Pääkallokehrääjä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pääkallokehrääjä
Kirjailija Ilkka Remes
Kieli suomi
Genre jännitys, vaihtoehtohistoria
Kustantaja WSOY
Julkaistu 1997
Sivumäärä 455
ISBN 951-0-22133-3
Seuraava Karjalan lunnaat (1998)
Nuvola apps bookcase.svg
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta

Pääkallokehrääjä on Ilkka Remeksen vuonna 1997 julkaistu ensimmäinen romaani.

Juoni[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääkallokehrääjä sijoittuu vaihtoehtohistorialliseen maailmaan, jossa Suomi antautui Neuvostoliitolle jatkosodan päätteeksi. Kirjan ensimmäinen sivu koostuu kuvitteellisesta päiväkäskystä vuonna 1944, jossa ilmoitetaan Suomen puolustusvoimien upseerien internoinnista ja muiden varusmiesten demobilisoinnista. Ahvenanmaan demilitarisointi puretaan ja Torniojoen laakson rajasta tulee raskaasti vartioitu. Ruotsi liittyy puolestaan myöhemmin Natoon. Suomea luonnehditaan itäblokin mallivaltioksi, jolle ainoastaan Saksan demokraattinen tasavalta vetää vertoja[1].

Varsinainen juoni alkaa vuonna 1986, jolloin Vänrikki Stoolin tarinoita siteeraava ja Uuno Klamin Kalevala-sarjaa kuunteleva[2] Ruotsiin loikannut suomalainen liikemies Heikki Ervasti aloittaa johtamansa terroristijärjestö Sinisen Armeijakunnan avulla suunnitelman, jolla aikoo kiristää Neuvostoliiton johtoa vetämään joukkonsa maasta. Suunnitelmassa on tarkoitus käyttää pienikokoisia Neuvostoliiton asevoimien varikolta varastettuja ydinpommeja. Suunnitelman toteuttamiseksi on siepattava kaksi ydinfyysikkoa, joista toinen on Englannissa asuva suomalaissyntyinen Jukka Kajander.

Suunnitelma Suomen itsenäisyyden palauttamiseksi onnistuu lopulta monen mutkan kautta. Neuvostoliitto vetäytyy manner-Suomesta, mutta jättää Sinisen Armeijakunnan tarjouksen mukaisesti joukkonsa Ahvenanmaalle, ja Suomen johtajalle Mattilalle aletaan etsiä seuraajaa.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Kylmälä, Pietari: Pum-pum, kuolit! Leikin säännöt on kirjoitettu sotakirjallisuuteen yle.fi. 21.4.2017. Viitattu 19.5.2020.
  2. Tarkka, Pekka: Isänmaalliset terroristit laulavat Sibeliuksen Jääkärimarssia sosialistisessa Suomessa HS.fi. 3.9.1997. Viitattu 19.5.2020.
Tämä kirjaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.