Neiti Marple

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Neiti Marple eli Jane Marple on kirjailija Agatha Christien luoma kuvitteellinen salapoliisihahmo. Hän on Hercule Poirot’n ohella Christien tunnetuin henkilö. Neiti Marple on St. Mary Meadin kylässä asuva ikäneito, joka ratkoo rikoksia terävällä havainto- ja päättelykyvyllään.

Neiti Marple esiintyy kahdessatoista romaanissa ja 20 novellissa. Ensimmäinen julkaistu neiti Marple -tarina oli novelli ”The Tuesday Night Club” joulukuussa 1927 The Royal Magazine -lehdessä. Sitä seurasi 12 muuta novellia 1928–1931 (ilmestyivät kokoelmassa Kolmetoista 1932). Ensimmäinen Marple-romaani oli Murha maalaiskylässä 1930. Viimeinen Christien kirjoittama neiti Marple -romaani oli Neiti Marple koston jumalattarena 1971. Sen jälkeen ilmestyi vielä 1940-luvulla kirjoitettu Neiti Marplen viimeinen juttu. Se on viimeinen julkaistu neiti Marple -tarina, mutta ajallisesti se sijoittuu romaanien Syyttävä sormi ja Kuolema ilmoittaa lehdessä väliin.[1]

Monia Neiti Marple -tarinoita on sovitettu elokuviksi ja tv-sarjoiksi. Yksi tunnetuimmista neiti Marplen esittäjistä on Joan Hickson (1906–1998), joka esitti salapoliisia vuosina 1984–1992 tuotetussa televisioelokuvasarjassa.

Henkilökuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jane Marple on pitkä, hoikka, harmaantunut vanha neiti. Hän harrastaa lintujen tarkkailua, puutarhanhoitoa ja neulontaa. Romaaneista voidaan päätellä, että Jane Marple syntyi 1870-luvulla. Kuusitoistavuotiaana hän opiskeli Firenzessä jonkin aikaa tyttöjen sisäoppilaitoksessa. Nuoruudessaan hän työskenteli sairaanhoitajana, minkä vuoksi hän tuntee joitakin kemikaaleja ja lääkkeitä, sekä rakasti tanssia. Lisäksi Marplella oli useita kosijoita, mutta yksikään romanssi ei kestänyt. Asuessaan sisäoppilaitoksessa hän tapasi kaksi amerikkalaista tyttöä, Carrie Louisen ja Ruth Martinin, jotka olivat ja ovat edelleen vuosien kuluttuakin hyviä ystäviä.

Neiti Marplen isoäiti oli aatelisnainen. Neiti Marplella oli kaksi setää, Henry ja amiraali Thomas, sekä täti Fanny. Lisäksi hänellä on kolme veljenpoikaa, Anthony, Gordon ja Raymond. Viimeksi mainittu on kirjailija ja aviossa taiteilija Joan Westin kanssa. Marple on kaukaista sukua Lady Merridew’lle.

Neiti Marplen ystäviä ovat muun muassa Diana Harmon ja tämän aviomies, rovasti Julian Harmon, tohtori Haydock sekä Sir Henry, Scotland Yardin eläkkeellä oleva päällikkö.

Neiti Marple -teokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Murder at the Vicarage (1930, suom. Murha maalaiskylässä, WSOY 1954).
  2. The Thirteen Problems (novellikokoelma, 1932, Yhdysvalloissa The Tuesday Club Murders, suom. Kolmetoista 1983).
  3. The Body in the Library (1942, suom. Ruumis kirjastossa, WSOY 1972).
  4. The Moving Finger (1943, suom. Syyttävä sormi, WSOY 1972).
  5. Three Blind Mice (1948, suom. Hiirenloukku, WSOY 1977, sisältää kolme neiti Marple -novellia)
  6. A Murder Is Announced (1950, suom. Kuolema ilmoittaa lehdessä, WSOY 1950).
  7. They Do It with Mirrors (1952, suom. Neiti Marplea ei petetä, WSOY 1969).
  8. A Pocket Full of Rye (1953, suom. Salaperäiset rukiinjyvät, WSOY 1956).
  9. 4.50 from Paddington (1957, suom. Paddingtonista 16.50, WSOY 1968).
  10. The Adventure of the Christmas Pudding (1960, suom. Seikkaileva jälkiruoka, WSOY 1984, sisältää yhden neiti Marple -novellin)
  11. The Mirror Crack’d from Side to Side (1962, suom. Tuijottava katse, WSOY 1965).
  12. A Caribbean Mystery (1964, suom. Lomahotellin murhat, WSOY 1965).
  13. At Bertram’s Hotel (1965, suom. Bertramin hotellissa, WSOY 1967).
  14. Nemesis (1971, suom. Neiti Marple koston jumalattarena, WSOY 1972; romaani on jatko-osa teokselle Lomahotellin murhat).
  15. Sleeping Murder (1976, suom. Neiti Marplen viimeinen juttu, WSOY 1977).

Sovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Margaret Rutherford esitti neiti Marplea viidessä brittiläisessä elokuvassa 1960-luvulla. Elokuvat perustuivat hyvin väljästi Christien romaaneihin. Elokuvat olivat

  • Murha junassa (Murder, She Said, 1961) – perustuu romaaniin Paddingtonista 16.50
  • Murha hotelli Laukassa (Murder at the Gallop, 1963) – perustuu Hercule Poirot -romaaniin Hautajaisten jälkeen
  • Murha teatterissa (Murder Most Foul, 1964) – perustuu Hercule Poirot -romaaniin Rouva McGinty on kuollut
  • Murha näkyvissä (Murder Ahoy!, 1964) – käyttää useita Christien romaanien aiheita
  • ABC-murhat (The Alphabet Murders, 1965) – cameoroolissa, Poirot-elokuva, joka perustuu Aikataulukon arvoitukseen.

Angela Lansbury näytteli neiti Marplea brittiläisessä Tuijottava katse -elokuvassa 1980. Poikkeuksellista on, että Lansburyn neiti Marple poltti savukkeita.

Virolainen Ita Ever esitti neiti Marplea neuvostoliittolaisessa elokuvassa Taina ”Tšornyh drozdov” (”Mustarastaiden” arvoitus, 1983), joka perustui romaaniin Salaperäiset rukiinjyvät.

Televisio[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen neiti Marple -filmatisointi oli A Murder Is Announced yhdysvaltalaisessa Goodyear Television Playhouse -sarjassa 1957. Neiti Marplea esitti Gracie Fields ja muissa osissa nähtiin Jessica Tandy ja Roger Moore.

1970 Inge Langen näytteli neiti Marplea länsisaksalaisessa televisioelokuvassa Mord im Pfarrhaus (perustuu romaaniin Murha maalaiskylässä).

Helen Hayes näytteli neiti Marplea kahdessa yhdysvaltalaisessa televisioelokuvassa: Lomahotellin murhat (A Caribbean Mystery. 1983) ja Neiti Marplea ei petetä (Murder with Mirrors. 1984)

BBC:n tuottamassa Neiti Marple -televisiosarjassa (1984–1992) pääosaa esitti Joan Hickson, jota on usein kuvailtu ”täydelliseksi” neiti Marpleksi. Kaikki 12 romaania muokattiin sarjan jaksoiksi.

ITV aloitti 2004 uuden Neiti Marple sarjan tuottamisen. 1.–3. tuotantokaudella neiti Marplea esitti Geraldine McEwan ja sen jälkeen Julia McKenzie. Alkuperäisiä romaaneja on muokattu vahvasti: murhaajia on vaihdettu ja jotkut jaksoista perustuvat romaaneihin, joissa neiti Marple ei edes esiintynyt.

Japanilainen NHK tuotti 2004–2005 anime-sarjan Agatha Christie's Great Detectives Poirot and Marple.

Muut sovitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Angela Lansbury näytteli televisiosarjassa Murhasta tuli totta (Murder, She Wrote, 1984–1996) Jessica Fletcheriä, joka perustuu neiti Marpleen ja Ariadne Oliveriin. Sarjan englanninkielinen nimi on väännös Rutherfordin ensimmäisestä Neiti Marple -elokuvasta Murder, She Said.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Suggested Reading Order for Miss Marple (PDF) Viitattu 20.12.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]