Pavlo Skoropadski

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pavlo Skoropadski
Skoropadski.jpg
Pavel Skoropadski vuonna 1918.
Ukrainan hetmani
29. huhtikuuta 191814. joulukuuta 1918
Edeltäjä Myh’ailo Hruševskyi (Ukrainan radan puhemies)
Seuraaja Volodymyr Vynnytšenko (Ukrainan direktoraatin puhemies)
Tiedot
Syntynyt 3. toukokuuta 1873
Saksan lippu 1871–1918 Wiesbaden, Hessen, Saksan valtakunta
Kuollut 26. huhtikuuta 1945 (71 vuotta)
Natsi-Saksan lippu Mettenin luostari, Baijeri, Natsi-Saksa
Puoliso Oleksandra Durnovo
Lapset 4
Pavel Skoropadski upseeriensa keskellä.

Pavlo Petrovytš Skoropadskyi (ukr. Павло Петрович Скоропадський, ven. Павел Петрович Скоропадский, Pavel Petrovitš Skoropadski; 3. toukokuuta 1873 Wiesbaden, Saksa26. huhtikuuta 1945 Metten, Saksa) oli ukrainalainen hetmani, jonka Saksa ja Itävalta-Unkari nostivat vallankaappauksella valtaan 29. huhtikuuta 1918 miehitettyään Ukrainan, ja joka jatkoi hallitsemistaan saksalaisten tuella 14. joulukuuta 1918 saakka. Skoropadskin valtakauden Ukrainasta käytettiin nimitystä hetmanaatti eli Ukrainan valtakunta, joka syrjäytti sitä edeltäneen Ukrainan kansantasavallan.

Syy saksalaisten tukemalle vallankaappaukselle oli se, että Saksa halusi Ukrainan luovuttavan viljaa vastineeksi saksalaisten ja itävalta-unkarilaisten suojeluksesta Neuvosto-Venäjää, mutta myös ympärysvaltojen tukemaa Krimiltä toimivaa Etelä-Venäjän armeijaa vastaan. Skoropadskin vallankaappaus perustui yleisukrainalaiseen maanviljelijöiden kokoukseen, mikä julisti Ukrainan kansantasavallan mitättömäksi. Skoropadskin hallitus ei ryhtynyt Ukrainan kansantasavallan kaavailemaan maareformiin, suurtilojen jakamiseen maanviljelijöille, vaan hänen hallituksensa katsottiin periaatteessa tukeutuvan lähinnä vain suurmaanomistajiin. Hänen hallituksensa aikana ei myöskään Ukrainasta saatu toimitetuksi sitä määrää viljaa, minkä saksalaiset olisivat halunneet. Saksalla ei ollut sotaponnistustensa vuoksi maksukykyä, minkä vuoksi viljan saaminen Ukrainasta olisi pitänyt perustua säänneltyihin alihintoihin, mihin maanviljelijät eivät suostuneet.

Skoropadskin hallitus ehti kuitenkin hankkimaan Ukrainan itsenäisyydelle laajan diplomaattisen tunnustuksen. Skoropadskin hallituksen Ukrainan itsenäisyysmielisten kannalta oli kuitenkin se, että hänen hallituksensa aikana hän oli ilmoittanut saksalaisille suostuvansa tulevaisuudessa liittovaltiosuhteeseen Venäjän kanssa sen jälkeen kun Neuvosto-Venäjä olisi kukistettu. Ukrainan kansantasavalta taisteli Neuvosto-Venäjän lisäksi myös mm. Etelä-Venäjän armeijaa vastaan, minkä vuoksi sen kannattajille liittovaltioajatus Venäjän kanssa oli vieras. Liittovaltioajatukset oli Ukrainassa kansantasavallan kannattajien osalta käsitelty Venäjän maaliskuun 1917 vallankumouksesta 1918 Ukrainan itsenäisyysjulistukseen. Skoropadski pakeni Ukrainasta joulukuussa 1918 ja asettui syntymämaahansa Saksaan.

Toisen maailmansodan aikana Skoropadski kieltäytyi yhteistyöstä saksalaisten kanssa miehitetyn Ukrainan hallitsemiseksi. Skoropadski kuoli ilmapommituksesta saamiinsa vammoihin luostarin sairaalassa 26. huhtikuuta 1945.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pavlo Skoropadski.