Länsisuomenkarja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Länsisuomenkarja
Käyttötarkoitus: lypsyrotu
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa: Läntinen Suomi
Rodun syntyaika: ennen 0 jaa.
Polveutuminen: paikalliset kannat
Kantakirja perustettu: 1906
Esiintyminen
Merkitys Suomessa: noin 1200 yksilöä
Ominaisuudet
Sarvet: nupo
Paino: sonnit X kg,
lehmät 540 kg
Värit: punaruskea

Länsisuomenkarja (LSK) on suomalainen karjarotu, joka kehittyi aikoinaan Länsi- ja Etelä-Suomessa. Se on kolmesta suomalaisista alkuperäisroduista toiseksi yleisin.[1] Länsisuomenkarjaa on Suomessa nykyään noin tuhat yksilöä[2], mutta yleisempiin rotuihin verrattuna varsin harvinainen. Maidon rasvapitoisuus on 4,53 % ja valkuaispitoisuus on 3,47 %[3]. Maitotuotos on keskimäärin 6 972 kilogrammaa maitoa ja poistettaessa elinikäistuotos on 19 630 kilogrammaa maitoa.[4]

Länsisuomenkarjan eläimet ovat nupoja ja väriltään useimmiten yksivärisen ruskeita. Joissakin suvuissa kuitenkin periytyy valkoisia merkkejä.

Länsisuomenkarjan kanta on melko pieni ja sukusiittoinen. Rotua voidaan kuitenkin jalostaa ominaisuuksia kehittäen eikä pelkästään pyrkiä säilyttämään ja laajentamaan kannan jalostuspohjaa.

Viimeisinä parina vuosikymmenenämilloin? länsisuomenkarjaa on pystytty jalostamaan jonkin verran, ja vaikka rotu maitotuotoksessa häviääkin yhä reilusti valtaroduille, se on silti selkeästi muita suomenkarjarotuja runsastuottoisempi.

1990-luvun alussa Suomeen tuotiin kahden ruotsalaisen mutta suvuiltaan suomalaistaustaisen sonnin siementä.[5] Tätä arvosteltiin kovasti, mutta sonnit tuottivat hyvissä yhdistelmissä verrattain kookkaita ja runsaslypsyisiä, joskin hankalaluonteisia tyttäriä. [5] 2000-luvulla harjoitettu runsas nuorsonnien käyttö on laajentanut rodun jalostusmahdollisuuksia ja vähentänyt jalostuskäytössä olevien sonnien keskinäistä sukulaisuutta. [6]

  1. Itäsuomenkarjan tilanne vakaa, länsisuomenkarja huolestuttavasti harvinaistumassa Elonkierto. 1.6.2021. Viitattu 28.7.2021.
  2. Maatiaislehmät taistelevat olemassaolostaan, kun tuottajat huolivat vain ulkomaista rotukarjaa i Yle Uutiset. Viitattu 21.7.2021.
  3. Nautarodut Faba. Arkistoitu 5.7.2019. Viitattu 13.3.2019.
  4. Keskituotos nousi ja tilakoko kasvoi. Nauta, 2/2018, s. 44. Faba osk.
  5. a b Heinämäki, Kerttu: Sanojen jälkeen tekoja - mistä sonnit suomenkarjalle. Nauta, 1/2005, s. 54. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X.
  6. Niskanen, Seppo: Tammikuun arvostelussa tähän muutoksia. Nauta, 1/2009, s. 20-22. Faba Jalostus. ISSN 1238-268X.
Tämä nisäkkäisiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.