiset ovat pitäneet useita tuntureita pyhinä, muun muassa Haltia ja Saanaa. Suomessa melko pieniäkin mäkiä on pidetty pyhinä. Tällainen on ollut esimerkiksi Koli. Kolilla on käyty uhraamassa vuorenhaltijoille. Kansalaisen karttapaikan mukaan Suomessa on kaksikymmentä Pyhävuori, -mäki tai -kallio -nimistä kohoumaa.