Nautarotu

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Karjarodut ovat pitkän jalostuksen tuloksena saatuja nautarotuja, joissa korostuvat tietyt piirteet. Suomessa käytetään paljon ulkomailta tuotuja rotuja. Roduilla on korostettu jotain tyypillistä ominaisuutta, kuten lihan tai maidon tuotantoa, nopeakasvuisuutta tai muuta etsittyä ominaisuutta.

Nautarotuja jalostetaan eri tavoin riippuen siitä, onko rotu tarkoitettu lihan- vai maidontuotantoon, mutta tietyt ominaisuudet ovat haluttuja kaikilla roduilla. Näitä ovat muun muassa hyvä hedelmällisyys, luonne ja jalkarakenne, ja lehmillä leveä, poikimiseen hyvin soveltuva lantio. Joitakin rotuja on tietoisesti jalostettu sarvettomiksi eli nupoiksi tai tietynvärisiksi.

Lihakarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lihakarjan rodut on jalostettu erityisesti tuottamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman laadukasta lihaa. Koska suuri osa eläimistä teurastetaan nuorena, liharotujen jalostuksessa niin kutsuttu kestävä rakenne ei ole yhtä tärkeä jalostustavoite kuin lypsyroduilla. Sen sijaan erityisesti poikimisen helppous ja nopea kasvu ovat liharotujen jalostuksessa tärkeitä tavoitteita.

Lihakarja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa kasvatetaan noin kymmentä lihakarjarotua.[1]

Aberdeen-Angus on alkujaan kotoisin Skotlannista. Rodun eläimet ovat nupoja ja useimmiten mustia, joskus myös punaruskeita. Rotu on kookas ja vähärasvainen. Se menestyy huonommillakin laitumilla ja soveltuu erinomaisesti luonnonlaitumille.

Charolais-rotu on peräisin Ranskasta. Väriltään eläin on valkoinen, hiukan kellertävä tai harmaa. Rodun yksilöt kasvavat nopeasti erittäin suuriksi. Hereford on yksi maailman suosituimmista lihantuotantoroduista ja myös Suomen runsaslukuisin lihakarjarotu. Se on väriltään ruskea ja siinä on valkoisia laikkuja. Se menestyy hyvin luonnonlaitumilla.

Limousin-rodun eläimet ovat ruskeita. Rotu on yksi Suomen kookkaimmista roduista ja alkujaan Ranskasta peräisin. Suomessa kasvatetaan myös muutamaa muuta rotua, kuten simmentalia, piemontesea, ylämaankarjaa ja blonde d'aquitainea sekä pieniä määriä muita rotuja. Suomessa erityisesti simmental on suosittu emolehmänä muita liharotuja suuremman maidontuotantonsa ansiosta.

Lihakarjarotujen jakauma Suomessa vuonna 2008[1]
Rotu Puhdasrotuisia emolehmiä Osuus puhdasrotuisista emoista Risteytysemolehmiä Osuus puhdasrotuisista emoista
Hereford 4118 31,7 % 8482 23,4 %
Charolais 2248 17,3 % 6990 19,3 %
Limousin 1634 12,6 % 8839 24,4 %
Aberdeen-Angus 2276 17,5 % 6185 17,1 %
Simmental 1160 8,9 % 4325 11,9 %
Ylämaankarja 1447 11,1 % 193 0,5 %
Blonde d'Aquitane 95 0,7 % 1191 3,3 %
Dexter 17 0,01 % 0 0,0 %
Piemontese 2 0,0 % 64 0,2 %

Lypsykarja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lypsykarjan (myös "maitokarja") rodut on jalostettu erityisesti tuottamaan mahdollisimman paljon mahdollisimman laadukasta maitoa. Lypsyrotujen jalostamisella pyritään vaikuttamaan myös tiettyihin maidon ominaisuuksiin, kuten sen sisältämiin rasva- ja valkuaismääriin. Eri maidon ominaisuudet ovat olleet eri aikoina haluttuja. Ennen runsasrasvainen maito oli haluttua, nykyään pyritään korkeisiin valkuaisainemääriin. Lypsyrotujen jalostuksessa pyritään myös vaikuttamaan eläinten luonteeseen sekä rakenteeseen, jonka tulisi tukea suuria tuotosmääriä ja eläimen terveyttä sekä mahdollisimman pitkää tuotantoikää.


Maailman käytetyin lypsyrotu on holstein, toiseksi[2] käytetyin on jersey. Suomessa eniten käytetty ayrshire on maailmanlaajuisesti melko harvinainen rotu: sitä on maailmalla noin neljä miljoonaa yksilöä.[3]

Lypsykarja Suomessa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomen tärkeimmät lypsykarjarodut ovat ayrshire, holstein, suomenkarjan rodut, jersey, Brown swiss ja Guernsey. Näille roduille pidetään Suomessa kantakirjoja.[4]

Ayrshire on yksi Suomen käytetyimmistä lypsyroduista. Niitä tai niistä risteytettyjä eläimiä on yli puolet Suomen lehmistä. Ayrshire-rodun lehmät tuottavat noin 9 228 kiloa maitoa 305 päivässä eli tuotantokaudessa. Holstein tuottaa merkittävästi enemmän maitoa kuin ayrshire. Suomalaisia rotuja eli suomenkarjaa on Suomessa vähäinen määrä. [5]


Suomen lypsyroduista toistaiseksi uusimmat on Brown swiss– ja Guernsey– rodut[4]

Lypsykarjarotujen jakauma tarkkailukarjoissa Suomessa vuonna 2017 [5]
Rotu Osuus lypsylehmistä Lehmiä Maidontuotanto
keskimäärin kg
Poist. elinik. tuotos kg
Ayrshire 50,7 % 98049 9228 27178
Holstein 47,6 % 92033 10243 28540
Jersey Tuntematon 823 8045 16694
Muut rodut Tuntematon 266 8771 12493
Suomenkarja yht. 1,1 % 2035 6262 18006
ISK Tuntematon 267 4057 11910
LSK Tuntematon 1336 6972 19630
PSK Tuntematon 432 5429 15910

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Sirkko, Kaisa: Liharotuja löytyy joka makuun. Nauta, 2008, 38. vsk, nro 4, s. 45. FABA Jalostus. (suomeksi)
  2. Manninen, Sari: Kuvassa Uramawa. Nauta, 1/2009, s. 78. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X.
  3. Lampinen, Anita: Sonnien tuotantoketju on valmis. Nauta, 1/2005, s. 5. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X.
  4. a b Faba osk: Kantakirjaus (Tutustu kantakirjaohjesääntöihin) Viitattu 20.5.2018.
  5. a b Proagria: Rotukohtaiset tulokset 2017. Nauta, 16.4.2018, 48. vsk, nro 02/2018, s. 44. Faba osk.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

http://www.faba.fi/fi/tietopankki/nautarodut-suomessa