Prinsessa Mononoke
| Prinsessa Mononoke | |
|---|---|
| もののけ姫 (Mononoke hime) | |
 Suomalaisen DVD-julkaisun kansikuva. |
|
| Ohjaaja | Hayao Miyazaki |
| Käsikirjoittaja | Hayao Miyazaki |
| Tuottaja | Toshio Suzuki |
| Säveltäjä | Joe Hisaishi |
| Kuvaaja | Atsushi Okui |
| Leikkaaja | Takeshi Seyama Hayao Miyazaki |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Japani |
| Tuotantoyhtiö | Studio Ghibli |
| Levittäjä | Tōhō Netflix HBO Max UIP-Dunafilm |
| Ensi-ilta |  12. heinäkuuta 1997 26. helmikuuta 2010 |
| Kesto | 134 min |
| Alkuperäiskieli | japani |
| Budjetti | 2 400 000 000 ¥ |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Prinsessa Mononoke (jap. もののけ姫, Mononoke hime) on japanilainen Studio Ghiblin piirroselokuva vuodelta 1997. Sen on ohjannut ja käsikirjoittanut Hayao Miyazaki.
Elokuvan nimi tulee susijumalan kasvattaman ihmislapsen, Sanin, kutsumanimestä, jota Rautakylän ihmiset käyttävät. Japanin kielen sana mononoke tarkoittaa ”ei-ihmisten”, toisin sanoen petojen, henkiä ja sana hime tarkoittaa prinsessaa. Osassa elokuvan maisemaa on käytetty maailmanperintökohteeksi julistetun japanilaisen Yakushiman saaren metsää, jossa kasvaa vähintään yli 2 000 vuotta (joidenkin arvioiden mukaan yli 6 000 vuotta) vanha sugipuu Jōmon sugi (ympärysmitta 16,1 m). Tämä tuija esiintyy elokuvassa kodamojen (kodama tarkoittaa kaikua) eli puunhenkien emona.
Elokuva sijoittuu Muromachi-kaudelle (1336–1573) ja päähenkilö Ashitaka on emishikansaan kuuluva nuorukainen.
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jättimäinen villisikademoni hyökkää emishien kylään. Päähenkilö Ashitaka joutuu taistelemaan demonia vastaan ja tappamaan sen. Kamppailun aikana Ashitaka saa kirouksen, joka antaa hänelle yli-inhimilliset voimat, mutta tulee johtamaan ennen pitkää hänen kuolemaansa. Kyläläiset havaitsevat demonin olleen villisikajumala, jonka sen ruumiista löytynyt rautakuula oli riivannut. Kylän viisas nainen kertoo Ashitakalle, että tämä saattaa löytää parannuskeinon kiroukseen suuntaamalla länteen, josta demoni oli lähtöisin ja ettei tämä voi enää palata takaisin kylään.
Jonkin ajan kuluttua Ashitaka tapaa Jigon, vaeltavan munkin, joka kertoo hänelle, että hän saattaa löytää avun metsänhengeltä, joka on päivisin kirinin kaltainen olento ja öisin valtava daidarabotchi. Alueella sijaitseva Rautakylä kaataa läheistä metsää tihenevään tahtiin saadakseen puuhiiltä rautahiekan sulattamiseksi ja kehittyneiden tuliaseiden tuottamiseksi, minkä vuoksi kaupunkilaisten ja eläinjumalten välillä syntyy vähän väliä kahakoita. Kaupunkilaisten ollessa matkalla Rautakylään susilauma hyökkää heidän kimppuunsa. Rautakylän johtaja, valtiatar Eboshi, onnistuu vahingoittamaan susijumala Moroa luodilla. Ashitaka löytää joen läheltä kaksi susien vahingoittamaa kaupunkilaista ja vie heidät takaisin Rautakylään. Samalla hän kohtaa susien adoptoiman ihmistytön, Sanin, sekä kaksi muuta sutta, jotka käskevät hänen poistua metsästä. Matkalla Rautakylään hän kulkee metsän halki ja näkee vilauksen metsänhengestä.
Rautakylässä Ashitaka saa kuulla Eboshilta, että tämä loi villisikademonin ampumalla yhtä villisikajumalista aseellaan. Vaikka Ashitaka järkyttyy paljastuksesta, hän saa myös tietää, että Rautakylä toimii pakopaikkana muinaisen Japanin yhteiskunnan hylkiöille, muun muassa naisille ja spitaalisille. Niinpä Ashitaka ei tunne, että hänellä olisi juurikaan syitä arvostella Eboshia. Samana yönä San tunkeutuu Rautakylään tappaakseen Eboshin. Ashitaka puuttuu tapahtumien kulkuun ja käyttää kirouksen antamia voimiaan lopettaakseen Eboshin ja Sanin taistelun. Lähtiessään kylästä tajuton San mukanaan Ashitaka saa luodin rintaansa mutta pystyy kirouksen antamien voimien turvin kantamaan Sanin pois kylästä. San herää ja on valmis tappamaan heikentyneen Ashitakan, mutta luopuu aikeistaan Ashitakan sanottua häntä kauniiksi. San vie luodin aiheuttamiin vammoihin kuolleen Ashitakan metsään, jossa metsänhenki herättää Ashitakan henkiin, muttei kuitenkaan poista kirousta tämän yltä. Metsän villisiat saapuvat paikalle villisikajumala Okkoton johtamina hyökätäkseen Rautakylään, ja San lähtee villisikojen mukaan. Myös Eboshi valmistelee hyökkäystä ja lähtee metsään tuhotakseen metsänhengen. Jigo, joka paljastuu palkkionmetsästäjäksi, aikoo viedä metsänhengen pään keisarille, joka puolestaan lupaa suoda Rautakylälle vastapalvelukseksi paikallisten daimioiden suojelun.
Ashitaka toipuu ja huomaa, että samurait ovat piirittäneet Rautakylän. Taistelussa samurait tuhoavat villisiat, ja Okkoto loukkaantuu vakavasti. Jigon kätyrit huijaavat Okkoton johdattamaan heidät metsänhengen luo. San yrittää pysäyttää Okkoton, mutta Okkoto muuttuu kivun myötä demoniksi ja sieppaa Sanin. Paikalle saapunut Ashitaka pelastaa Sanin ja samalla metsänhenki tappaa sekä Moron että Okkoton. Eboshi ilmestyy esiin ja ampuu metsänhengen pään irti juuri kun se on muuttumassa daidarabotchiksi. Jigo sieppaa pään metsänhengen ruumiin muuttuessa ”järjettömäksi kuolemanjumalaksi”, joka alkaa tuhota kaikkea ympärillään etsiessään päätään. Tämän johdosta metsä ja kodamat alkavat kuolla. Moron pää herää hetkeksi eloon purren Eboshin oikean käden irti, mutta Eboshi selviää. Raivostunut San yrittää jälleen tappaa Eboshin, mutta Ashitaka pysäyttää hänet. Ashitaka lohduttaa Sania ja rohkaisee tätä olemaan luovuttamatta.
Ashitaka ja San jahtaavat Jigoa takaa ja onnistuvat saamaan pään takaisin ja palauttamaan sen metsänhengelle. Metsänhenki romahtaa järveen muuttaen maan vihreäksi ja parantaa kaikki spitaaliset sekä kirotut, mukaan lukien Ashitakan ja Sanin. Ashitaka ja San lähtevät eri teille jatkaakseen kumpikin aiempaa elämäänsä, mutta lupaavat tavata toisensa uudelleen. Ashitaka päättää jäädä Rautakylään auttaakseen sen jälleenrakennuksessa. Parannuksen tehnyt Eboshi lupaa tehdä kylästä entistä ”paremman”. Elokuva päättyy kodaman ilmestyessä takaisin elpyneeseen metsään.
Henkilöhahmot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ashitaka: Emishi-kansaan kuuluva nuorukainen, joka etsii parannusta kiroukseensa
- San: Metsän jumalten kasvattama tyttö, jota Rautakylän ihmiset kutsuvat prinsessa Mononokeksi
- Valtiatar Eboshi: Rautakylän hallitsija
- Jiko Bou: Munkki, palkkionmetsästäjä
- Kohroku: Kylässä asuva härkäpaimen
- Toki: Kohrokun vaimo, entinen prostituoitu sekä Rautakylän naisten johtaja
- Gonza: Lady Eboshin henkivartija
- Moro: 300 vuotta vanha, sudenmuotoinen metsänjumala, joka on Sanin nk. äiti
- Hii-sama: Ashitakan kotikylässä asuva tietäjä
- Shishigami: Peurajumala, joka hallitsee vuoria ja metsiä (japaninkielinen sana shishi tarkoittaa hirveä ja peuraa)
- Okkoto: Sokea villisikajumala
- Nago: Villisikademoni, joka kiroaa Ashitakan
- Kaya: Ashitakan kihlattu
Ääninäyttelijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Hahmo | Japaniksi | Suomeksi | Englanniksi |
|---|---|---|---|
| Ashitaka | Yōji Matsuda | Ruska Lehtosaari | Billy Crudup |
| San | Yuriko Ishida | Tonja Kovanen | Claire Danes |
| Valtiatar Eboshi | Yūko Tanaka | Henna Hyttinen | Minnie Driver |
| Jiko Bou | Kaoru Kobayashi | Matti Olavi Ranin | Billy Bob Thornton |
| Kohroku | Masahiko Nishimura | Tomi Walamies | John DeMita |
| Toki | Sumi Shimamoto | Katja Sirkiä | Jada Pinkett Smith |
| Gonza | Tsunehiko Kamijō | Pekka Lehtosaari | John DiMaggio |
| Moro | Akihiro Miwa | Pertti Koivula | Gillian Anderson |
| Hii-sama | Mitsuko Mori | Marja Packalén | Debi Derryberry |
| Okkoto | Hisaya Morishige | Ossi Ahlapuro | Keith David |
| Kaya | Yuriko Ishida | Adeliina Sankari | Tara Strong |
| Nago | Makoto Sato | Pertti Koivula | John DiMaggio |
| kertoja | ei ole | Pekka Lehtosaari | Keith David |
Suomenkielinen versio tehtiin 2010-luvun alussa ja sen ohjasi Pekka Lehtosaari.[1]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Elokuva on Ghiblin ensimmäisiä, jossa käytettiin käsinpiirretyn animoinnin apuna tietokoneita, etenkin voimakkaissa liikekohtauksissa.[2]
Arvostelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä kolme kriitikkoa antoi Mononokelle pistekeskiarvon 4,0/5.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lööpissä: ”Onhan tää karhun elämää~” (Lehtosaaren kommenti 12. huhtikuuta 2013) afureko.wordpress.com. ”[Prinsessa Mononoke] on tosin dubattu suomeksi jo toista vuotta sitten”
- ↑ Prinsessa Mononoke Finnkino. Arkistoitu 4.3.2010. Viitattu 26.2.2010.
- ↑ Kriitikon valinta. Tv-Nyt, 2010, nro 10, s. 20.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Prinsessa Mononoken suomenkieliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive).
- Markus Sorsa: Princess Mononoke. Elitisti.net 9.1.2004.
- Hanna Näsänen: Prinsessa Mononoke (Arkistoitu – Internet Archive). Plaza.fi Kaista 25.2.2010.
- Susitytön pyhä raivo. Iltalehti 25.2.2010.
- Anu Silfverberg: Miyazaki nostattaa metsän raivon. Helsingin Sanomat 26.2.2010.
- Satu Linnapuomi & Tarmo Poussu: Prinsessa Mononoke (Arkistoitu – Internet Archive). Ylen Tähtihetki 26.2.2010.
- Jukka Vuorio: Kun jumalat sanovat työsopimuksen irti (Arkistoitu – Internet Archive). Voima 3.3.2010.
- Prinsessa Mononoke (Arkistoitu – Internet Archive). Keskisuomalainen 16.4.2010.
- Markku Salmi: Prinsessa Mononoke: Luonto puhuu. Japan Pop 1/2010. (PDF)
- Hannu Björkbacka: DVD: Metsän prinsessa Mononoke (Arkistoitu – Internet Archive). Keskipohjanmaa 31.10.2010.
- Laputa – linna taivaalla (1986)
- Naapurini Totoro (1988)
- Tulikärpästen hauta (1988)
- Kikin lähettipalvelu (1989)
- Eilisen kuiskaus (1991)
- Porco Rosso (1992)
- Aaltojen kuohu (1993)
- Pom Poko (1994)
- Sydämen kuiskaus (1995)
- Prinsessa Mononoke (1997)
- Naapurini Yamadat (1999)
- Henkien kätkemä (2001)
- Kissojen valtakunta (2002)
- Liikkuva linna (2004)
- Maameren tarinat (2006)
- Ponyo rantakalliolla (2008)
- Kätkijät (2010)
- Kukkulan tyttö, sataman poika (2011)
- Tuuli nousee (2013)
- Prinsessa Kaguyan taru (2013)
- Marnie – tyttö ikkunassa (2014)
- Poika ja haikara (2023)