Länsisuomenkarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Länsisuomenkarja
Länsisuomenkarjaa Ahlmanin maatalouskoulun pellolla cropped.png
Käyttötarkoitus: lypsyrotu
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa: Läntinen Suomi
Rodun syntyaika: ennen 0 jaa.
Polveutuminen: paikalliset kannat
Kantakirja perustettu: 1906
Esiintyminen
Merkitys Suomessa: noin 4000 yksilöä
Ominaisuudet
Sarvet: nupo
Paino: sonnit X kg,
lehmät 540 kg
Värit: punaruskea

Länsisuomenkarja (LSK)on suomalainen karjarotu, joka kehittyi aikoinaan Länsi- ja Etelä-Suomessa. Se on suomalaisista alkuperäisroduista yleisin. Länsisuomenkarjaa on Suomessa nykyään lähes 4000 yksilöä, mutta yleisempiin rotuihin verrattuna varsin harvinainen. Tuotosseura kuuluu 1 336.[1] Maidon rasvapitoisuus on 4,53 % ja valkuaispitoisuus on 3,47 %[2]. Maitotuotos on keskimäärin 6 972kg maitoa ja poistettaessa elinikäistuotos on 19 630kg maitoa.[1]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsisuomenkarjan eläimet ovat nupoja ja väriltään useimmiten yksivärisen ruskeita. Joissakin suvuissa kuitenkin periytyy valkoisia merkkejä.

Jalostus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Länsisuomenkarjan kanta on melko pieni ja sukusiittoinen. Rotua voidaan kuitenkin jalostaa ominaisuuksia kehittäen eikä pelkästään pyrkiä säilyttämään ja laajentamaan kannan jalostuspohjaa.

Viimeisinä parina vuosikymmenenä länsisuomenkarjaa on pystytty jalostamaan jonkin verran, ja vaikka rotu maitotuotoksessa häviääkin yhä reilusti valtaroduille, se on silti selkeästi muita suomenkarjarotuja runsastuottoisempi.

90-luvun alussa Suomeen tuotiin kahden ruotsalaisen mutta suvuiltaan suomalaistaustaisen sonnin siementä.[3] Tätä arvosteltiin kovasti, mutta sonnit tuottivat hyvissä yhdistelmissä verrattain kookkaita ja runsaslypsyisiä, joskin hankalaluonteisia tyttäriä. [3] 2000-luvulla harjoitettu runsas nuorsonnien käyttö on laajentanut rodun jalostusmahdollisuuksia ja vähentänyt jalostuskäytössä olevien sonnien keskinäistä sukulaisuutta. [4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Keskituotos nousi ja tilakoko kasvoi. Nauta, 2/2018, s. 44. Faba osk.
  2. Nautarodut Faba. Viitattu 13.3.2019.
  3. a b Heinämäki, Kerttu: Sanojen jälkeen tekoja - mistä sonnit suomenkarjalle! Nauta, 1/2005, s. 54. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X.
  4. Niskanen, Seppo: Tammikuun arvostelussa tähän muutoksia. Nauta, 1/2009, s. 20-22. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.