Pauli Savinainen
Pauli Savinainen (1922 Lieksa – 2009 Joensuu[1]) oli suomalainen metsätyömies, autonasentaja ja osasto Marttinan kaukopartiomies.
Pauli Savinainen syntyi metsätyönjohtaja Pekka Savinaisen ja hänen vaimonsa Majan kolmantena lapsena näiden paettua Särkijärveltä Vienan Karjalasta todennäköistä Siperiaan karkotusta Suomeen ja asetuttua Lieksaan vuonna 1922.[2]
Sodan uhan kasvaessa syksyllä 1939 sisäasiainministeriö antoi luvan rajaseutujen vapaaehtoiseen evakuointiin 8. lokakuuta alkaen.[3] Pauli Savinaisen perhe evakuoitiin Kiuruvedelle. Savinainen jäi Lieksaan, kunnes hänen alaikäisenä käskettiin myös siirtyä perheen sijoituspaikkakunnalle. Sinne saapui haavoittumisesta toipumaan myös hänen osasto Marttinassa palvellut isänsä.[4]
Isänsä mukaan lähtenyt Savinainen ilmoittautui vapaaehtoisena palvelukseen Oulussa Vienan ja Aunuksen karjalaisista muodostettuun Sissipataljoona 5:een. Koulutus päättyi talvisodan päättyessä. Autokorjaamossa välirauhan aikana työskennellyt Savinainen värvättiin osasto Marttinan järjestämään sissikoulutukseen.[5] Hän osallistui 19-vuotiaana yhdessä isänsä ja 14 muun miehen kanssa 22. kesäkuuta 1941 alkaneeseen Vienan kanavalle suunnattuun tiedustelupartioon, joka vietiin toiminta-alueelle saksalaisilla lentokoneilla. Partion koodinimiä olivat Hämäläinen ja Erich.[6][7][8]
Erillinen pataljoona 4:n miehet koottiin kotiuttamista varten Liminkaan.[9] Pauli Savinainen mainitsee kuitenkin päässeensä lopullisesti siviiliin Kajaanissa.[10] Siviilissä hän sai töitä autokorjaamosta Oulusta. Jouduttuaan kuulusteltavaksi kaukopartiotaustansa takia Pauli Savinainen matkasi isänsä Pekan ja monen muun pataljoonansa miehen tavoin Kemin ja Tornion kautta Ruotsiin. Veljensä Villen kanssa Pauli Savinainen siirtyi Eskilstunaan ja palasi Suomeen 1947.[1] Lieksaan asetuttuaan hän avioitui.[11]
Savinainen palasi myöhemmin Ruotsiin perheineen auttamaan sairastunutta isäänsä, joka kuoli vuonna 1958. Hän jäi maahan 13 vuodeksi ja työskenteli autonkorjaustyön ohella metsurina ja maanviljelijänä.[1]
Suomeen 1970-luvulla palattuaan Savinainen asui Pohjois-Karjalassa.[1]
Osasto Marttinan miehet perustivat oman asevelikerhonsa vuonna 1969.[12] Vuonna 2009 kuollut Pauli Savinainen oli viimeinen elossa ollut "siviilisissi".[13] Savinainen mainitaan eri lähteissä tämän partion yksityiskohdista kertoneena osallistujana.[7][14]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Elfvengren, Eero, Kosonen, Matti & Laidinen, Einar: Vihollisen selustassa: Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939–1944. Suomentanut Vappu Orlov (Einar Laidisen osuudet). Helsinki: Otava, 2010. ISBN 978-951-1-22154-8.
- Janhila, Jaana (toim.): Sissisotaa kaukopartiossa: Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-1942. Helsinki, Jyväskylä: Minerva kustannus, 2009. ISBN 978-952-492-305-7.
- Kortelainen, Irja: Isä ja poika kaukopartiossa: Pekka ja Pauli Savinaisen sotamuistelmat. Helsinki: Minerva, 2015. ISBN 978-952-312-130-0.
- Kyyrönen, Laura: ”Edessä tuntematon tulevaisuus”: Vienan pakolaisten vaiheet vuosina 1944–1951. Historian pro gradu –tutkielma, Oulun yliopisto, historiatieteet. Oulu: L. Kyyrönen, 2013. Teoksen verkkoversio.
- Marttinen, Eero & Tikkanen, Jorma: Olimme Päämajan kaukopartiomiehiä. Juva: WSOY, 2002. ISBN 951-0-27035-0.
- Saarelainen, Asko: Ukko-Pekka ja viimeinen sissi: Pekka ja Pauli Savinaisen elämänvaiheita. Repolainen 95, 2021, nro 2, s. 4-11. Repola-Seura. Artikkelin verkkoversio.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Saarelainen 2021
- ↑ Kortelainen 2015, 42-44
- ↑ Talvisodan pikkujättiläinen 1999, 159
- ↑ Kortelainen 2015, 59-62, 69
- ↑ Kortelainen 2015, 69-78
- ↑ Heiskanen 1988, 171, Kortelainen 2015, 85, 221-222
- ↑ a b Elfvengren, Kosonen & Laidinen 2010, 222, 228
- ↑ Sissisotaa kaukopartiossa 2009, 131
- ↑ Marttinen & Tikkanen 2002, 300
- ↑ Kortelainen 2015, 239
- ↑ Kortelainen 2015, 264
- ↑ Marttinen & Tikkanen 2002, 327
- ↑ Nimitys perustuu siihen, että 22.6.1941 lähtenyt toimi siviiliasuisena ja Onni Palasteen kirjoittamaan kirjaan Siviilisissit Stalinin kanavalla.
- ↑ Marttinen & Tikkanen 2002, 62-69