Siirry sisältöön

Poika Vesanto

Lisää linkkejä
Wikipediasta
Poika Vesanto armeijan TK-komppanian piirtäjänä.

Eijo Ilmari ”Poika” Vesanto (20. lokakuuta 1908 Tampere – 4. joulukuuta 1950 Helsinki) oli suomalainen lehti- ja mainospiirtäjä, kuvittaja sekä sarjakuva- ja julistetaiteilija.[1]

Vesannon vanhemmat olivat veturinkuljettaja Kaarlo Hjalmar Vesanto (aiemmin Willgren) ja Wilhelmina Karolina Hellman. Hän kävi Tammelan kansakoulua 1917–1920 ja Tampereen lyseota 1920–1923 ja 1924–1925. Vesanto oli aluksi kivipiirtäjänä Uudessa Kivipainossa. Vuodesta 1931 alkaen hän teki kirjankansia, kuvituksia ja sarjakuvia muun muassa Aamulehdelle, Mantereen kustantamolle, Otavalle, Yhtyneille Kuvalehdille, Suomen Kuvalehdelle, Tammelle ja Uudelle Suomelle. Vesanto muutti Helsinkiin 1932 ja oli Otavan palveluksessa 1932–1938 ja siirtyi sitten freelanceriksi. 1930-luvun lopulla hän alkoi keskittyä ennen kaikkea kirjankansien tekemiseen muun muassa Poikien seikkailukirjastoa varten.[1]

Vesanto palveli rintamasotilaana talvisodassa ja jatkosodassa aina kevääseen 1942 saakka, jolloin hän pääsi tiedoituskomppanian TK-piirtäjäksi. Vesanto teki sitten propagandatarkoituksiin piirroksia, kuvituksia ja sarjakuvia ja niitä julkaistiin sanoma- ja rintamalehdissä sekä postikortteina. Vesanto alkoi sotavuosina käyttää yhä enemmän alkoholia. Hänen taiteellisen tuotantonsa taso säilyi kuitenkin uran loppuun saakka. Vesanto kuoli 42-vuotiaana vuonna 1950 mahdollisesti oman käden kautta.[1]

Vesannon sarjakuvia olivat Aamulehden sunnuntailiitteessään tammikuusta 1931 julkaisema Eetu ja Riku, jota Karjala-lehdessä julkaistiin nimellä Eetun ja Rikun eriskummalliset seikkailut. Sarja ilmestyi myös oululaisessa Kalevassa. Saku Sämpylä alkoi ilmestyä Aamulehdessä ja Karjalassa tammikuussa 1932.[2] Sarjakuvapiirtäjänä Vesanto jäljitteli amerikkalaista mallia. Tarinat olivat vauhdikkaita, replikointi luontevaa ja piirrostyyli eloisaa.[3][1]

Muita Vesannon sarjoja olivat Olli sekä Kapteeni ja Ville Suomen Kuvalehdessä. Vesanto piirsi 1934 Alexander Tawitzin jälkeen Suomen Kuvalehden Junnu-sarjakuvaa ja Eeli Jaatisen jälkeen Kertomuksia-lehden Nuoren parin elämää -sarjakuvaa 1933–1934. Ilta-Sanomiin hän piirsi sarjakuvaa Hippasen perhe (1936–1937). Veli Giovannin huomattua Vesannon kyvyt tämä pääsi 1932 Otavan mainostaiteilijaksi. Otavassa hän pääsi kuvittamaan Suomen Kuvalehden lisäksi Pilajuttuja ja piirroksia, Kalle Viksaria ja Joulukärpästä.[1]

Vesanto teki lukuisia kirjankansia sekä suuren määrän kansia eri lehtiin (ks. Kimmo) ja kirjoihin (ks. Punainen neilikka). Aikansa tuotteliaimpiin piirtäjiin kuulunut Vesanto piirsi myös näyttäviä julisteita etenkin Otavalle.

Vesannon elämäntyötä esittelevä näyttely oli esillä Tampereen Mediamuseo Rupriikissa 21. helmikuuta – 29. maaliskuuta 2009. Näyttelyn yhteydessä julkaistiin näyttelyluettelo Poika Vesanto – Käyttökuvan mestari. Näyttely kiersi sen jälkeen eri puolilla Suomea.

Teokset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuvituksia ja sarjakuvia

  • Vesanto, Poika. Saku Sämpylä: Viipuri: Karjalan kirjapaino-oy 1935.
  • J. O. Tallqvist, Uuno Eskola, Aleksander Lindeberg, Vesanto, Poika, Santeri Alkio: Viborgs återerövring. Helsingfors: Söderström & C:o 1942.
  • Arvily ja Poika Vesanto: Kotoa ja kaukaa. Helsinki: Otava 1947.
  • H. Rider Haggard, Anni Swan, Poika Vesanto: Kuningas Salomon kaivokset. Helsinki: Otava 1948.
  • Hector Malot, Teuvo Pakkala, Poika Vesanto: Koditon. Helsinki: Otava 1947.
  • Leo Paloheimo, Poika Vesanto: Kalliosaaren salaisuus: Helsinki: Otava 1947.
  • Jules Verne, Poika Vesanto, Samuli S.: Salaperäinen saari. Helsinki: Otava 1947.
  • Henryk Sienkiewicz, Reino Silvanto, Poika Vesanto: Erämaan halki. Helsinki: Otava 1947.
  • Leo Paloheimo, Poika Vesanto: Lismajoen sudenpyytäjät. Helsinki: Tammi 1948.
  • Leo Paloheimo, Poika Vesanto: Metsäkansan nousu. Helsinki: Otava 1951.
  • Arvid Lydecken, Eeli Jaatinen, Poika Vesanto: Arvilyn teoksia. Helsinki: Otava 1951
  • Robert Louis Stevenson, Poika Vesanto: Musta nuoli. Helsinki: Otava 1952.
  • Jules Verne, Poika Vesanto: Kahden vuoden loma-aika. Helsinki: Otava 1957.
  • Poika Vesanto: Saku Sämpylä. Eetu ja Riku : kuvasarjoja vuosilta 1931-32. Täysi Käsi Oy 2017 978-952-68730-0-8 Esipuhe: Ville Hänninen

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Helmiriitta Honkanen: Placatista julisteeksi: suomalaisen julistetaiteen historiaa kirjapainotaidon alusta vuoteen 1960, s. 75, 144. Otava, 1983. ISBN 951-1-07281-1
  • Olavi Järvi: Parhaat pilapiirtäjämme, s. 153–156. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3
  • Ville Hänninen, Timo Kokkila: Poika Vesanto – Käyttökuvan mestari, Tampereen museot, 2009 Sarja: Mediamuseo Rupriikin julkaisuja 2, 1459-8329; ISBN 978-951-609-413-0

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Hänninen, Ville: Vesanto, Poika. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 5.1.2025)
  2. ↑ Suomalaisia sarjakuvaklassikoita 1930-luvulta! Kvaak.fi (Web Archive 2019). Viitattu 15.6.2019.
  3. ↑ Kaukoranta, Heikki & Kemppinen, Jukka: Sarjakuvat, s. 193, 195. Otava, 1982. ISBN 951-1-06710-9

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä henkilöön liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Poika_Vesanto&oldid=23137990”