Pekka Seppänen (rikollinen)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pekka Tapani Seppänen (s. 1965) on suomalainen rikollinen.[1][2] Hänestä on käytetty nimitystä Sarjahukuttaja. Hänen lainvoiman saanut tuomionsa oli 14,5 vuoden vankeusrangaistus kahdesta taposta, kolmesta tapon yrityksestä, törkeästä kuolemantuottamuksesta, heitteillepanosta, alkoholirikoksesta, parituksesta ja pahoinpitelystä.[3]

Seppänen toteutti hukuttamistapot kaatamalla veneretkien yhteydessä veneen tahallisesti. Hän ei auttanut veden varaan joutuneita, vaikka tiesi veneessä olleiden päihtyneiden henkilöiden uimataidon huonoksi. Seppänen yritti hukuttaa ja hukutti uhrinsa Pohjois-Karjalan Viinijärvellä, jonka rannalla hänen mökkinsä sijaitsi.[3] Kontiolahtelainen[3] Seppänen piti karjatilaa.[4]

Syyttäjien mukaan Seppäsen kotitilalla ja mökillä kuoli epäselvissä olosuhteissa yhteensä seitsemän ihmistä. Poliisi tutki kahta kuolemantapausta, mutta näyttöä rikoksista ei löytynyt.[5] Seppäsen kesämökillä kuoli vuosien aikana yhteensä kolme ihmistä.[6]

Aiempi rikostausta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuodesta 2002 lähtien Seppänen oli saanut ennen sarjahukuttamistapauksen oikeuskäsittelyä kymmeniä tuomioita muun muassa pahoinpitelyistä, ajoneuvon luovuttamisesta juopuneelle, eläinsuojelurikoksista ja vammantuottamuksista. Häntä kohtaan oli asetettu myös useita lähestymiskieltoja.[7]

Sarjahukuttamistapaus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskusrikospoliisi ja Itä-Suomen poliisi aloittivat vuonna 2015 esitutkinnan useista aiemmista veneily- ja hukkumisonnettomuuksista.[7] Henkirikostutkinta käynnistyi, sillä vuonna 2014 oli hukkunut jo kolmas ihminen ollessaan veneretkellä Seppäsen kanssa.[8] Tutkinnan tiimoilta Seppänen vangittiin useiksi viikoiksi marraskuussa 2015. Vuonna 2016 käräjäoikeus ei myöntynyt vapauttamaan Seppästä tutkintavankeudesta, mutta Seppänen valitti asiasta Itä-Suomen hovioikeuteen, joka vapautti hänet tutkintavankeudesta riittämättömän syyllisyyttä tukevan näytön perusteella. Hovioikeuden tällöin tarkastelema aineisto oli merkittävästi myöhemmin oikeudenkäynnissä käsiteltyä aineistoa suppeampi.[7]

Poliisi epäili Seppästä kolmen ihmisen hukuttamisesta. Lokakuussa 2016 häntä vastaan nostettiin syytteet kolmesta taposta ja viidestä tapon yrityksestä. Oikeudenkäynti Pohjois-Karjalan käräjäoikeudessa alkoi marraskuussa 2016. Esitutkinta-aineiston perusteella Seppästä pidettiin väkivaltaisena ja uhkailuun taipuvaisena. Häneen kohdistui pelkoja, ja useat todistivatkin oikeudessa sermin takaa.[7]

17. tammikuuta 2017 Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi Seppäsen 14,5 vuodeksi vankeuteen kahdesta taposta, kolmesta tapon yrityksestä, törkeästä kuolemantuottamuksesta, alkoholirikoksesta, parituksesta ja pahoinpitelystä. Tuomioon liittyivät vuosina 2007, 2010, 2011 ja 2014 veneretkien yhteydessä sattuneet tapaukset.[7] Tapon yritykset tehtiin kesällä 2007 tuomitun kaataessa soutuveneen Myhkyränselällä, minkä seurauksena veneessä ollut seurue oli joutunut veden varaan.[3] Seppänen vastasi syytteisiin vapaana eikä ollut paikalla, kun poliisi lähti hakemaan häntä vankilaan vietäväksi. Seppäsestä tehtiin etsintäkuulutus.[7] Hän jäi kiinni 21. tammikuuta 2017 tuttavansa autossa Joensuussa.[1]

Oikeudenkäynnissä todistajat kuvasivat myös muiden muassa sellaisia tekoja kuin koiran tappamisen ja juomavesiämpäriin virtsaamisen. Lisäksi esiin nousi tapaus, jossa nainen oli oksentanut Seppäsen juotettua tälle lääketableteilla vahvistettua nestettä. Tapahtuman nähnyt todistaja kertoi naisen sammuttua Seppäsen hakeneen navetasta lantaa ja nauraneen työntäessään sitä sammuneen naisen emättimeen. Oikeus piti toimintaa osoituksena harkinnasta ja kostonhalusta. Muiden ihmisten juomien huumaaminen toistui useissa kertomuksissa ja käräjäoikeuden tuomiolauselmassa. Erään todistajan mukaan huumaamisen tarkoituksena oli muiden ihmisten seksuaalisen ja taloudellisen hyväksikäytön mahdollistaminen.[4]

Hovioikeuskäsittely ja myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Itä-Suomen hovioikeus käsitteli tapausta ja piti voimassa Seppäsen saaman 14,5 vuoden vankeustuomion. Hovioikeus myös määräsi Seppäsen suorittamaan koko rangaistusajan vankilassa. Korkein oikeus ei myöntänyt asiassa valituslupaa. Seppäsestä mielentilatutkimuksen yhteydessä laaditun vaarallisuusarvion perusteella hänet todettiin erittäin vaaralliseksi muiden hengelle ja terveydelle.[3]

Rikosoikeuden professori Matti Tolvanen piti sarjahukuttamistapausta ainutlaatuisena Suomen oikeushistoriassa. Hän olisi toivonut niin sanotun passiivisen tappotarkoituksen ja veneen rikoksentekovälineenä tulevan tarkemman käsittelyn kohteeksi.[3]

Keskusrikospoliisin mukaan Seppäsellä oli ihmisten parissa maine henkilönä, jonka kanssa ei haluttu kohdata ristiriitoja ja jonka tekemisiin ei haluttu puuttua. Henkilötodistelu oli keskeisessä roolissa myös oikeuskäsittelyssä. Seppänen oli saanut otteeseensa ihmisiä, jotka olivat kärsineet vaikeista päihdeongelmista. Merkittävänä selittävänä tekijänä ihmisten pysymiselle Seppäsen piirissä pidettiin nimenomaan alkoholitarjoilua.[8]

Seppäsen rikoksia on käsitelty C Moren sarjassa Rikospaikka: True Crime Suomi[8] sekä Arman Alizadin juontamassa televisiosarjassa Arman ja Suomen rikosmysteerit. Myös Gimmel-yhtyeen laulajan Jonna Christensenin mukaan hänen äitinsä joitui miltei Seppäsen uhriksi vuonna 2007, mutta pelastui veden varasta[9]. Hän kuitenkin kuoli vuotta myöhemmin Seppäsen maatilalla[9].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]