Eeli Jaatinen
Eeli David Jaatinen (10. joulukuuta 1905 Tampere – 24. marraskuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, kuvittaja ja pilapiirtäjä. Hän opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa ja sai maalaamiseen Eero Järnefeltin opastusta. Hän työskenteli WSOY:lle ja Otavalle ja teki pilakuvia Veli Giovannin Pilajuttuja ja piirroksia -lehteen sekä Joulukärpäseen. Vuonna 1933 hän osallistui Tukholmassa pidettyyn suomalaisten humoristien näyttelyyn.[1][2] Jaatisen 1940-luvulla saksalaisen painokuvan pohjalta maalaama suojelusenkeliä ja kahta lasta esittävä maalaus Suojelusenkeli on levinnyt tauluna moniin suomalaiskoteihin.[3]
Jaatisen sarjakuvia olivat muun muassa Keskellä viidakkoa (Jännityslukemisto 1942−1943), Nuorenparin elämää (Kertomuksia 1933−1934) ja Insinööri Risto Karin seikkailuja (Lukemista kaikille 1938−1939). LIsäksi hän teki paljon kirjankansia, lehtikuvituksia ja postikortteja. Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedian mukaan Keskellä viidakkoa on Jaatisen merkittävin sarjakuvatyö, joka ”viljelee tyylipuhtaasti Robinson Crusoesta ja Tarzanista tuttuja henkiinjäämis- ja selviytymisteemoja.”[4]
Jaatinen teki WSOY:lle Riksi-sarjan ja sen edeltäjäsarjan 10mk romaanit kirjojen kansikuvat. Tyyliltään tunnistettavat kannet ovat Ville Hännisen mukaan totisia mutta vetäviä. Jokaisessa kannessa on Jaatisen signeeraus. Tyyli sopi erityisesti viihde- ja tietokirjallisuuteen. Hänen ideastaan syntyi Suomen historia kuvina (1957), johon tekstit on kirjoittanut Tauno Kuosa Jokamiehen Suomen historian pohjalta. Kirjan kansien kuvien rajaus on elokuvallinen ja värimaailma selkeä.[2] Jaatinen teki kansikuvan myös muun muassa Erkki Palolammen sotakirjaan Kollaa kestää (1940). Jaatinen osallistui itsekin sotilaana talvi- ja jatkosotaan.[5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Järvi, Olavi: Parhaat pilapiirtäjämme, s. 39–41. Helsinki: Tammi, 1979. ISBN 951-30-4434-3.
- ↑ a b Ville Hänninen: Kansa luki, kriitikot väheksyivät. Parnasso, 4/2016, s. 8–10. Otavamedia.
- ↑ Kysymykset (Arkistoitu – Internet Archive) Kysy.fi, Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 26.6.2016.
- ↑ Jokinen, Heikki & Pulkkinen, Kalervo: Suomalaisen sarjakuvan ensyklopedia, s. 33. Kemin sarjakuvakeskus, 1996. ISBN 952-9686-10-2.
- ↑ Ville Hänninen: Kirjan kasvot: sata vuotta suomalaisia kirjankansia, s. 86, 89–90. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2017.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| ||||||||||
