Process Genius
| Process Genius Oy | |
|---|---|
| Yritysmuoto | Osakeyhtiö |
| Perustettu | 2012 |
| Toimitusjohtaja | Jani Akkila |
| Kotipaikka | Joensuu |
| Toimiala | IT-konsultointi, IT-palvelut |
| Tuotteet | Teollisuuden visuaaliset käyttöliittymät, Digitaaliset kaksoset |
| Liikevaihto | 1,4M € (2020) |
| Henkilöstö | 30 |
| Kotisivu | www.processgenius.fi |
Process Genius on vuonna 2012 perustettu suomalainen ohjelmistoyhtiö. Se tuottaa käyttöliittymäratkaisuja, kuten digitaalisia kaksosia, teollisuuden prosesseihin. Process Geniuksen käyttöliittymäratkaisut kokoavat teollisuuslaitosten taustajärjestelmistä tietoja visuaaliseen ja jäsenneltyyn muotoon.[1]
Process Geniuksella on vuonna 2020 toimistot Joensuussa ja Helsingissä, joissa yritys työllistää 30 henkilöä. Yrityksen toimitusjohtaja on Jani Akkila.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Process Geniuksen perustaminen sai alkunsa kahden myyjän, perustajajäsenten Jani Akkilan ja Antti Häkkilän kansainvälisessä myyntityössä tekemästä havainnosta, jonka mukaan teollisten prosessien tiedon hakuun ja käsittelyyn kului liikaa aikaa, ja siihen oli saatava muutos.[2]
Process Genius perustettiin vuonna 2012 vastauksena havaittuun tarpeeseen, tarkoituksenaan keskittyä prosessiteollisuuden myynti-, huolto- ja markkinaverkoston 3D-mallinnosten toteuttamiseen [3]. Yrityksen operatiivinen toiminta käynnistyi kaksi vuotta myöhemmin vuonna 2014 ja yrityksen kotipaikaksi valikoitui Joensuu.
Operatiivisen toiminnan käynnistyttyä Process Genius on kasvattanut toimintaansa vuosittain. Kasvun ovat osaltaan mahdollistaneet yhtiön keräämät ulkopuoliset pääomasijoitukset ja omistajakannan laajeneminen.[4] [5] Yhtiö on osallistunut aktiivisesti myös erilaisiin alaan liittyviin kilpailuihin, joissa Process Genius eteni Elisa IoT Challenge-kilpailun finaaliin vuonna 2015.[6]
Process Geniuksen liikevaihto ylitti ensimmäisen kerran miljoonan euron rajan tilikaudella 2020[7]
Vuonna 2020 Process Genius keskittyy alustariippumattomiin web-sovelluksiin. Yhtiön toiminta keskittyy datan visualisointiin erityyppisillä Digital Twin- ratkaisuilla, niihin kuitenkaan rajoittumatta.
Markkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Process Genius toteuttaa digitaalisen kaksosen mahdollistamia ratkaisuja pääosin teollisuuden puolella, esimerkiksi valmistavassa konepaja- tai alihankintateollisuudessa, prosessiteollisuudessa sekä paperi-, sellu-, ja energiateollisuudessa. Suurten monikansallisten yritysten lisäksi yhtiö toteuttaa ratkaisuja esimerkiksi muovi- ja metallialan pk-yrityksille.[3] Yhtiön näille kohdemarkkinoille tarkoitetut ratkaisut keskittyvät laitosten seurantaan, huoltotoiminnan tukemiseen sekä paikasta tai ajankohdasta riippumattomaan raportointiin. Lisäksi yhtiön tuotteita käytetään hankintaketjujen ja jakeluverkostojen optimoinnissa, joka on eräs oleellinen digitaalisten kaksosten käyttökohde teollisuusyritysten keskuudessa [8].
Teollisuuden lisäksi Process Genius toimii myös kiinteistöpuolella, jossa yhtiön kehittämät digitaaliset kaksoset keskittyvät kiinteistönhallinnan tai kiinteistökäytön operointiin. Kiinteistöpuolen ratkaisujen avulla on mahdollista seurata esimerkiksi rakennusten ja tilojen käyttöasteita, lämpötilaa ja ilmankosteutta sekä vaikuttaa tilojen elinkaaren kokonaiskulutukseen energian- ja sähkönkulutusta optimoimalla.
Process Genius on tehnyt digitaalisiin kaksosiin ja laajemminkin tiedon visualisointiin ja hyödynnettävyyteen liittyviä ratkaisuja myös muille toimialoille, esimerkiksi kaupunki- ja aluesuunnittelun käyttöön.[9]
Tuotteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Process Geniuksen tuotteet keskittyvät teollisuudelle tarkoitettuihin sovelluksiin. Näissä tuodaan 3D-mallinnuksen avulla halutun prosessin tai tehtaan näkymä yhden käyttöliittymän alle. [3]
Process Geniuksen kehittämä PGplant-työkalu esittää visuaalisen 3D-mallin tehtaasta tai toimintaympäristöstä, johon esimerkiksi koneet ja laitteet voidaan mallintaa. Se mahdollista reaaliaikaisen tuotannon seurannan sekä erilaisia ylläpito- ja valvontaominaisuuksia.
Yhtiö kehittää sovelluksia myös muihin toimintaympäristöihin.[10]. Process Genius on suunnitellut käyttöliittymän Joensuun yliopiston fotoniikan laboratoriossa olevaan virtuaalilaboratorioon [11] sekä toteuttanut Jyväskylän Eteläportista virtuaalimallin [9]. Lisäksi yhtiö on toteuttanut erilaisia laitevalmistajille tarkoitettuja myyntikonfiguraattoreita, joilla laite voidaan konfiguroida asiakkaan toimintaympäristöön.
Asiakkaat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yrityksiä, jotka hyödyntävät Process Geniuksen tuotteita toiminnassaan ovat muun muassa John Deere, Snellman, Stora Enso, ABB, Andritz, Flowrox, Mantsinen, Fortum, Kemira, Metso, Valmet, Vapo, Maintpartner, Coctio, Muovisola ja Efora.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Etusivu | Process Genius www.processgenius.fi. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Tarina: Process Genius Business Joensuu. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ a b c Jani Akkila, Process Genius: Alihankinnassa edessä markkinoiden uusjako Business Joensuu. Arkistoitu 21.9.2020. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Joensuulaisyritys sai 400 000 euron sijoituksen - rahaa valuu öljymaita myöten www.karjalainen.fi. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Joensuulaisyritys sai 300 000 euron enkelin - työntekijämäärä tuplaantuu www.karjalainen.fi. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Process Genius vie teollisuuden tiedon samalle alustalle Elisa Ideat Yrityksille. 6.11.2015. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Process Genius Oy - Taloustiedot | Suomen Asiakastieto Oy www.asiakastieto.fi. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Mina Nasiri, Juhani Ukko, Minna Saunila, Tero Rantala: Managing the digital supply chain: The role of smart technologies. Technovation, 19.3.2020, s. 102121. doi:10.1016/j.technovation.2020.102121. ISSN 0166-4972. Artikkelin verkkoversio. en
- ↑ a b Business Jyväskylä: Eteläportille ainutlaatuinen virtuaalialusta www.businessjyvaskyla.fi. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Joensuulaisen Process Geniuksen tuote palkittiin Yhdysvalloissa - mukana monet maailman suurimmista osaajista www.karjalainen.fi. Viitattu 29.4.2020.
- ↑ Harri Junttila: Joensuu vauhdittaa fotoniikka-alan hurjaa kasvua – työntekijämäärän odotetaan lisääntyvän 3 vuoden aikana 60 % Tekniikkatalous. Viitattu 29.4.2020.