Kaukolanharju auringonlaskun aikaan
| Kaukolanharju auringonlaskun aikaan | |
|---|---|
 |
|
| Nimi | Kaukolanharju auringonlaskun aikaan |
| Tekijä | Albert Edelfelt |
| Valmistumisvuosi | |
| Teostyyppi | Maalaus |
| Materiaali | Öljyväri ja kangas (maalauspohja) |
| Korkeus | 116,5 cm |
| Leveys | 83 cm |
| Kokoelma | Kansallisgalleria |
| Sijainti | Ateneum |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kaukolanharju auringonlaskun aikaan (myös Näköala Kaukolanharjulta) on Albert Edelfeltin maalaus (116,5 × 83 cm) vuodelta 1890. Se on maalattu Tammelassa Hämeessä taiteilijan puolison Ellan de la Chapellen omistuksessa olleen Tammelan Saaren kartanon mailla.[1] Työ kuuluu Suomen taiteen kultakauden keskeisin teoksiin. Näkymä on Tammelan Kaukolanharjulta luoteeseen Pyhäjärven ja Kuivajärven väliselle salmelle. Teos kuuluu Ateneumin kokoelmiin.[2]
Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -maalausta pidetään yhtenä Edelfeltin merkittävimmistä maisemamaalauksista. Tämä keltavoittoinen työ herätti heti valmistuttuaan myönteistä huomiota ensimmäisessä näyttelyssään Pariisissa silloisten ranskalaisten sanomalehtien mukaan. Se myytiin ilmeisesti heti. Maalauksen toi julkisuuteen vuonna 1976 saksalainen taidekauppias, ja sen osti Ateneumin taidemuseo, jonka kokoelmiin se nykyisin kuuluu.[3]
Kaukolanharju auringonlaskun aikaan -maalauksessa Edelfelt panosti viipyvän, mutta pian häviävän hetken tavoittamiseen, kun auringonlasku on kultaisimmillaan ennen sen painumista horisontin taakse. Hän nosti työssä horisontin suhteellisen korkealle, tihensi etualan ilmaisevuutta ja käytti siinä japonistisen maalauskankaan mittasuhdetta. Kaikki nämä asiat olivat uutta tuohon aikaan kuvattaessa suomalaista järvimaisemaa.[3]
Edelfelt maalasi maalauksen Tammelassa vuonna 1889 ja viimeisteli sen Pariisissa loppuvuodesta tai alkuvuodesta seuraavana vuonna.[3]Vuonna 1926 Lounais-Hämeen kotiseutu- ja museoyhdistys rakensi Kaukolanharjun näkötornin Saaren kartanon maille paikalle, jolla Edelfelt maalasi teoksensa. Vuonna 1953 tornin läheisyyteen pystytettiin Edelfeltin muistokivi.[4] Samalla alueella on myös vuonna 1934 Saaren kartanon maille perustettu Saaren kansanpuisto.[5]
Edelfelt maalasi Kaukolanharjua samoilla sävyillä myös Pietarin Eremitaasin hallussa olevaan Näköala Kaukolan harjulta -vesiväri- ja guassityöhön. Myös Ateneumin taidemuseolla on häneltä vesivärityö Näköala Kaukolan harjulta.[3] Edelfeltin Tammelassa maalattuihin töihin kuuluu lisäksi vuonna 1889 Tammelan Portaan kylässä maalattu Turun taidemuseon hallussa oleva öljyvärityö Veräjällä.[6]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Klemelä, Päivi & Mahlanen, Soili: Tammelan kylät taiteilijoiden silmin. Tammela: Tammelan kunta, 2009. ISBN 978-951-96587-3-5.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Edelfelt, Albert: Kaukolanharju auringonlaskun aikaan, 1889-1890 Valtion taidemuseo. Viitattu 25.5.2013. [vanhentunut linkki]
- ↑ Klemelä & Mahlanen 2009: 22–23.
- ↑ a b c d Leena Ahtola-Moorhouse: ”Maisemat”, teoksessa Albert Edelfelt. Helsinki: Ateneumin taidemuseo, 2004.
- ↑ Klemelä & Mahlanen 2009: 24–25.
- ↑ Klemelä & Mahlanen 2009: 26–27.
- ↑ Klemelä & Mahlanen 2009: 146–147.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kaukola ås i solnedgång Albert Edelfelts brev. Elektronisk brev- och konstutgåva (Albert Edelfeltin kirjeet. Elektroninen julkaisu). 2014−2020. Maria Vainio-Kurtakko & Henrika Tandefelt & Elisabeth Stubb, Svenska litteratursällskapet i Finland. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Kojonen, Irmeli: Edelfeltin jalanjäljissä matkailukotimaassa.fi. 5/2012. Menuetti Group. Viitattu 25.5.2013.
- Suomen Kansallisgalleria: Kokoelmat: Kaukolanharju auringonlaskun aikaan. [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Suomen taidehistorian merkkiteos syntyi luomisen vaikeudesta, (Arkistoitu – Internet Archive) Yle.fi 4.7.2015
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
