Jersey (nautarotu)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee nautarotua. Samannimistä saarta Englannin kanaalissa käsittelee artikkeli Jersey.
Jersey
Walworth Gate 010.jpg
Käyttötarkoitus: lypsyrotu
Alkuperä ja nimet
Alkuperämaa: Jersey-saari
Polveutuminen: Normandialaiset kannat
Esiintyminen
Maailmanlaajuinen merkitys: toiseksi yleisin lypsyrotu
Merkitys Suomessa: marginaalinen
Ominaisuudet
Sarvet: sekä sarvellisia että nupoja
Paino: lehmät keskimäärin 516 kg
Värit: ruskea
Maitotuotos: n. 8 000 kg vuodessa
Maidon pitoisuudet: rasva 5,24 %,
valkuainen 3,84 %

Jersey on pienikokoinen Jerseyn saarelta kotoisin oleva lypsykarjarotu. Se on maailman toiseksi yleisin lypsyrotu. Jerseyt ovat väriltään kullankeltaisia tai harmahtavia, joskus harvoin keltaisen ja valkoisen kirjavia. Turpa ja häntä mustia.  Sonnit ovat yleensä tummempia kuin lehmät.[1] Lehmän keskimääräinen elopaino Suomessa on 516 kg. Suomessa jerseyn keskituotos vuonna 2017 oli 8 045 kg maitoa, rasvapitoisuus oli 5,27 % ja valkuaispitoisuus 3,84 %.[2] Suurin osa Suomen populaatiosta on eriasteisia risteytyksiä muiden rotujen kanssa, joten tuotannon luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muiden maiden kanssa, joissa suurin osa on puhdasrotuisia yksilöitä. Rotu on suosittu maailmalla, mikä selittynee sillä, että rotu on pienikokoinen ja sillä on maine sekä hyväluontoisena että rauhallisena lypsylehmänä.[1]

Ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Painossa ja takakorkeudessa on populaatiokohtaisia eroja. Esimerkiksi USAssa takakorkeus on 135–143 cm, kun taas Tanskassa vastaava lukema on 126–132 cm. Vasikan paino on 25kg.[1] Jerseylehmät ovat melko pieniä ja ne painavat noin 360–540 kg. Myös sonnit ovat melko pieniä (noin 540–820 kg).lähde?

Rodun pieni koko saa aikaan sen, että laitumiin kohdistuva rasitus on muita rotuja vähäisempää. Puhdasrotuisia yksilöitä ei käytetä juurikaan lihan tuotannossa, koska niiden kasvukyky ja lihantuotanto ovat selkeästi muita rotuja heikompi.[1]

Jerseyn keskituotos vaihtelee eri populaatioiden välillä Australian 5 349 kg ja USA:n 8 200 kg. Valkuaispitoisuus ja rasvapitoisuus vaihtelevat eri populaatioiden välillä. Kanadassa rasvapitoisuus on 5,1 % ja valkuaispitoisuus on 3,85 % Tanskassa rasvapitoisuus on 5,94 % ja valkuaispitoisuus 4,18 %.[1]

Luonteeltaan jerseyt ovat hyvin aktiivisia ja sopeutuvat hyvin pihattoelämään. Aktiivisuuden seurauksena jerseylle tulee helposti stereotypioita, mikä johtuu siitä, ettei se pääse riittävästi liikkumaan tai korsirehua ei ole riittävästi tarjolla. Lehmät ovat luonteeltaan rauhallisia ja helppoja käsitellä, mutta sonnit voivat olla hyvinkin aggressiivisia, elleivät jopa vaarallisia. [1]

Poikimiset ovat yleensä helppoja, mutta vanhemmilla lehmillä esiintyy muita enemmän poikimahalvauksia. Sorkkaterveys on muita rotuja selkeästi parempi. Solupitoisuus on perinnöllisesti keskimääräistä korkeampi. Keskimääräinen solupitoisuus on 200 000 / ml.[1]

Rodun härkiä voidaan kouluttaa hyviksi vetohäriksi. Jerseyhärät ovat pienen kokonsa ja lempeän luonteensa ansiosta suosittuja nuorten ohjastajien keskuudessa. Ne eivät kuitenkaan ole yhtä vahvoja kuin isompien rotujen härät, minkä vuoksi kilpaohjastajat eivät juuri käytä niitä.lähde?

Rotu soveltuu hyvin myös kuumiin olosuhteisiin, ja sitä kasvatetaan jopa Brasilian kuumimmissa osissa.lähde?

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jerseykarjaa näyttelytuomarin arvosteltavana maatalousnäyttelyissä

Jersey on nimensä mukaisesti peräisin Jerseyn kanaalisaarelta. Se polveutuu kaakkoiseurooppalaisista arojen nautaroduista. Tällainen rotu on esimerkkisi Unkarin harmaa karjarotu. Alkuaan uskotiin, että se polveutuu lähellä sijaitsevasta Normandiasta tuodusta karjasta. Ensimmäiset maininnat ovat 1600-luvulta.  Amerikkaan jersey tuli 1860–luvulla, ja ensimmäiset jerseyt tuotiin Suomeen vuonna 2002. Toistaiseksi Suomesta on myyty VikingGeneticsillä yksi vasikka, se syntyi vuonna 2014 ja sen nimi on Alapallarin Link Lumo.[1]

Rotu oli eristettynä ulkopuolisilta vaikutteilta lähes kaksisataa vuotta vuodesta 1789 vuoteen 2008. Ennen vuotta 1789 lehmiä annettiin myötäjäisinä Jerseyn ja Guernseyn saarien välisissä avioliitoissa, mutta käytäntö ei ollut yleinen.lähde?

Aristokraattiset maanomistajat toivat puistoihinsa koristeiksi pieniä laumoja jerseykarjaa rodun pienen koon, viehättävän ulkonäön ja rauhallisen ja uteliaan luonteen vuoksi.lähde?

Vuonna 1789 ulkopuolisen karjan tuonti Jerseyn saarelle kiellettiin lailla jerseyrodun puhtauden varmistamiseksi, vaikkakin eläinten ja siemenen vienti onkin ollut saarelle tärkeä tulonlähde. Rajoitus karjan tuontiin asetettiin alun perin ehkäisemään romahdusta vientihinnoissa. Yhdistynyt kuningaskunta ei kerännyt maahantuontiveroa Jerseyltä tuodusta karjasta. Verotusta kierrettiin tuomalla karjaa Ranskasta Jerseylle ja sieltä Englantiin. Joskus huonompilaatuisenkin tuontikarjan määrän lisääntyminen laski hintoja ja huononsi jerseykarjan mainetta. Kielto tuoda saarelle karjaa vakautti hinnat ja mahdollisti tieteellisemmin kontrolloidun jalostustavan omaksumisen.lähde? Vuoden 2008 kesäkuussa Jersey lakkautti maahantuontikiellon ja salli minkä tahansa rodun siemenen tuonnin.lähde?

Katso myös

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e f g h Seppo Niskanen: Jersey – kuiva-aineiden kunigatar. Nauta, Heinäkuu 2019, nro 3/2019, s. 12–14. Faba osk.
  2. Nautarodut Faba osk. Viitattu 7.7.2019.


Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jersey (nautarotu).
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Jersey cattle