Prinsessa Mononoke
| Prinsessa Mononoke | |
|---|---|
| もののけ姫 (Mononoke hime) | |
 Suomalaisen DVD-julkaisun kansikuva. |
|
| Ohjaaja | Hayao Miyazaki |
| Käsikirjoittaja | Hayao Miyazaki |
| Tuottaja | Toshio Suzuki |
| Säveltäjä | Joe Hisaishi |
| Kuvaaja | Atsushi Okui |
| Leikkaaja |
Takeshi Seyama Hayao Miyazaki |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Japani |
| Tuotantoyhtiö | Studio Ghibli |
| Levittäjä |
UIP-Dunafilm Netflix Max (käännä suomeksi) |
| Ensi-ilta |
 12. heinäkuuta 1997 26. helmikuuta 2010 |
| Kesto | 134 min |
| Alkuperäiskieli | japani |
| Budjetti | 2 400 000 000 ¥ |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
| AllMovie | |
Prinsessa Mononoke (jap. もののけ姫, Mononoke hime) on japanilainen Studio Ghiblin piirroselokuva vuodelta 1997. Sen on ohjannut ja käsikirjoittanut Hayao Miyazaki.
Elokuvan nimi tulee susijumalan kasvattaman ihmislapsen, Sanin, kutsumanimestä, jota Rautakylän ihmiset käyttävät. Japanin kielen sana mononoke tarkoittaa ”ei-ihmisten”, toisin sanoen petojen, henkiä ja sana hime tarkoittaa prinsessaa. Osassa elokuvan maisemaa on käytetty maailmanperintökohteeksi julistetun japanilaisen Yakushiman saaren metsää, jossa kasvaa vähintään yli 2 000 vuotta (joidenkin arvioiden mukaan yli 6 000 vuotta) vanha sugipuu Jōmon sugi (ympärysmitta 16,1 m). Tämä tuija esiintyy elokuvassa kodamojen (kodama tarkoittaa kaikua) eli puunhenkien emona.
Elokuva sijoittuu Muromachi-kaudelle (1336–1573) ja päähenkilö Ashitaka on emishikansaan kuuluva nuorukainen.
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Elokuva on Ghiblin ensimmäisiä, jossa käytettiin käsinpiirretyn animoinnin apuna tietokoneita, etenkin voimakkaissa liikekohtauksissa.[1]
Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jättimäinen villisikademoni hyökkää emishien kylään. Päähenkilö Ashitaka (Yōji Matsuda) joutuu taistelemaan demonia vastaan ja tappamaan sen. Kamppailun aikana Ashitaka saa kirouksen, joka antaa hänelle yli-inhimilliset voimat, mutta tulee johtamaan ennen pitkää hänen kuolemaansa. Kyläläiset havaitsevat demonin olleen villisikajumala, jonka sen ruumiista löytynyt rautakuula oli riivannut. Kylän viisas nainen kertoo Ashitakalle, että tämä saattaa löytää parannuskeinon kiroukseen suuntaamalla länteen, josta demoni oli lähtöisin ja ettei tämä voi enää palata takaisin kylään.
Jonkin ajan kuluttua Ashitaka tapaa Jigon (Kaoru Kobayashi), vaeltavan munkin, joka kertoo hänelle, että hän saattaa löytää avun metsänhengeltä, joka on päivisin kirinin kaltainen olento ja öisin valtava daidarabotchi. Alueella sijaitseva Rautakylä kaataa läheistä metsää tihenevään tahtiin saadakseen puuhiiltä rautahiekan sulattamiseksi ja kehittyneiden tuliaseiden tuottamiseksi. Sen vuoksi kaupunkilaisten ja eläinjumalten välillä syntyy vähän väliä kahakoita. Kaupunkilaisten ollessa matkalla Rautakylään, heidän kimppuunsa hyökkää susilauma. Lauman johtajana on susijumala Moro, jota Rautakylän johtaja, valtiatar Eboshi (Yūko Tanaka) vahingoittaa luodilla. Laumaan kuuluu myös kaksi muuta sutta, joiden mukana kulkee susien adoptoima ihmistyttö San (Yuriko Ishida), jota Rautakylän asukkaat kutsuvat ”prinsessa Mononokeksi”. Ashitaka löytää joen läheltä kaksi susien vahingoittamaa kaupunkilaista ja vie heidät takaisin Rautakylään. Samalla hän kohtaa Sanin sekä sudet, jotka käskevät hänen poistua metsästä. Matkalla Rautakylään hän kulkee metsän halki ja näkee vilauksen metsänhengestä.
Rautakylässä Ashitaka saa kuulla Eboshilta, että tämä loi villisikademonin ampumalla yhtä villisikajumalista aseellaan. Vaikka Ashitaka järkyttyy paljastuksesta, hän saa myös tietää, että Rautakylä toimii pakopaikkana muinaisen Japanin yhteiskunnan hylkiöille, muun muassa naisille ja spitaalisille. Niinpä Ashitaka ei tunne, että hänellä olisi juurikaan syitä arvostella Eboshia. Sinä yönä San tunkeutuu Rautakylään tappaakseen Eboshin. Ashitaka puuttuu tapahtumien kulkuun ja käyttää kirouksen antamia voimiaan lopettaakseen Eboshin ja Sanin käymän kamppailun. Lähtiessään kylästä tajuton San mukanaan Ashitaka saa luodin rintaansa mutta pystyy kirouksen antamien voimien turvin kantamaan Sanin pois kylästä. San herää ja on valmis tappamaan heikentyneen Ashitakan. Ashitaka kertoo kuitenkin Sanin olevan kaunis, mikä saa tämän luopumaan aikeistaan. Myöhemmin Ashitaka kuolee luodin aiheuttamiin vammoihin. San vie Ashitakan metsänhengen luo, joka herättää nuorukaisen henkiin, muttei kuitenkaan poista kirousta tämän yltä. Metsän villisiat saapuvat paikalle villisikajumala Okkoton (Hisaya Morishige) johtamina hyökätäkseen Rautakylään, ja San lähtee villisikojen mukaan. Myös Eboshi valmistelee hyökkäystä ja lähtee metsään tuhotakseen metsänhengen. Jigo, joka paljastuu palkkionmetsästäjäksi, aikoo viedä metsänhengen pään keisarille, joka puolestaan lupaa suoda Rautakylälle vastapalvelukseksi paikallisten daimioiden suojelun.
Ashitaka toipuu ja huomaa, että samurait ovat piirittäneet Rautakylän. Taistelussa samurait tuhoavat villisiat, ja Okkoto loukkaantuu vakavasti. Jigon joukot huijaavat Okkoton johdattamaan heidät metsänhengen luo. San yrittää pysäyttää Okkoton, mutta Okkoto muuttuu kivun myötä demoniksi ja sieppaa Sanin. Paikalle saapunut Ashitaka pelastaa Sanin ja samalla metsänhenki tappaa sekä Moron että Okkoton. Eboshi ilmestyy esiin ja ampuu metsänhengen pään irti juuri kun se on muuttumassa daidarabotchiksi. Jigo sieppaa pään metsänhengen ruumiin muuttuessa ”järjettömäksi kuolemanjumalaksi”, joka alkaa tuhota kaikkea ympärillään etsiessään päätään. Tämän johdosta metsä ja kodamat alkavat kuolla. Moron pää herää hetkeksi eloon purren Eboshin oikean käden irti, mutta Eboshi selviää. Raivostuneena San yrittää jälleen tappaa Eboshin, mutta Ashitaka pysäyttää hänet. Ashitaka lohduttaa Sania ja rohkaisee tätä olemaan luovuttamatta.
Ashitaka ja San jahtaavat Jigoa takaa ja onnistuvat saamaan pään takaisin ja palauttamaan sen metsänhengelle. Metsänhenki romahtaa järveen muuttaen maan vihreäksi ja parantaen kaikki spitaaliset sekä kirotut, mukaan lukien Ashitakan ja Sanin. Ashitaka ja San lähtevät eri teille jatkaakseen kumpikin aiempaa elämäänsä, mutta lupaavat tavata toisensa uudelleen. Ashitaka päättää jäädä Rautakylään auttaakseen sen jälleenrakennuksessa. Parannuksen tehnyt Eboshi lupaa tehdä kylästä entistä ”paremman”. Elokuva päättyy kodaman ilmestyessä takaisin elpyneeseen metsään.
Henkilöhahmot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ashitaka: Emishi-kansaan kuuluva nuorukainen, joka etsii parannusta kiroukseensa
- San: Metsän jumalten kasvattama tyttö, jota Rautakylän ihmiset kutsuvat prinsessa Mononokeksi
- Valtiatar Eboshi: Rautakylän hallitsija
- Jiko Bou: Munkki, palkkionmetsästäjä
- Kohroku: Kylässä asuva härkäpaimen
- Toki: Kohrokun vaimo, entinen prostituoitu sekä Rautakylän naisten johtaja
- Gonza: Lady Eboshin henkivartija
- Moro: 300 vuotta vanha, sudenmuotoinen metsänjumala, joka on Sanin nk. äiti
- Hii-sama: Ashitakan kotikylässä asuva tietäjä
- Shishigami: Peurajumala, joka hallitsee vuoria ja metsiä (japaninkielinen sana shishi tarkoittaa hirveä ja peuraa)
- Okkoto: Sokea villisikajumala
- Nago: Villisikademoni, joka kiroaa Ashitakan
- Kaya: Ashitakan kihlattu
Ääninäyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Hahmo | Japaniksi | Englanniksi | Suomeksi |
|---|---|---|---|
| Ashitaka | Yōji Matsuda | Billy Crudup | Ruska Lehtosaari |
| San | Yuriko Ishida | Claire Danes | Tonja Kovanen |
| Valtiatar Eboshi | Yūko Tanaka | Minnie Driver | Henna Hyttinen |
| Jiko Bou | Kaoru Kobayashi | Billy Bob Thornton | Matti Olavi Ranin |
| Kohroku | Masahiko Nishimura | John DeMita | Tomi Walamies |
| Toki | Sumi Shimamoto | Jada Pinkett Smith | Katja Sirkiä |
| Gonza | Tsunehiko Kamijō | John DiMaggio | Pekka Lehtosaari |
| Moro | Akihiro Miwa | Gillian Anderson | Pertti Koivula |
| Hii-sama | Mitsuko Mori | Debi Derryberry | Marja Packalén |
| Okkoto | Hisaya Morishige | Keith David | Ossi Ahlapuro |
| Kaya | Yuriko Ishida | Tara Strong | Adeliina Sankari |
| Nago | Makoto Sato | John DiMaggio | Pertti Koivula |
| kertoja | ei ole | Keith David | Pekka Lehtosaari |
Arvostelut[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Helsingin Sanomien Nyt-liitteessä kolme kriitikkoa antoi Mononokelle pistekeskiarvon 4,0/5.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Prinsessa Mononoke Finnkino. Arkistoitu 4.3.2010. Viitattu 26.2.2010.
- ↑ Kriitikon valinta. Tv-Nyt, 2010, nro 10, s. 20.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Prinsessa Mononoken suomenkieliset sivut (Arkistoitu – Internet Archive).
- Markus Sorsa: Princess Mononoke. Elitisti.net 9.1.2004.
- Hanna Näsänen: Prinsessa Mononoke. Plaza.fi Kaista 25.2.2010.
- Susitytön pyhä raivo. Iltalehti 25.2.2010.
- Anu Silfverberg: Miyazaki nostattaa metsän raivon. Helsingin Sanomat 26.2.2010.
- Satu Linnapuomi & Tarmo Poussu: Prinsessa Mononoke (Arkistoitu – Internet Archive). Ylen Tähtihetki 26.2.2010.
- Jukka Vuorio: Kun jumalat sanovat työsopimuksen irti (Arkistoitu – Internet Archive). Voima 3.3.2010.
- Prinsessa Mononoke (Arkistoitu – Internet Archive). Keskisuomalainen 16.4.2010.
- Markku Salmi: Prinsessa Mononoke: Luonto puhuu. Japan Pop 1/2010. (PDF)
- Hannu Björkbacka: DVD: Metsän prinsessa Mononoke (Arkistoitu – Internet Archive). Keskipohjanmaa 31.10.2010.
| Laputa – linna taivaalla (1986) · Naapurini Totoro (1988) · Tulikärpästen hauta (1988) · Kikin lähettipalvelu (1989) · Eilisen kuiskaus (1991) · Porco Rosso (1992) · Aaltojen kuohu (1993) · Pom Poko (1994) · Sydämen kuiskaus (1995) · Prinsessa Mononoke (1997) · Naapurini Yamadat (1999) · Henkien kätkemä (2001) · Kissojen valtakunta (2002) · Liikkuva linna (2004) · Maameren tarinat (2006) · Ponyo rantakalliolla (2008) · Kätkijät (2010) · Kukkulan tyttö, sataman poika (2011) · Tuuli nousee (2013) · Prinsessa Kaguyan taru (2013) · Marnie – tyttö ikkunassa (2014) · Kimitachi wa dō ikiru ka |