Norjan naisten jalkapallomaajoukkue
Norja | |||
---|---|---|---|
Lempinimi | Gresshoppene | ||
Liitto | Norjan jalkapalloliitto | ||
Valmentaja | Gemma Grainger | ||
Kapteeni | Maren Mjelde | ||
Eniten otteluita | Hege Riise (188) | ||
Eniten maaleja | Isabell Herlovsen (67) [1] | ||
FIFA-ranking | 11. (kesäkuu 2022) [2] | ||
|
|||
Ensimmäinen ottelu | |||
Ruotsi 2 - 1 Norja |
|||
Suurin voitto | |||
Norja 17 - 0 Slovakia |
|||
Suurin tappio | |||
Englanti 8 - 0 Norja |
|||
MM-kilpailut | |||
Esiintymiset | 8 (ensimmäiset 1991) | ||
Paras MM-sijoitus | Mestaruus (1995) | ||
EM-kilpailut | |||
Esiintymiset | 12 (ensimmäiset 1987) | ||
Paras sijoitus |
Mestaruus (1987, 1993) |
Mitalit | |||
---|---|---|---|
Maa: Norja | |||
Naisten jalkapallo | |||
MM-kilpailut | |||
Kultaa | Ruotsi 1995 | ||
EM-kilpailut | |||
Kultaa | Italia 1993 | ||
Kultaa | Norja 1987 | ||
Hopeaa | Ruotsi 2013 | ||
Hopeaa | Englanti 2005 | ||
Hopeaa | Tanska 1991 | ||
Hopeaa | Länsi-Saksa 1989 | ||
Pronssia | Suomi 2009 | ||
Olympialaiset | |||
Kultaa | Sydney 2000 | ||
Pronssia | Atlanta 1996 |
Norjan naisten jalkapallomaajoukkue edustaa Norjaa naisten jalkapallon kansainvälisissä otteluissa.
Olympialaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norjan maajoukkue oli mukana naisten ensimmäisessä olympiakisojen jalkapalloturnauksessa Atlantassa 1996 ja sai pronssia. Neljä vuotta myöhemmin Sydneyn olympialaisissa Norja voitti kultaa, kun se voitti finaalissa Yhdysvallat 3–2 Dagny Mellgrenin jatkoajalla tekemällä ns. kultaisella maalilla. Pekingin 2008 olympialaisissa se hävisi puolivälierissä Brasilialle maalein 1–2.
MM-kilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Norja on pelannut jokaisessa kahdeksassa MM-turnauksessa. Kiinassa 1991 pelatuissa kisoissa se hävisi finaalissa Yhdysvalloille 2–1 ja sai hopeaa. Ruotsissa 1995 Even Pellerudin valmentama joukkue sai kultaa voitettuaan finaalissa Saksan 2–0, maalintekijöinä Hege Riise ja Marianne Pettersen. Yhdysvalloissa 1999 pelatuissa kisoissa Norja jäi neljänneksi ja vuonna 2003 samassa maassa se hävisi jo puolivälierissä.
Kiinan MM-kisoissa 2007 Norja voitti alkulohkossa Kanadan 2–1, pelasi Australian kanssa tasan 1–1 ja voitti Ghanan 7–2. Norja selviytyi alkulohkonsa voittajana puolivälieriin, joissa se voitti Kiinan 1–0 Isabell Herlovsenin tekemällä maalilla. Välierissä Norja hävisi Saksalle 0–3 ja pronssiottelussa Yhdysvalloille 1–4 ja sijoittui neljänneksi. Bjarne Berntsenin valmentaman joukkueen paras maalintekijä oli Ragnhild Gulbrandsen (6 maalia). Joukkueen kapteeni oli Ane Stangeland Horpestad.
Saksan MM-kisoissa 2011 Norja voitti alkulohkossa Päiväntasaajan Guinean 1–0 mutta hävisi sitten Brasilialle 0–3 ja Australialle 1–2 eikä selviytynyt alkulohkosta jatkoon. Norjan maalintekijät olivat Emilie Haavi ja Elise Thorsnes. Joukkuetta valmensi Eli Landsem.[3]
Kanadan MM-kisoissa 2015 Norja voitti alkulohkossa Thaimaan 4–0 ja Norsunluurannikon 3–1 sekä pelasi tasapelin 1–1 Saksan kanssa. Lohkonsa kakkosena Norja pääsi neljännesvälieriin, joissa se hävisi Englannille 1–2. Norjan paras maalintekijä oli kolme maalia tehnyt Ada Hegerberg. Joukkuetta valmensi jälleen Even Pellerud.
Ranskan MM-kisoissa 2019 Norja voitti alkulohkossa Nigerian 3–0 ja Etelä-Korean 2–1 sekä hävisi siinä välissä Ranskalle 1–2. Lohkonsa kakkosena Norja pääsi neljännesvälieriin, joissa se voitti Australian rangaistuspotkukilpailussa 4–1 ottelun oltua varsinaisen peliajan ja jatkoajan jälkeen tasalukemissa 1–1. Puolivälierissä Norja hävisi Englannille 0–3. Norjan paras maalintekijä oli kaksi maalia tehnyt Isabell Herlovsen. Joukkuetta valmensi ruotsalainen Martin Sjögren.[4]
EM-kilpailut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]EM-kultaa Norja voitti 1987, kun se Oslossa pelatussa finaalissa voitti Trude Stendalin tekemillä kahdella maalilla Ruotsin 2–1. EM-kilpailuissa 1989 Norja hävisi finaalissa Länsi-Saksalle 4–1 ja sai hopeaa. Vuonna 1991 Norja ja Saksa päätyivät EM-finaalissa jatkoajalle, jonka jälkeen Saksa oli voittaja maalein 3–1 ja Norja sai hopeaa. Toisen Euroopan mestaruutensa Norja voitti 1993, kun se Cesenassa pelatussa finaalissa voitti Italian 1–0 Birthe Hegstadin tekemällä maalilla.
Vuonna 1995 Norja hävisi EM-välierässä Ruotsille ja 2001 Saksalle. Englannissa pelattujen vuoden 2005 EM-kisojen välierässä se voitti Ruotsin 3–2 Solveig Gulbrandsenin jatkoaikamaalilla. Finaalissa norjalaisista vain 27-vuotissyntymäpäiväänsä viettänyt Dagny Mellgren onnistui maalinteossa, joten Saksa voitti 3–1 ja jätti Norjan hopealle. Vuoden 2009 EM-kilpailuissa Norja sijoittui alkulohkossaan kolmanneksi ja voitti puolivälierissä Ruotsin maalein 3–1 mutta hävisi välierissä samoin lukemin Saksalle.
Vuoden 2013 EM-kilpailuissa Norja pelasi alkulohkossa Islannin kanssa tasapelin 1–1 sekä voitti Alankomaat ja Saksan 1–0. Edellisen kerran Saksa oli EM-kisoissa hävinnyt vuonna 1993. Puolivälierissä Norja voitti Espanjan 3–1 ja välierissä Tanskan rangaistuspotkukilpailussa 4–2 (varsinaisen peliajan ja jatkoajan jälkeen tilanne oli 1–1). Loppuottelussa Saksa voitti Norjan 1–0. Norja sai ottelussa kaksi rangaistuspotkua, mutta maalivahti torjui sekä Trine Rønningin että Solveig Gulbrandsenin laukauksen. Näin Even Pellerudin valmentama Norja sai kisoista hopeaa.
Vuoden 2017 EM-kilpailuissa Norja hävisi kaikki kolme alkulohko-otteluaan: Alankomaille ja Tanskalle 0–1 sekä Belgialle 0–2. Vuoden 2022 EM-kilpailuissa Norja voitti alkulohkossaan ensin Pohjois-Irlannin 4–1 mutta hävisi sitten Englannille ennätysmäisesti 0–8 ja Itävallalle 0–1 eikä selviytynyt alkulohkosta jatkoon[5].
EM-hopeamitalijoukkue 2013
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Maalivahdit:
Puolustajat:
- 2 Marita Lund
- 3 Marit Christensen
- 5 Toril Akerhaugen
- 6 Maren Mjelde
- 7 Trine Rønning
- 15 Nora Holstad Berge
- 18 Ingrid Ryland
Keskikenttäpelaajat:
- 4 Ingvild Stensland
- 8 Solveig Gulbrandsen
- 14 Gry Tofte Ims
- 17 Lene Mykjåland
- 19 Ingvild Isaksen
- 22 Cathrine Dekkerhus
Hyökkääjät:
- 9 Elise Thorsnes
- 10 Caroline Hansen
- 11 Leni Kaurin
- 13 Melissa Bjånesøy
- 16 Kristine Hegland
- 20 Emilie Haavi
- 21 Ada Hegerberg
Valmentaja: Even Pellerud
Entisiä päävalmentajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1989–1996 Even Pellerud
- 1996–2000 Per-Mathias Høgmo
- 2005–2009 Bjarne Berntsen
- 2012–2015 Even Pellerud
- 2016–2022 Martin Sjögren
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Isabell Herlovsen Store norske leksikon. Viitattu 23.2.2021. (norjaksi)
- ↑ FIFA/Coca-Cola Women's World Ranking FIFA. Arkistoitu 15.1.2015. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)
- ↑ Norja MM-kisoissa 2011 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Norway FIFA Women's World Cup France 2019. FIFA. Arkistoitu 21.3.2019. Viitattu 28.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Norway UEFA. Viitattu 16.7.2022. (englanniksi)